Liisa Kukkanen hurahti miniatyyreihin ja perusti ainutlaatuisen nukkekotinäyttelyn – “Jokaisella nukella on tarina”

Joutsasta löytyy Suomen mittakaavassa erikoinen nähtävyys, joka vetoaa yhä suurempaan joukkoon käsityöharrastajia.

Kyseessä on nukkekotiesineitä miniatyyrikoossa esittelevä Doll Landia -nukkekotikylä, jonka takana on yksinyrittäjä Liisa Kukkanen. Hänen mukaansa näyttely on ensimmäinen lajissaan maailmassa.

Kukkanen innostui miniatyyreistä lähes sattumalta vuonna 2017.

– Näin kaverini Facebook-päivityksen, jossa hän kertoi menevänsä nukkekotimarkkinoille Savitaipaleelle. Lähdin ajamaan hetken mielijohteesta 260 kilometrin matkan. Kun olin paikan päällä ja näin esineet, se oli menoa, yrittäjä kertoo.

Kukkanen ei ole aivan noviisi käsitöissä, sillä hän jo ennen nukkekotikylän perustamista hän oli askarrellut nukkekotituotteita ja kiertänyt myymässä niitä.

Kuuden nuken sauna

Kukkanen on vuokrannut näyttelytilaksi entisen pankin 250-neliöisen liiketilan Joutsan kirkonkylältä. Näytillä on yli 6 000 esinettä. Suurin osa niistä on yrittäjän itse tekemiä. Lisäksi näyttelyssä on harrastajalta saatu kokoelma.

– Tämä on sellaista askartelua, josta nautin. Vahvuuteni on mielikuvitus. Kun näen tavallisia oikean maailman esineitä, alan heti nähdä mielessäni, millainen miniatyyri niistä alkaa rakentua.

Esineiden valmistamiseen voi kulua rutkasti aikaa, sillä työ on erittäin pikkutarkkaa. Pisimmillään pienen esineen tekemiseen voi mennä parikin päivää. Yksi suuritöisimmistä on ollut minikokoinen sauna, jota Kukkanen kutsuu ”maailman pienimmäksi yleiseksi saunaksi”. Sen lauteille mahtuu kuusi nukkea. Saunaa varten yrittäjä kuvasi oman kotisaunansa seinää, jonka perusteella hän tulosti minisaunaan seinätapetin.

Tavalliset työvälineet eivät aina sovellu miniatyyrien rakentamiseen. Kukkasella on käytössään muun muassa minisirkkeli. Minivaatteiden ompelu onnistuu sen sijaan tavallisella ompelukoneella. Ruuat astioihin valmistetaan askartelumassasta.

”Ei lasten harrastus”

Miniatyyrien rakentaminen ja keräily etenkin naisten suosiossa oleva harrastus. Kukkanen painottaa, ettei sitä tule sekoittaa lasten nukkekoteihin.

– Tässä ei ole kyse lasten harrastuksesta. Omassa näyttelyssänikään ei ole esillä lasten leluja joitakin Barbeja lukuun ottamatta.

Miniatyyrinukkekodeissa pyritään esittelemään mahdollisimman realistista elämänkuvaa. Harrastajille on tyypillistä, että huoneita kuvataan läheltä niin, että katsoja ei välttämättä tunnista, että kyse on pienoismallista.

– Jos mittakaavaa ei paljasta, katsoja voi kuvitella, että kyse on oikeiden ihmisten kodeista, Kukkanen sanoo.

Valokuviin liitetään sosiaalisessa mediassa tarinoita nukkejen elämästä. Nukeilla on harrastuksia, sukulaisuussuhteita ja työpaikka. Kukkanen kuvailee tarinoita eräänlaiseksi saippuaoopperaksi.

– Jokaisella nukella on nimi ja tarina, Kukkanen kertoo. Hän on valmistelemassa sarjakuvakirjaa, joka rakentuu valokuvien ja tarinoiden varaan. Työn alla on lisäksi pienoisrautatie, jonka tarinaan nuket liittyvät rakentajien rooleissa.

Nyt kuusikymppinen Kukkanen kertoo löytäneensä itselleen rakkaan työn.

– Haaveena on tehdä tätä eläkeikään asti.