Lopettaneiden yritysten määrä korkeimmillaan 30 vuoteen – Alv-huojennuksen poisto voi selittää yksinyrittäjien vähenemistä

Lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 16 188 eli lähes kaksinkertaisesti vuotta aiempaan verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan kasvua selittää etenkin luonnollisten henkilöiden yritysten luokka, jossa lopettaneiden yhden hengen yritysten määrä kasvoi vielä selvemmin 4 654:stä 11 310:een. Prosentuaalisesti lopettaneiden yhden hengen yritysten määrässä oli kasvua 143 prosenttia.

Viimeisen vuosineljänneksen lopettamislukemat olivat suurimmat tilaston vuoteen 1995 ulottuvassa historiassa. Koko vuoden aikana lopettaneiden yritysten määrä oli selkeällä erolla ennätyksellinen sekä kokonaismäärässä että luonnollisten henkilöiden luokassa: kokonaismäärä oli viime vuonna 43 935, kun seuraavaksi suurin luku oli 30 837 vuonna 2023.

Yritysten lopetukset ja uusien yritysten aloitukset kuuluvat Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan normaaliin yritystoimintaan, ja toimintaympäristön muutoksen kiihtyessä yritysten elinkaaret ovat lyhentyneet.

– Samaan aikaan hallitus on kuitenkin omilla päätöksillään vaikeuttanut pienten yritysten edellytyksiä toimia, Malinen sanoo.

Tilaston tieto lopettaneiden yritysten määrästä perustuu Verohallinnon rekisteritietoihin.

Alarajahuojennus poistui

– Yksi selitys lopettaneiden yritysten määrän kasvulle voi olla, että EU:n pienyritysdirektiivin myötä pienet yritykset eivät ole enää oikeutettuja arvonlisäveron alarajahuojennukseen vuodesta 2025 alkaen, arvioi Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari tiedotteessa.

Kevennys koski alv-rekisterissä olevia yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa.

– Tilaston aineiston perusteella ei kuitenkaan voida tarkemmin tietää, kuinka suuri osa kasvusta johtuu lakimuutoksesta ja mikä osuus muihin yritystoiminnan muutoksiin liittyvistä tekijöistä, Kuussaari sanoo.

Suomen Yrittäjät on ollut huolestunut alarajahuojennuksen poistumisen aiheuttamasta veronkiristyksestä, joka vaarantaa monen yksinyrittäjän ja mikroyrityksen toimintaedellytykset.

– Tämän vuoksi Yrittäjät on vaatinut veronkiristyksen kompensoimista vähäisen toiminnan rajan nostamisella. Hallitus tulikin hieman vastaan, ja arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon, Yrittäjien Malinen sanoo.

– Korotus ei kuitenkaan ollut riittävä, vaan Suomen Yrittäjät esittää edelleen vähäisen toiminnan rajan nostamista 30 000 euroon kompensoimaan alarajahuojennuksen poistumisesta aiheutuvaa arvonlisäverotuksen kiristymistä. Suomi tarvitsee lisää aktiivisia pieniä yrityksiä kasvamaan ja turvaamaan hyvinvointimme ja auttamaan selviämään julkisen talouden haasteista, Malinen jatkaa.

Lue myös Huima nousu yksinyrittäjien konkurssihakemuksissa