YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Luontoisetujen verotus – mikä muuttuu ja minkä pitäisi muuttua?
Vaikeat ajat muuttavat toimintatapojamme. Haasteiden edessä saadaan aikaan uusia ratkaisuja, jos yrityksillä on riittävästi liikkumavaraa lakien ja muun sääntelyn saralla. Koronaviruksen takia yritystoiminnan säännöt ja kuluttajien käyttäytyminen muuttuvat koko ajan. Onkin hyvä kysyä, ovatko Suomen valtio ja Verohallinto antaneet yrityksille tarpeeksi vapaata tilaa kokeilla ja innovoida – ja onko kuluttajilla mahdollisuuksia hyödyntää näitä innovaatioita.
Kaupallinen yhteistyö: Eazybreak
Luontoisedut liittyvät olennaisesti edellä mainittuun kysymykseen. Luontoisedut ovat muuna kuina rahana maksettavaa palkkaa, ja niiden verovapauden ehtoja Suomessa sääntelee Verohallinto. Tyypillisesti Verohallinto päivittää luontoisetupäätöstään ja sen mukaisia verotusarvoja vuosittain, ja näin tänäkin vuonna. Luontoisetujen verotukseen suunnitellaan myös vuonna 2021 paljon muutoksia, joista kerrotaan alla tarkemmin.
Ravintoedun käyttäminen mahdollistetaan kotoa käsin
Verohallinto teki vuoden 2020 ajaksi poikkeuspäätöksen, jolla sallittiin aterian kuljetusmaksujen maksaminen lounasedulla. Tätä päätöstä on nyt jatkettu vuoden 2021 loppuun. Kuljetusmaksun maksaminen kohdennetulla lounasvälineellä auttaa erityisesti koronarajoitteista kärsineitä ravintoloita. Paikkakunnilla, joissa isot tilauspalvelut eivät toimi, on sovittu kuljetuksista esimerkiksi taksien toimesta.
Nähtäväksi jää myös, miten ruokakaupat lähtevät kehittämään palveluitaan lounasruokailun, verkkokaupan ja kuljetuspalveluiden ympärille. Finnair teki kesällä 2020 ison aluevaltauksen alkaessaan myydä ja markkinoida keittiönsä lounasannoksia K-Citymarket Jumbossa. Konsepti on ollut jättimenestys, joten se tuskin jää viimeiseksi. Voisiko ravintola-annosten myynti ruokakauppojen kautta olla ratkaisu myös ravintoloille ja suurille keskuskeittiöille?
Lounasetu luotiin Suomessa 1970-luvulla, jotta yhä useampi suomalainen saisi syödä työpäivän aikana aterian ja jaksaisi tehdä töitä tehokkaammin. Vaikka ajat ovat muuttuneet, tämä tarve on korostunut koronaviruksen myötä entistä enemmän. Ihmiset ovat nyt kotona, ja ravintoloiden aukioloa sekä asiakasmääriä rajoitetaan merkittävästi.
Kuluttajat käyvät nyt ravintoloissa huomattavasti aiempaa harvemmin. Moni heistä haluaisi käyttää lounasetuaan normaalin kuukausibudjettinsa mukaan niinä harvoina kertoina, kun käyvät ravintolassa. Siksi lounasedun verotuksen pitäisikin mahdollistaa aiempaa joustavampi kuluttaminen, mikä vaikuttaa suoraan suomalaisten jaksamiseen, työkykyyn ja hyvinvointiin.
Lounasedun käytössä joustoa tarvitaan liittyen aikaan, paikkaan ja arvoon. Paikkaan Verohallinto onkin jo reagoinut kiitettävästi salliessaan kuljetusmaksujen maksamisen lounasedulla. Ajan ja arvon suhteen joustavuutta voitaisiin luoda sallimalla usean päivän aterioiden ostaminen lounasedulla yhdellä kertaa.
Polkupyöräetu verottomaksi
Täysin uutena luontoisetuna Suomessa otetaan vuonna 2021 käyttöön työsuhdepolkupyöräetu, joka on voimassa olevan luontoisetupäätöksen mukaan veroton 1 200 € asti vuodessa. Työsuhdepolkupyörän ja sen varusteiden yhteishinta jaksotetaan viidelle vuodelle, joten niiden yhteenlaskettu hankintahinta voi olla jopa 6 000 €.
Verottoman työsuhdematkalipun ja työsuhdepolkupyörän yhteisarvo saa olla enintään 3 400 € vuodessa. Polkupyörä- ja työmatkaedun yhdistäminen joustavasti erilaisiin tarpeisiin tarkoittaa työnantajalle entistä monipuolisempia vaihtoehtoja henkilöstön työmatkustamisen tukemiseen. Työntekijälle polkupyöräedun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 osa polkupyörän + varusteiden hankintahinnasta jaettuna viidellä vuodella. Mikäli työnantaja hankkii polkupyörän leasing-sopimuksella, on edun raha-arvo työntekijälle se kuukausittainen vuokrahinta, minkä työnantaja maksaa leasingyritykselle polkupyörän ja varusteiden käytöstä (tästä on siis vähennetty käsittely- ja toimistomaksut).
Kaupunkipyörät lisättävä verovapauden piiriin
Työmatkaliikkumisen luontoiseduissa kaupunkipyörät putoavat erilaisten säädösten väliin. Verohallinto on nimittäin tulkinnut, että kaupunkipyörän vuokraaminen ei kuulu liikuntaedun piiriin. Se ei myöskään kuulu työmatkaedun piiriin, vaikka monet kaupunkilaiset kulkevatkin työmatkojaan kaupunkipyörillä. Luontoisetujen alalla toimivat yritykset jättivätkin kesällä Verohallinnolle yhteisen adressin, jossa esitettiin kaupunkipyörien lukemista liikuntaedun piiriin. Alan toimijoiden näkemyksen mukaan kaupunkipyörien vuokraamisen pitää kuulua liikuntaedun piiriin, koska polkupyörän vuokran voi maksaa liikuntaedulla pyörävuokraamostakin.
Kannusteita kestävämpään työmatkustamiseen ja työntekijän hyvinvoinnin ylläpitoon
Eduskunnan käsiteltävänä on tuloverolakiin tehtävä muutos, jonka mukaan työmatkustamista ja työmatkapyöräilyä tuetaan 1.1.2021 alkaen aiempaa huomattavasti tuntuvammin. Ehdotuksen mukaan työsuhdematkalipun veronalalainen osuus (300 – 750 € / vuosi) poistuisi kokonaan. Työsuhdematkalippu olisi siten veroton 3 400 € asti vuodessa. Autoedun verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa, jos auto ei tuota ajon aikana lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä muutos koskee käytännössä vain täyssähköautoja. Lisäksi sähköauton latausetu muutetaan verottomaksi työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä.
Työmatkustamisen luontoisetujen uudistus on loistava mahdollisuus yrityksille, jotka haluavat vähentää hiilijalanjälkeään ja tukea työntekijöidensä arvoja, hyvinvointia ja jaksamista. Siksi eduskunnan käsiteltävänä oleva tuloverolain muutos olisi syytä saada virallistettua mahdollisimman pian.
Suomen Yrittäjien luontoisetukumppani Eazybreak kehittelee parhaillaan ratkaisuja, jotta asiakkaat voisivat ottaa polkupyöräedun käyttöönsä. Kerromme lisää heti, kun tiedämme enemmän edun tarjoamisen teknisistä vaihtoehdoista ja asiakkaidemme mielenkiinnosta etuutta kohtaan.
Lisätiedot:
Niko Kangasmaa
Projektipäällikkö, Eazybreak Oy
+358 50 412 7991
