Lapin matkailu on kovan paineen alla monesta suunnasta – Miksi matkailuyrittäjät eivät laske hintoja kotimaan matkailijoille?

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen on seurannut keskustelua ja huomannut, että tiedolle ja keskustelulle on todellista tarvetta. Hän toivoo yhteistyötä ja ymmärrystä yrittäjille.

– Matkailualan yrittäjät ovat odottaneet päätöksiä henkeä pidätellen maaliskuusta lähtien. Joitakin yrittäjiä kustannustuki ja muut tuet helpottivat, monia eivät. Nyt kassat ovat tyhjiä ja talvikausi nurkan takana, johon pitäisi varautua matkustusrajoitusten ehdoilla, Kärkkäinen sanoo.

Ilmassa on toivoa ja epätoivoa. Lapin matkailu on kasvanut ennätyksellisen kansainvälisen kysynnän kirittämänä. Kun matkailu suuressa mittakaavassa kielletään, se iskee toimialaan kovaa.

Toisaalta toivoa herättää se, että jotain on mahdollista kehittää. Mitä se on, kun pelataan taudin ilmaantuvuusluku 25 ja kolmen päivän karanteenimahdollisuuden kanssa, täytyy kehittää nopeasti.

– Siinä samalla pitäisi kehittää palveluita ja kauppaa kotimaisille matkailijoille. Se on aika kova vaatimus, Kärkkäinen sanoo.

Kurkistus toimialan konepellin alle

Kotimaan matkailijat ovat löytäneet kiitettävästi Lapin kesän ja kevään aikana. Ruskaretket vetävät edelleen, eikä Lapin matkailualalla ole mitään kotimaisia matkailijoita vastaan, päinvastoin.

– Se, että ulkomainen matkailija olisi meille rakkaampi kuin kotimainen, ei pidä paikkaansa. Olemme toivoneet, että kansallisuuskirjo olisi laaja ja kotimaiset matkailijat löytäisivät Lapin, Kärkkäinen sanoo.

– Talvi tulee varmasti olemaan erilaisten ratkaisujen ja nopean tekemisen aikaa. Tarvitaan pop-up-henkeä, asiakaspalautetta tämän uuden ajan palveluista ja aitoa yhdessä tekemistä. Yrittäjätkin oppivat paremmin, mistä palveluista kotimainen matkailija on valmis maksamaan ja millaista ohjausta he elämyspalveluihinsa kaipaavat, Kärkkäinen sanoo.

Miksi siis, hädän hetkellä, kotimainen matkailija ei voisi ostaa palveluita halvemmalla kuin kansainvälinen matkailija? Niinhän monessa matkailuvetoisessa maassa toimitaan.

Tässä kohtaa täytyy kurkistaa alan rakenteisiin. Matkailuala on kovin työvoimaintensiivinen ja työvoimakustannukset ovat Suomessa kovia. Harvaanasutulla maaseudulla tuotantokustannukset ovat kovia ja investointeja tehty vuosien mittaan paljon. Se näkyy hinnoissa. Esimerkiksi kesäaikaan tehdään Husky-kärriajeluita, mutta huomattavasti vähemmän kuin talvella rekiajeluita, mutta koiria hoidetaan ympäri vuoden.

Lisäksi ovat arvot.

– Suomessa tehdään asiat vastuullisesti, kestävästi ja kunnolla. Kukaan ei halua, että niitä tehtäisiin mitenkään muuten. Siksi kaksihintajärjestelmä ei meillä toimi. Suomessa lakisääteisesti ja vastuullisesti tuotetut matkailupalvelut eivät voi olla halpista. Miksi matkailun pitäisi olla, kun mikään muukaan Suomessa ei ole, Kärkkäinen kysyy.

Kotimainen matkailija ei maksa revontulijahdista

Kärkkäisen mukaan matkailu on Suomessa edelleen marginaalibisnestä, eli se ei ole massabisnestä samalla tavalla kuin monessa muussa maassa. Hintataso nousee kysynnän vuoksi sesonkiaikoina, mikä saa matkailijat varautumaan lomiinsa aikaisessa vaiheessa. Viime hetken varauksissa hinnat ovat kovia, mutta se on yrittäjän näkökulmasta sidoksissa työvoiman mitoittamiseen oikein.

– Lappiin on syntynyt myös kilpailukykyistä majoitustoimintaa, kilpailukykyistä junamatkustusta ja muuta palvelua, joka käy myös kotimaiselle matkailijalle. Tarjonta kehittynee korona-aikana entisestään.

Kokonaan toinen asia ovat palveluiden käyttö. Kotimaiset matkailijat viihtyvät vaeltamassa, hiihtämässä, laskettelemassa ja vuokraavat korkeintaan pyöriä omatoimisiin tai opastettuihin pyöräajeluihin. Käymättä jää huskysafarilla, porosafarilla, kahden päivänä kelkkasafarilla tai revontulien jahtausreissulla. Siksi ne ovat suunnattu kansainvälisille vieraille ja tällä aikataululla niitä on vaikea muovata kotimaiseen makuun, lomakauteen ja hintatasoon sopivaksi.

– Kotimainen matkailija on harvoin päässyt kurkistamaan ohjelmapalveluiden maailmaan. He ovat ehkä käyneet porotilalla, mutta muuten ala on vieras. Joulukuussa ohjelmapalveluiden liikevaihto voi olla jopa 300 miljoonaa euroa.

Tästä päästään taas hintoihin. Kovat hinnat ja kausiliikevaihdot voivat kuulostaa siltä, että matkailualan yrittäjät käärivät rahaa taskuihinsa. Kärkkäinen muistuttaa tuotantokustannuksista, kausiluontoisuudesta ja investoinneista.

– Yrittäjät ovat tehneet isoja investointeja, joihin on sitouduttu vuosiksi. Eli vaikka rahaa hetkellisesti tulisi, sitä myös menee. En vaihtaisi paikkoja näiden yrittäjien kanssa mielelläni tässä tilanteessa. Huoli toimeentulosta on aidosti kova, Kärkkäinen sanoo.

Markkinointi ei näy kotimaiselle matkailijalle

Yksi kritiikin aihe lappilaisyrittäjiä kohtaan on ollut se, että kotimainen matkailija ei näe mainontaa, jotta tietäisi, mitä Lapissa voisi tehdä. Kärkkäinen on kuullut tämänkin väitteen.

– Alkukesästä yrittäjien oli varmasti vaikea hahmottaa kesän markkinointikautta, kun rajoitukset olivat vasta lientymässä. Toisekseen, markkinointistrategioita on ollut yhtä monta kuin yrittäjääkin. Osa on suosiolla säästänyt paukut seuraavaan kauteen, Kärkkäinen sanoo.

Iso kysymys on ollut myös se, onko yrityksellä ollut rahaa, mitä satsata tai tekijöitä suunnittelemaan poikkeusajan markkinointia. Monissa yrityksissä työntekijöitä on lomautettu kevään ajaksi.

– Markkinointi on myös muuttunut. Monet suosivat digitaalisia kanavia, ansaittua mediaa, eli toimituksellisia sisältöjä sekä vaikuttajamarkkinointia, joka on ollut nousussa viime vuodet. Se, miten se osuu omaan havaintokenttään, on kiinni monesta asiasta, kuten algoritmeista. Itselläni näkyy paljon Kanadan, Norjan ja Islannin matkailumarkkinointia, Kärkkäinen sanoo.

Kotimaisia matkailijoita on kuitenkin näkynyt Lapissa hyvin. Kärkkäinen toivoo, että hallituksen päätöksissä säilyisi selkeys ja kotimaiset matkailijat löytäisivät jatkossakin Lappiin.

– Tämä on yhteisen tekemisen paikka. Vastuullista olisi nyt kaikkien osalta järjestää kotimaisen matkailun talkoot, Kärkkäinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi