Luonnonvarojen kestävälle käytölle tullee konkreettinen tavoite – ”Markkinoiden tehtävä on kehittää ratkaisut, sääntelyllä ei pidä puuttua”

Kiertotalousohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää, että hallitus asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.

– Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus, ohjausryhmän puheenjohtaja, vuorineuvos ja työelämäprofessori Reijo Karhinen toteaa.

Uusi suunta – Teollisille kiertotalouden investoinneille Business Finlandin ja TEMin tukea

Karhisen mukaan taloudellisissa kiertotalouteen ohjaavissa kannusteissa tulisi ottaa tiikerin loikka.

– Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä, Karhinen linjaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi julkistustilaisuudessa 13. tammikuuta, että valtioneuvoston periaatepäätös asiassa lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta.

Kiertotalousohjelma antaa askelmerkit Suomen uudelle suunnalle.

Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen näkee kiertotalouden ratkaisuissa vientipotentiaalia.

– Kiertotalouden ratkaisuissa globaali markkinapotentiaali on valtava. On tärkeää, että yksityiset yritykset voivat toimia laajasti kiertotalouden markkinoilla. Näin myös mahdollistetaan osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla vientipotentiaalin realisoituminen.

– Suomen kestävän kasvun ohjelmassa painopisteet ovat vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Juuri nämä ovat niitä kiertotalouden työkaluja, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Tiilikainen toivoo yrityksiltä ja elinkeinoelämältä palautetta siitä, miltä kiertotalousohjelman ehdotukset tuntuvat, kun hallitus viimeistelee kiertotalousstrategiaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuullaan alkuvuoden aikana.

Omistamisen sijasta tuote palveluna -ratkaisuja – ”Ilman dataa materiaalista ei synny tarvittavaa välitettävyyttä”

Kiertotalouden eteneminen edellyttää palvelullistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. Yrityksille palvelullistaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä tieto lisää niiden tehokasta käyttöä ja arvoa. Jotta kiertotaloudelle tärkeää tietoa voidaan hyödyntää, tieto tulee määritellä, kerätä, avata ja linkittää.

– Ilman dataa materiaalista ei synny tarvittavaa välitettävyyttä, ja datan avulla kiertotalouden ratkaisuista voidaan rakentaa älykkäitä, Reijo Karhinen sanoo.

BF:n Pertti Korhonen: ”Keskeinen ongelma on se, että markkinaa ei vielä ole” – Pk-yritykset merkittävässä asemassa uusien kiertotalousmallien kehittämisessä

Ohjelmaehdotuksessa sanotaan, että verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on tuettava kiertotaloutta.

Business Finland Oy:n johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen:

– Keskeinen ongelma on se, että markkinaa ei vielä ole. Tässä on muna-kana ilmiö: yritykset eivät uskalla investoida ratkaisuiden tuotteistamiseen, puhumattakaan tuotantokapasiteetista. Siksi keskeistä on, että luodaan tämä ekosysteemi Suomeen.

– Suomi ja Pohjoismaat loivat aikanaan edistyksellisen telemarkkinan, Nokia ja Eriksson. Meillä on nyt mahdollista tehdä jotakin samanlaista, sillä maailma on jättimäisten ongelmien edessä. Tarvitsemme systeemisen mallin, ja tarvitsemme PPP-mallin (julkinen sektori ja yksityinen yhdessä), jossa yhteisessä hengessä näitä ratkaisuja saadaan toteutettua.

Korhosen mukaan kaikista tärkein asia on, että valjastetaan markkinatalouden valtava voima kiertotalousratkaisuiden toteuttamiseen.

– Se tapahtuu parhaiten luomalla markkina porkkanan kautta, ei välttämättä kepin kautta, Korhonen esittää.

Suomen Yrittäjien Sampo Seppänen:

– Pk-yritykset ovat merkittävässä asemassa uusien kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä. Kiertotaloudessa yrittäjille syntyy mahdollisuuksia useilla eri toimialoilla. Investointien ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen kannalta EU:n elvytysrahoja tulisi suunnata myös pk-yritysten vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalisuutta edistäviin hankkeisiin.

Kiertotalousohjelman mukaan julkisilla hankinnoilla on rooli kiertotalouden siirtymän vauhdittamisessa.

Seppänen pitää tätä ymmärrettävänä.

– Julkisissa hankinnoissa asetettavat kriteerit eivät saa aiheuttaa kuitenkaan yrityksille kohtuutonta hallinnollista taakkaa kriteerien täyttymisen todentamisessa, ja niiden ehdoissa tulee huomioida myös pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin.

Näin yrityksissä: poistotekstiilistä uutta raaka-ainetta

Fira Groupin toimitusjohtaja Jussi Aho kannusti päättäjiä ”älykkääseen regulaatioon” julkistustilaisuudessa.

– Mitä ei ainakaan pitäisi tehdä regulaation suhteen, on se, että ei pidä päättää ratkaisuja. Koska ratkaisujen kehittäminen on markkinoiden tehtävä. Sanon, että pelkästään puulla tätä ei ratkaista. Pitää olla tarkka, että tehdään älykästä regulaatiota.

Kiertotalousyritys Rester Oy:n vuoden alussa valmistuva poistotekstiililaitos tulee mahdollistamaan yritysten poistotekstiileille suljetun kierron palvelun ja valmistamaan poistotekstiilistä uutta raaka-ainetta.

– On tärkeää rohkaista yrityksiä kiertotalouteen. Yritykset ovat ne tahot, jotka pystyvät omalla riskillä toimimaan, ja ovat valmiita tekemään demoja. Kannattaa pohtia, mitä kaikkia [tuki]instrumentteja siihen voi käyttää, kokeilut ovat välttämättömiä, muuten kiertotalous ei lähde rullaamaan, Outi Luukko, Rester Oy:n hallituksen puheenjohtaja sanoi julkistustilaisuudessa.

Lisätietoa kiertotaloudesta: Sitran Circular economy playbook -pk-yrityksille

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi