Lapualaiskutomo vie designia maailmalle Suomen luonnon inspiroimana – ”Kansainvälistyminen on sydämen asia”

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Yrittäjä Plus -lehdessä joulukuussa 2024. Tilaa Yrittäjä Plus tästä.

Lapuan Kankureitten omistajat Esko Hjelt ja vaimonsa Jaana Hjelt vievät eteenpäin suvun pitkää kankaankudonnan perinnettä.

Perheyrityksen juuret ovat jo vuonna 1917 perustetussa suvun ensimmäisessä tekstiilitehtaassa Lankilankosken villa- ja huopatossutehtaassa.

– Mieheni Eskon isä Juha Hjelt päätti sittemmin vuonna 1973 perustaa oman kutomon, jonka nimeksi tuli Lapuan Kankurit. Hän näki jo silloin, että bisneksellä, joka on jossain käsityöläisyyden ja teollisen kudonnan välimaastossa on jatkossa kysyntää, kertoo Jaana Hjelt, markkinointijohtaja ja toinen omistajista.

Juha Hjeltin ajatuksena oli nimenomaan jacquard-tekniikan hyödyntäminen.

– Tämä kivijalka on pysynyt nyt yli 50 vuotta samana, Jaana Hjelt kertoo.

Lapuan Kankurit on pellava- ja villakutomo, jonka kankaisiin kuviot tehdään jacquard-kudonnalla, eli kuviot kudotaan suoraan kankaaseen, ei paineta.

– Jokaisen kutomakoneen päällä on jacquard-laite, joka ohjaa kutomakonetta ja kuviota, jotka kankaaseen muodostuu, Hjelt kertoo.

Vaikka mallit mukailisivatkin perinteitä, kankaankudonnassa on pysyttävä kehityksessä mukana. Kudonta on täysin elektronista.

Viime vuosina Lapuan Kankurit on tehnyt miljoonien eurojen investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin. Se on tarkoittanut kone- ja laiteinvestointien lisäksi isoa rakennusinvestointia Lapualla. Se on painanut myös tulostasoa investointeihin liittyvien poistojen vuoksi.

Viime vuonna Lapuan Kankurit teki 6,6 miljoonan euron liikevaihdolla 120 000 euron liiketuloksen. Työntekijöitä heillä on 36.

Koronan aikana he päättivät investoida myös suomenlampaan villaan.

– Lähdimme keräämään sitä tästä lähialueen tiloilta, mutta se tarkoitti myös, että me rakensimme kokonaan uuden viimeistelylaitoksen, hankimme sinne viimeistelylaitteet ja lisäsimme kudontakapasiteettia.

Selkeä tuotevalikoima

Esko ja Jaana Hjelt tulivat mukaan Lapuan Kankureihin 1990-luvun laman aikaan.

– Tulimme mukaan silloin kun 90-luvun lama oli syvimmillään, ja Eskon vanhemmat olivat haastavassa tilanteessa. Minä ja Esko olimme opiskelleet Tampereella, Esko tekstiilitekniikkaa ja minä tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, ja meillä oli haaveena perustaa Tampereelle oma kutomo. 1990-luvun lama oli kuitenkin tosi haastava kankureille, ja Esko tuli tänne auttamaan, Hjelt kertoo.

Esko Hjelt lähti rakentamaan design-ajatusta Kankureiden tuotevalikoimaan.

Pariskunta jäi sille tielleen.

Myös Jaana Hjelt on kasvanut yrittäjäperheessä, ja hänen suvussaan on ollut käsityöläisyyttä, joten askel tuntui täysin luonnolliselta.

1995 Lapuan Kankurit aloitti sukupolvenvaihdoksen ja se vietiin loppuun, kun edellinen sukupolvi, Juha ja Liisa Hjelt jäivät pois toiminnasta vuonna 2000.

–  Meillä on sellainen brändilupaus kuin ”hyvän elämän kutojat”. Haluamme kutoa hyvää elämää.

Lapuan Kankurit on kokeillut kaikenlaista, mutta tuotevalikoima on nyt rajattu. Tällä hetkellä valikoimassa on sauna- ja spa-tekstiilit, villatekstiilit ja villahuovat sekä -huivit ja kattaus- ja keittiötekstiilit.

Sopimus Dora Jungin tekstiileistä

Esko ja Jaana Hjeltillä oli myös kauan ollut haaveissa alkaa tuottamaan suomalaisen edesmenneen tekstiilitaiteilijan Dora Jungin suunnittelemia tekstiilejä

Dora Jungin tuotanto kattaa lähes viisi vuosikymmentä, ja hän toimi niin taidekäsityöläisenä kuin tekstiiliteollisuuden suunnittelijanakin. Dora Jung liitetään laatuun ja hienovaraiseen esteettiseen ilmeseen ja hänet on tunnettu esimerkiksi kirkkotekstiilien sekä julkisten tilojen monumentaalitekstiilien tekijänä.

Vuonna 2009 Lapuan Kankurit sai Dora Jungin perillisten kanssa aikaan sopimuksen Jungin tekstiilien tuotannosta.

– Se oli tietysti henkilökohtaisesti hieno asia, mutta se myös antoi valtavasti buustia meidän yritykselle ja teki meistä uskottavan design-kentässä. Kun kehitimme viimeistelyä Dora Jungin tekstiileitä varten, keksimme samalla hyvin inutlaatuiset pestyt pellavatekstiilit, jota ei kukaan ollut valmistanut ja myös vanutetut villahuovat, jotka olivat tosi uudenlaisia.

2008 taantuma käännekohta

Jaana Hjeltille kansainvälistyminen on sydämen asia, hän sanoo. Ennen Lapuan Kankureita hän ehti työskennellä ABB:llä vientitehtävissä. Hän teki myös opinnoissaan lopputyönsä pienyrityksen kansainvälistymisestä

– Minulla oli case-yrityksenä Lapuan Kankurit, ja kiersin silloin jo Saksaa Lapuan Kankureiden tuotteiden kanssa. Tutkimukseen lopputulos oli, että yritys ei ollut ollenkaan valmis kansainvälisille markkinoille.

Lapuan Kankurit kasvatti harteita, tuotantoa ja osaamista ja lähti aluksi Ruotsin ja Norjan markkinoille kokeilemaan siipiään.

– Meillä oli kova into kansainvälistymiseen. Tiesimme, että muut maat olisivat varmasti meille parempia kuin Ruotsin markkina, mutta Ruotsi auttoi meitä kasvamaan ja oppimaan, Hjelt sanoo.

2000-luvulla tekstiilimarkkinoiden muutos ajoi yhä enemmän kansainvälistymisen suuntaan. Vuoden 2008 syvä taantuma kiihdytti hintakilpailua.

– Olimme kasvattaneet tuotantoa isojen kotimaisten toimijoiden varassa. Oli ymmärrettävää, että he lähtivät hakemaan taantumassa edullisempia valmistusmaita. Ymmärsimme, että jos haluamme jatkaa, meidän pitää lähteä kansainvälisille markkinoille, koska Suomessa emme hinnoillamme pysty enää kilpailemaan.

Vuonna 2015 Lapuan Kankureiden vienti ylitti ensimmäistä kertaa kotimaan myynnin. Suurin vientimaa on Japani ja seuraavaksi tulevat Saksa, Sveitsi ja Itävalta. Skandinaavisia design-myymälöitä, joissa Lapuan Kankureilla on tuotteita, on myös esimerkiksi Australiassa, Kanadassa ja Chilessä.

Kaiken takana on intohimo

Lapuan Kankureiden päämääränä on suomalaisen tekstiiliperinnön kehittäminen ja ylläpitäminen Suomessa sekä designin tekeminen ja sen vieminen kansainvälisille markkinoille. Hjeltin mukaan on täysin keskeistä löytää hyvät kansainvälisen tason toimijat brändin luomiseen, kun lähtee myymään jotain maailmalle.

– Ilman brändiä kuluttajamarkkinoille ei ole mitään asiaa, hän sanoo.

Omistajat pohtivat jossain vaiheessa myös nimen vaihtamista.

– Olimme eräässä seminaarissa Aalto-yliopistolla. Menin kysymään professoreilta, kannattaako nimi vaihtaa. Siihen aikaan oli hyvin trendikästä, että nimi oli vaikea ulkomainen nimi. Opiskelijat ja professorit puivat asiaa ristiin rastiin. Lopputulos oli, että he sanoivat: Ei missään nimessä, olette Lapualta ja te olette kankaan kutojia ja nimenne kertoo sen. Pidätte sen.

Lapuan Kankureiden kaikkein tärkein menestyselementti on intohimo, jota ilman mistään ei tule mitään, Hjelt sanoo.

Omien vahvuuksin tunnistaminen on myös keskeistä.

– On tunnettava omat vahvuutensa ja keskityttävä siihen, että tekee hommansa hyvin. Kun tietää, että jokin ei ole omaa vahvuusaluetta, siihen on hankittava huippuammattilaisia. Kukaan yrittäjä ei osaa itse kaikkia, Hjelt sanoo.

Oma tuotanto vahvistaa vastuullisuutta

Hjelt kertoo, että yksi Lapuan Kankureiden tärkeä vastuullisuuspilari on oma tuotanto.

– Vastuullisuus ei ole mikään yksi raportti, vaan sen pitää olla siellä yrityksen sisällä. Meillä yksi asia on oma tuotanto. Investoimme omaan tuotantoon ja rakensimme esimerkiksi oman viimeistelylaitoksen. Voimme näin pyrkiä energiatehokkuuteen, kun tuotanto on omissa käsissä, hän sanoo.

Toinen tärkeä asia vastuullisuudessa yritykselle on työntekijöiden hyvinvoinnista, koulutuksesta ja kehittymisestä vastaaminen.

Kolmas pilari ovat vastuulliset materiaalit.

– Vastuullisuuteemme kuuluvat materiaali-innovaatiot, joita käytämme, kuten tencel-kuidun yhdistäminen pellavan kanssa puuvillan asemasta. Haluamme myös olla kiertotalouden edistämisessä mukana. Myös nämä päämateriaalit, pellava ja villa, joita käytämme, ovat vastuullisia. Pellava on yksi ekologisimmista materiaaleista. Varsinkin kun olemme sitoutuneet käyttämään täysin eurooppalaista pellavaa, jolloin tuotantoketju on hyvin läpinäkyvä.

Myös panostus suomenlampaan villan käyttöön on ollut yritykselle tietoinen vastuullisuusvalinta, hän sanoo.