Li Andersson haluaa Suomen Yrittäjät mukaan ministeriön työryhmään

Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääasiassa pieniin yrityksiin. Samaan aikaan yksinyrittäjien määrä on kasvanut 50 000:lla. Heitä on koko yrittäjäkunnasta jo noin kaksi kolmasosaa, parisataa tuhatta. Työelämä on kaiken kaikkiaan muuttumassa entistä enemmän pienyritys- ja yrittäjäpainotteisemmaksi.

Edellä mainittuun liittyen opetusministeri Li Andersson on päättänyt kutsua Suomen Yrittäjät opetusministeriön asettamaan työmarkkinajärjestöjen jatkuvan oppimisen työryhmään.

– Työn murros on ilmiö, johon suomalaisen yhteiskunnan täytyy etsiä vastauksia yhdessä. Sen myötä osaamisvaatimukset ovat kasvussa alalla kuin alalla ja tarve päivittää osaamista läpi työuran kasvaa nyt nopeasti, sanoo Andersson.

– On tärkeää, että myös pienissä yrityksissä ja yksityisyrittäjinä työskentelevät voivat päivittää osaamistaan. Usein esteenä työn ohella tapahtuvalle osaamisen päivittämiselle on tiivistettynä raha tai aika. Toivon, että löydämme molempiin ratkaisuja, jotka sopivat pienten yritysten ja yksityisyrittäjien tarpeisiin, Andersson toteaa.

– Esitän Suomen Yrittäjien osallistumista jatkuvan oppimisen työmarkkinajärjestöjen työryhmän toimintaan ja asia käsitellään työryhmän ensimmäisessä kokouksessa, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Pk-yrityksissä koulutusresurssien puutetta

Ministeri Andersson haluaa Yrittäjien tuovan työryhmään ennen kaikkea pk-yrityskentän tuntemusta. Hän nostaa esiin merkittävän ongelman: yli 40 % suomalaisista yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen kasvun rajoitteeksi.

– PK-sektorin yrityksissä myös panostetaan vähemmän henkilöstön koulutukseen, johtuen resurssien puutteesta. Suomalainen yritysmaailma ja hallitus jakavat tavoitteen suomalaisten osaamistason nostamisesta. Nyt on tärkeää löytää yhdessä keinot tavoitteen saavuttamiseksi, Andersson sanoo.

– Näen asian myös niin, että jos pienemmissä yrityksissä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle, se hankaloittaa niiden työvoiman saatavuutta suhteessa isompiin yrityksiin.

Miten pienimmät yritykset ja yksinyrittäjät pitää huomioida jatkuvan oppimisen uudistuksessa?

– Tämä ratkaistaan työryhmän työn aikana, en halua tässä vaiheessa rajata työryhmän mahdollisuuksia ja luovuutta. Keskeistä on kuitenkin huomioida, miltä työmarkkinat Suomessa tänä päivänä näyttävät: työntekijöiden ja työllistävien työnantajien ohella esimerkiksi itsensä työllistäminen on kasvanut erittäin paljon.

Li Anderssonin mukaan tärkeimmät tavoitteet jatkuvan oppimisen työryhmien työlle ovat, että koulutukselle ja kouluttautumiselle luodaan erilaisia opinpolkuja ja rakenteita, jotka aidosti mahdollistavat etenkin eniten koulutuksen tarpeessa olevien hakeutumista eri koulutusten piiriin.

– Tällä hetkellä aikuisiän opinnot kasaantuvat paljolti jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. Pidän tärkeänä, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset löytäisivät jatkuvan oppimisen pariin. Yksi keino tähän olisi helpottaa työttömyysturvalla opiskelemista työllistymisen tukemiseksi, Andersson toteaa.

Digitalisaatiolle kouluarvosana 8

Li Anderssonin mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne digitalisaatiossa on varsin hyvä ja kehitystä on tapahtunut myös aivan viime vuosina.

– On kuitenkin selvää, että myös parantamisen varaa on. Siksi annan Suomen digitalisaation tasoa kuvaavaksi arvosanaksi kehityskelpoisen kahdeksikon.

– Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa usein varsin korkealle. Yrityksemme ovat kilpailukykyisiä ja digitaaliset ratkaisut ovat laajasti käytössä, ministeri huomauttaa.

Myös tekoälyn hyödyntämiseen on lähdetty Suomessa aktiivisesti. Julkishallintokin on päässyt digitalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa hyvään alkuun.

– Esimerkiksi Kelassa ja Verohallinnossa on pohdittu digitalisaation mahdollisuuksia varsin laajasti, muun muassa ennakoivien julkisten palveluiden näkökulmasta. Kirittävää kuitenkin on. Suomi ja Eurooppa ovat Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyn kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä, Andersson toteaa.

Miten kaikki pidetään mukana?

– Myös digitalisaation kohdalla keskeinen kysymys on, miten onnistumme pitämään kaikki mukana, ministeri Andersson pohtii.

Hän huomauttaa, että digitalisaation mukanaan tuomat muutokset työhön tarkoittavat uudenlaisia osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja suomalaisten perusdigitaidoista löytyy merkittäviä puutteita erityisesti vanhemmista ikäluokista.

– Toivon jatkuvan oppimisen työryhmän löytävän vastauksia digitalisaation mukanaan tuomiin osaamishaasteisiin.

Vanhoja ammatteja häviää, mutta uusia tulee tilalle. Mitkä voisivat olla Suomen painopisteitä tässä kehityksessä? Kuinka hyvin tätä voidaan ohjata ja ennakoida, eikä pelkästään yrittää sopeutua?

– Uskon itse, että ilmastonmuutos ja digitalisaatio asettavat tulevaisuudessa suurimmat liiketoiminnan reunaehdot. 2020-luvun uudistavan elinkeinopolitiikan on pystyttävä luomaan investointeja nämä reunaehdot huomioiden ja hyödyntäen.

– Uskon, että tulevaisuuden menestys ja arvonluonti on siitä kiinni, miten nopeasti Suomi sisäistää digitalisaation ja ilmastonmuutoksen väliin muodostuvan pelikentän, Andersson sanoo.

Hän painottaa, että osana työelämän uudistusta ja teknologian kehitystä on tärkeää myös varata riittävän nopealla aikavälillä riittävä rahoitus TKI-investointien nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:stä.

– Tähän pyrkiessä on huomioitava, että merkittävä osa kaikista tämänhetkisistä yritystuista estävät yritysten uudistumista. Pidän järkevänä, että TKI-rahoitusta yritettäisiin hakea merkittävissä määrin uudistumista ehkäiseviä yritystuista, Andersson sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi