Laskuun merkitty vakiokorvaus suututtaa – Asiantuntija kertoo, missä tapauksessa sitä ei tarvitse maksaa

Porvoon Kirjakeskus on logistiikkayhtiö, jolta tilataan kirjoja muun muassa kirjastoille, kirjakaupoille ja kustantamoille. Yrityksen omille asiakkailleen lähettämistä perintälaskuista on tullut kyselyitä Suomen Yrittäjiin sekä useisiin Yrittäjien toimialajärjestöihin.

Porvoon Kirjakeskus on ulkoistanut perintälaskut Webshop as a Service WaaS Oy:lle. Laskuille on yhteistä se, että niiden eräpäiväksi on merkitty lauantai. Jos laskut lähtevät automaattisesti maksuun verkkopankin kautta eräpäivänä, ne näkyvät vastaanottajalla seuraavana maanantaina. Tästä ”viivästyksestä” Porvoon Kirjakeskus lähettää uuden laskun, jossa on pieni viivästyskorko ja 40 euron vakiokorvaus.

Samanlaisia laskuja on tullut myös verkkokauppa Bookylta. Porvoon Kirjakeskus kuuluu Booky Group -konserniin.

Näin laki määrää vakiokorvausmaksusta

Suomen perintälain mukaan velkojalla voi olla oikeus periä velalliselta enintään 40 euron vakiokorvaus maksuviivästyksestä. Tämä edellyttää, että yritysten välisen kauppasopimuksen maksu on viivästynyt niin, että velkojaosapuolella on oikeus lain mukaan periä myöhästymisestä viivästyskorkoa. Toisin kuin perintäkuluja, vakiokorvausta voi vaatia, vaikka mitään konkreettisia perintätoimia ei olisi tehty.

Vakiokorvauksen ja perintälain taustalla on EU:n maksuviivästysdirektiivi. Se on alun perin säädetty turvaamaan velkoja-asemassa olevan pienemmän yrityksen mahdollisuus saada saatavansa ajoissa isommalta sopimuskumppaniltaan.

– Suomalaiseen liike-elämään ei perinteisesti ole kuulunut, että vakiokorvauksia peritään maksuviivästymisistä huolimatta. Sen vuoksi laskut herättävät yrittäjissä hämmennystä ja jopa kiukkua, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Pitääkö vakiokorvaus maksaa? Näin asiantuntija opastaa

Vakiokorvauksen periminen edellyttää, että maksu on maksettu myöhässä ja velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa. Jos velvollisuutta viivästyskoron maksamiselle ei ole, vakiokorvaustakaan ei tarvitse maksaa, vaikka laskun olisi muuten maksanut myöhässä. 

Jos laskulle on sovittu etukäteen eräpäivä tai maksuehto, viivästyskorko alkaa juosta heti eräpäivästä lukien.

“Pelkkä laskulla yksipuolisesti ilmoitettu eräpäivä ei riitä.”

Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

– Yritysten välisissä sopimussuhteissa ei välttämättä ole riittävää, että maksu maksetaan eräpäivänä. Käytännössä laki mahdollistaa sen, että viivästyskorkoa ja vakiokorvausta voidaan vaatia, ellei suositus näy myyjän tilillä eräpäivänä. Yritysten välisissä liikesuhteissa on hyvin harvinaista, että eräpäivänä maksetuista laskuista vaadittaisiin korvauksia, Toivonen sanoo. 

Yritykset voivat sopia, että maksu suoritetaan viimeistään eräpäivänä. Näissä tapauksissa oikeutta vakiokorvaukseen tai viivästyskorkoihin ei ole. 

– Jos eräpäivä on ollut lauantai tai pyhäpäivä, ja maksu näkyy velkojan tilillä vasta maanantaina tai seuraavana pankkipäivänä, maksun ei katsota olevan tehty myöhässä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että maksuehdosta tai eräpäivästä tulee yritysten välillä sopia nimenomaisesti. Pelkkä laskulla yksipuolisesti ilmoitettu eräpäivä ei riitä. Jos asiasta ei ole sovittu, viivästyskorkoa ja vakiokorvausta voidaan periä vasta sen jälkeen, kun on kulunut 30 päivää laskun lähettämisestä.

Toimi näin, jos katsot laskun olevan aiheeton

• Jos katsot vakiokorvausta koskevan laskun aiheettomaksi, asiasta on syytä reklamoida viipymättä kirjallisesti. Vaivattomammin reklamoinnin voi yleensä hoitaa sähköpostitse. 

• Yksilöi kirjalliseen reklamaatioon lähetetyn laskun tiedot (esimerkiksi mahdollinen laskunnumero) ja oman yrityksesi yhteystiedot.

• Kerro reklamaatiossa lyhyesti, miksi kyseinen lasku on mielestäsi aiheeton tai perusteeton.

• Ilmoita asian olevan perustellusti riitainen ja kiellä laskun lähettäjää siirtämästä laskua perintätoimistolle tai käyttämästä trattaperintää.

• Vaadi kirjallista vastausta reklamaatioon. Vastauksen saamatta jääminen ei kuitenkaan mitätöi reklamaatiotasi.