Lintilä pitää komponenttipulaa hallitsevana tekijänä talouden elpymisessä – Yrittäjä: Hankkeet menevät jäihin

Teollisuusalan yritykset lähtevät syksyyn epävarmassa tilanteessa. Koronakriisi on heittänyt kapuloina rattaisiin niin työvoiman saatavuusongelmat, materiaalipulan kuin raaka-aineiden hintojen nousunkin.

Kysyntä kasvaa, mutta siihen vastaamisessa on ongelmia.

Koronakriisin alkuvaiheessa taudin kiivaimmin leviävillä alueilla, kuten Kiinassa komponentteja valmistavat tehtaat menivät kiinni, kun työntekijät määrättiin koteihinsa. Kiinaan on vuosien varrella syntynyt komponenttien valmistamisen keskittymä, eikä monia osia valmisteta muualla maailmassa. Toki eri alojen tehtaita suljettiin myös muilla alueilla, kuten Euroopassa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti komponenttipulan yllättäväksi ja kriittiseksi tekijäksi toimittajille pitämässään infotilaisuudessa, joka kantoi nimeä Elvytyksestä kestävään kasvuun.

– Komponenttien saatavuus on iso asia, joka tulee hallitsemaan ja määrittelemään tilanteita. Komponenttien valmistus on keskittynyt Suomesta katsottuna itään. EU ei pysty vastaamaan omaan komponenttitarpeeseensa, vaan osat tulevat idästä. Miten tilannetta ratkotaan siellä, vaikuttaa suomalaisyritysten tilanteeseen. Tästä saattaa tulla kauppasotamaista käsittelyä komponenttien kanssa. Tällä voi olla geopoliittiseen tilanteeseen merkitystä, Lintilä sanoo.

YrittäjäPlus-lehden tuoressa numerossa yrittäjät ja asiantuntijat kertovat, miten he näkevät komponenttipulan vaikutukset.

Uskaltaako urakkaa ottaa?

Metallialan raaka-aineiden ja osien saatavuus uhkaa urakoiden toteutumista, ja yrittäjät ovat joutuneet monia jo perumaankin koronakriisin aikana. Teuvalla teollisuusputkistoja, sammutusjärjestelmiä ja elementtiaitoja valmistavan Korpela-Tuotteen yrittäjä Arto Korpela kertoo, mihin ongelmallinen tilanne voi syksyn mittaan johtaa.

– Materiaalien hinnannousu ja saatavuus nostaa kokonaiskustannuksia, jolloin on vaarana, että hankkeet menevät jäihin. Ei ole tekijöitä, eikä materiaaleja. Monella yrittäjällä on rahat loppu, jolloin ei uskalla, pysty tai halua lähteä tekemään urakkaa. Koronatartunnat saattavat seisauttaa työmaan, eikä urakkaa pystykään toimittamaan. Sanktiot ovat silloin sellaisia, että niistä ei välttämättä selviäkään, Korpela sanoo.

Elinkeinoelämän Keskusliiton heinäkuun suhdannebarometrin mukaan komponenttipula ja raaka-aineiden hinnat ovat suurimpia tuotannon kasvun esteitä.

Kiteeläisen tiehöyliä valmistavan perheyritys Veekmas Oy:n perustajan Esa Halttusen mukaan komponenttien valmistus pitäisi saada takaisin kotimaahan.

– Valmistus on siirtynyt ulkomaille, eikä kotimaisissa käsissä ole mikään.

Myös Pyhäkurun seikkailupuiston avautuminen viivästyi, kun metalliosia valmistavat tehtaat menivät koronakriisin aikaan kiinni. Lue lisää Pyhän kesämatkailu kaipasi piristystä – Pyhäkurun seikkailupuisto syntyi yrittäjien yhteisvoimin

Komponenttien tarvetta on lisännyt myös kotitalouksien rakentamis- ja remontointi-into. Isot ja pienet kodinkoneet ovat tehneet kauppansa.

Voimakasta aaltoliikettä

Kun tuotanto tehtailla alkoi elpyä, kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdanneet raaka-aine- tai komponenttimarkkinoilla.

– Varastot ajettiin tyhjiin, kysyntä yllätti ja hinnat nousivat pilviin. Aaltoliike on ollut voimakasta, Teknologiateollisuuden johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras toteaa.

Teknologiateollisuuden raportin mukaan uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tarjouspyyntöjä mittaava saldoluku oli heinäkuussa yli 30 eli lähes ennätyskorkea.

Voimakas kysynnän kasvu on nostanut yritysten tuloksia ja talouskasvua, mutta talous on myös ylikuumentunut. Raaka-aineiden hintojen nousu, eli inflaatio, on kutistanut tuotteita valmistavien yritysten marginaalia ja kannattavuutta.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan pk-yritysten joukossa raaka-ainepula ja hintojen nousu näkyy teollisuuden, mutta erityisesti rakentamisen toimialalla. Suomen Yrittäjät julkaisee aiheesta lisätietoa syyskuussa julkistettavassa pk-yritysbarometrissaan.

– Ongelma korostuu suuremmissa pk-yrityksissä. Hinnoitteluvoimaa ei ole, eikä kaikkia kustannuksia pystytä siirtämään lopputuotteisiin. Raaka-ainehintojen merkitys on suurempi lopputuotteissa. Se luo haasteita yritysten kannattavuudelle, hän sanoo.

Tiehöyliä valmistavan Veekmas Oy:n Esa Halttunen kertoo, että yritys on pärjännyt koronakriisissä hyvin suuren varastonsa ansiosta. Toimitusajat ovat kuitenkin pidentyneet.

– Ohjaamoiden osia on odotettu yli puoli vuotta. Jos yleensä vie neljä viikkoa kasata laite, nyt siihen voi mennä kuusi kuukautta. Emme saa tavaraa liikkeelle, hän toteaa.

Jännittävä syksy edessä

Siihen, milloin kehitys kääntyy parempaan, ei ole selkeää ennustetta, mutta merkkejä paremmasta on jo ilmassa.

Ministeri Lintilän mukaan komponenttipulan vaikutukset yrityksiin ovat vaihtelevia ja tulevat eri aikavälillä.

Arto Korpela arvioi, että puutavaran hinnat alkavat jo osoittaa maltillistumisen merkkejä, ja metallialan raaka-aineet seuraavat perässä.

– On jännä nähdä, mihin syksyllä mennään. Jäävuoren huippu on kuitenkin jo todennäköisesti ohitettu, hän sanoo.

Petri Malisen mukaan raaka-aineiden korkeiden hintojen kanssa joudutaan elämään loppuvuosi.

Vaikka kannattavuus on vaarassa, yrityksillä on hyvin erilaisia tilanteita liiketoiminnan ja sopimusten suhteen.

Teknologiateollisuuden Petteri Rautaportaan mukaan yrityksiltä tulee erilaisia viestejä. Sopimukset määrittelevät eroja yritysten välillä.

– Hyvänä asiana voi pitää kilpailukyvyn näkökulmasta sitä, että haasteet ovat globaaleja. Suomalainen ei maksa kovempaa hintaa materiaaleista ja raaka-aineista, kuin yritykset muuallakaan, hän sanoo.

Rautaporras uskoo, että inflaation kiihtyminen USA:ssa ja Euroopassa rauhoittuu ja tasapainottuu, vaikka syksyä kohden mennään vielä epävarmuudessa.

– Epänormaali tilanne jatkuu odotettua pidempään, eikä tilanne helpotu ihan lähiaikoina, mutta olemme matkalla kohti normaalia. Vuoden vaihteen jälkeen keväällä tilanne on jo toinen.

Juttu on julkaistu ilman Lintilän kommentteja YrittäjäPlus-lehden numerossa 4/2021. Lintilän infotilaisuustoimittajille oli 1.9.2021.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Juha Harju ja Veekmas Oy