Lieto houkuttelee yrityksiä, yrittäjä kiittää: “Yksi soitto kunnanjohtajalle ja saimme isommat tilat”
Liedossa yrittäjien ja kunnan yhteispeli toimii esimerkillisesti. Yhä useampi kunta ottaa mallia yrittäjämyönteisyydestä.
Haalarituotteen tiloissa vallitsee vanhan ajan ompelimon tunnelma. Yritys on vastikään muuttanut uutuuttaan hohtaviin tiloihin Liedon Avantin teollisuusalueella. Ompelu- ja saumauskoneet surisevat, kun työhaalarit valmistuvat nopeassa rytmissä.
Yrityksen toimitusjohtaja Pirjo Akolahti on pyörittänyt firmaa viimeiset viisi vuotta. Yrityksen historia on paljon pidempi, sillä Haalarituote on perustettu 30 vuotta sitten. Perustajaperhe jäi eläkkeelle ja päätti laittaa yrityksen myyntiin.
– Oma taustani on turvapalveluiden liiketoiminnasta. Olin viisi vuotta Kanta-Hämeessä alalla toimivan yrityksen toimitusjohtajana. Sitten kyseinen yritys myytiin monikansalliselle yritykselle eikä siellä tarvittu kahta toimitusjohtajaa.
Akolahti huomasi samoihin aikoihin Haalarituotteen myynti-ilmoituksen. Hän päätti tarttua tilaisuuteen ja sai samalla mahdollisuuden palata lapsuutensa maisemiin Varsinais-Suomeen.
Yritys ehti toimia 30 vuoden ajan kilometrin päässä nykyisistä toimitiloista.
– Mainitsin Liedon yrittäjille, että meidän pitäisi löytää isommat tilat. Seuraavana päivänä Esko (Poikela) kontaktoi. Ei kestänyt kauan, kun uudet tilat löytyivät hyvältä ja näkyvältä paikalta Turun kehätien vierestä, Akolahti kehuu.
Sijainti on tuonut yritykselle uusia asiakkaita, tai ainakin potentiaalisia sellaisia. Kehätiellä ajaa Haalarituotteen ohi noin 10 000 autoa päivässä.
– Päivittäin showroomissa poikkeaa uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnittäneet huomion näyteikkunaan ajaessaan ohi, Akonlahti iloitsee.
Liedon onnistunut strategia
Haalarituotteen tilatarpeiden apuna hääri Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela (kuvassa), joka on viime vuosina ottanut aktiivisen roolin kunnan elinkeinotoiminnan edistäjänä.
– Katson, että kunnan toiminta on verkoston hyväksikäyttämistä. Tiedämme tarkasti, mitä Liedossa tapahtuu yritysrintamalla ja kuka on esimerkiksi lopettamassa tai siirtämässä toimintaansa. Meille on arkipäivää, että kontaktoimme yrityksiä ja haemme tiloja, jos joku sellaisia tarvitsee, Poikela kertoo.
Liedon kunnan ponnistukset ovat kantaneet tutkitusti hedelmää. Kunta sijoittui viime vuonna julkaistun Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn ykköseksi 50 000 – 100 000 asukkaan kuntien keskuudessa. Kyselyssä yritykset saavat äänestää yrittäjämyönteisintä kuntaa. Kysely tehdään kahden vuoden välein.
Akolahti omistaa yrityksen 100-prosenttisesti. Hän on omistajuutensa alusta lähtien ollut vakuuttunut yrityksen menestymismahdollisuuksista.
– Tiesin, että Haalarituotteen pitkäaikaiset asiakkaat ovat telakkaliiketoiminnassa. Sinne oli juuri tullut isoja tilauksia Turkuun. Telakka- ja konepajateollisuudesta tulee meille paljon tilauksia.
Haalarituote on pysynyt ”lestissään”, eikä yritys ole Akolahdenkaan johdolla halunnut lähteä rönsyilemään muualle. Haalarituotteen ja Liedon kunnan välinen yhteispeli on toiminut muutenkin kuin uusien tilojen löytämisessä.
– Olemme saaneet paljon konkreettista apua. Toimialamme eli ompeleminen on katoava luonnonvara. Kunnan avustuksella olemme saaneet työharjoittelijoita ja ihmisiä töihin oppisopimuksella. Tätä kautta on ollut mahdollista löytää sopivia henkilöitä töihin. Valmiita ompelijoita ei tänä päivänä liiemmin valmistu, Akolahti huomauttaa.
Alaa vaivaa kokeneiden työntekijöiden eläköityminen. Yrittäjän mukaan ensi vuonna Haalarituotteelta lähtee taas kaksi työntekijää eläkepäiville.
– Tällä hetkellä meillä on se määrä työntekijöitä, minkä tarvitsemme. Onni on ollut se, että meillä on töissä paikallisia ihmisiä, jotka ovat tykänneet olla meillä töissä. Osa on ollut talossa 25 vuotta ja enemmänkin.
Tällä hetkellä Haalarituote työllistää 16 työntekijää. Yritys on alallaan ainoa, joka valmistaa työasut alusta loppuun Suomessa.
Apua tutuilta yrittäjiltä puhelinsoitolla
Poikela listaa useita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Liedon yrittäjämyönteisen maineen rakentamiseen.
– Olemme päivittäin tekemisissä yksittäisten yrittäjien kanssa. Myymme tontteja, neuvottelemme, kaavoitamme ja käymme sijoittumisneuvotteluita. Tällä hetkellä käynnissä on matkailun kehittämishanke.
Yksi konkreettisista yritysten arkeen vaikuttavista hankkeista on ollut Avantin teollisuusalueen yrittäjien oman yhdistyksen perustaminen. Vaikka kyseessä on yrittäjien perustama yhdistys, kunta on sen toiminnassa näkyvästi mukana.
– On tärkeää kehittää teollisuusaluetta yhdessä, koska siellä toimii noin 250 yritystä. Saatamme olla naapureita emmekä silti tunne toisiamme emmekä toistemme toimintaa, Akolahti perustelee.
– Etu on, että täällä on paljon alihankkijoita samalla alueella. Voimme tilata tutuilta ja luotettavilta toimijoilta. Se on tehokasta ja nopeaa. Ei tarvita kuin puhelinsoitto niin jostain läheltä tulee sähkömies käymään.
Poikelan mukaan parhaillaan kunta selvittää, mikä on joukkoliikenteen tarve alueella. Ensi vuoden aikana yhtenäistetään Avantin liikenneviitat.
– Isotkin yritykset kuten Schenker ja Volvo ovat mukana yhdistyksessä. Kyse ei ole vain pienten yritysten yhteistyöstä.
Poikela on tyytyväinen Liedossa valitun strategian toteutumiseen.
– Vuosina 2014-2018 meillä kirjattiin selkeä tavoite olla kuntien ykkönen yrittäjäilmapiirillä mitattuna. Se oli määrätietoinen ratkaisu. Toisaalta Liedossa oli hyvä pohja lähteä liikkeelle, sillä toiminta on aina ollut hyvin yrittäjämyönteistä. Kunnassa on reagoitu herkästi ajan trendeihin. Kun näimme että talous on lähtemässä kasvuun, aloitimme kunnan rekrytointipalvelun. Sen sijaan että puhuisimme työllistämisestä, puhumme rekrytoinnin tuesta.
Useita uusia yrityksiä vuodessa
Noin 20 000 asukkaan Liedossa ollaan tällä hetkellä lähellä täystyöllisyyttä. Työttömyysprosentti on hieman yli neljä.
– Olemme tyypillinen kasvava kunta. Menestymme kaikilla muilla mittareilla paitsi talousmittareilla. Siinä on haasteita, pääosin valtionosuuksien muutoksten ja kiky-sopimuksen takia. Tänä vuonna kunnan talouteen tulee heijastusvaikutuksia tuloverorekisteristä ja verokorttiuudistuksesta, Poikela toteaa.
Yksi Liedon haasteista on tiivis seutukunta. Moni työntekijä asuu kunnan rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Avantin alueella toimivassa Schenkerissä on varsin vähän lietolaista työvoimaa.
Toisaalta Lieto nauttii hyvän sijainnista. Se houkuttelee vuosittain useita uusia yrityksiä kunnan alueelle. Tänäkin vuonna niitä tulee Poikelan mukaan 5-10.
– Hinnalla emme kilpaile. Toki teemme kaavamuutokset nopeasti. Sillä voi olla merkitys monelle yritykselle. Usein asioiden etenemisnopeus on yrityksille tärkeää. Voisin sanoa, että Liedossa ollaan Suomen nopeimpia kaavoituspäätöksissä.
Tämä tarkoittaa Liedossa muun muassa sitä, että tonttien neliöhinnat laaditaan hyvissä ajoin etukäteen.
– Meillä ei ole pelkästään kiinteitä tonttirajoitteitteisia hintoja vaan voimme räätälöidä ne tulijan tarpeisiin. Kunnalla on erittäin aktiivinen tonttipolitiikka. Viime vuonna käytimme 3,5 miljoonaa euroa maahankintoihin, Poikela jatkaa.
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Pauli Reinikainen
