Luovien alojen toimijat saivat oman verkostonsa – “Aloja ei nähdä päätöksenteossa välttämättä elinkeinona”

Mukana olivat verkoston puheenjohtaja Mirva Merimaa, Heini Merkkiniemi, Juuso Enala, Anna Moilanen, Hannu Lehtinen, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Sari Laitinen, Aino Papinniemi ja Tuuli-Elina Andersén, Sami Alasimi, Heikki Närvänen, Jussi Riikonen, Samppa Toivonen, Veli Tapani Purontaka sekä Perttu Kouvolainen.

– Meitä oli innokas porukka koolla. Tahto vaikuttamisesta alan hyväksi oli vahvasti läsnä, Laitinen kertoo.

Verkoston puheenjohtaja Mirva Merimaa on kiitollinen Suomen Yrittäjille siitä, että järjestö on halunnut koota luovat alan yhteen ja ottaa alan kehittymis- ja kasvuhalut omakseen.

Merimaa on laajasti mukana luovien alojen verkostoissa. Hän on Tiketin yrittäjä ja toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry:n sekä Musiikki ja Media -tapahtuman hallituksessa. Viimeiset kaksi viikkoa hän on ollut järjestämässä Mitta on täysi -mielenosoitusta, joka oli kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenilmaus epäreilua kohtelua vastaan koronapandemian aikana.

– Tartuntatautilaki kohtelee eriarvoisesti eri aloja. Perustuslakivaliokunta on tästä huomauttanut, mutta kahden pandemiavuoden aikana tartuntatautilain uudistusta ei ole edes aloitettu. Tukipolitiikka on mennyt niin, että ne toimijat, joilla on seinät ja ovet, eli jotain mitä sulkea, voivat saada sulkukorvausta. Luovilla aloilla on kuitenkin paljon toimintoja, jotka eivät kuulu korvauksen piiriin, vaikka ovat olleet suljettuina rajoituksista johtuen, Merimaa kertoo.

Luova alan tarvitsee verkostonsa

Koronapandemia onkin yksi syy, joka on herättänyt luovat alat järjestäytymään ja tekemään itseään näkyväksi.

Luovan alan toimijat tarvitsee oman verkostonsa, koska ala on laaja, mutta hajanainen. Moni luovan alan toimija ei miellä itseään yrittäjäksi, vaikka toimintamalliltaan on sellainen. Luovan alan verkoston kokoontumisessa keskusteltiin muun muassa siitä, miten luova ala ja luova talous määritellään ja miten sen asiaa pitää lähteä viemään eteenpäin.

– Kokouksessa tunnistimme, että luovaa alaa ei nähdä päätöksenteossa välttämättä elinkeinona. Monet toiminnot ovat esimerkiksi kulttuuriministeriön alla, vaikka ala työllistää ja siellä on paljon yritys- ja yrittäjämäistä toimintaa. Luontevampi ministeriö voisi olla esimerkiksi elinkeinoministeriö asioiden hoitoon, Merimaa sanoo.

Verkoston yksi keskeinen tavoite onkin alan laajempi tunnistaminen ja sen arvon ja merkityksen esiintuominen. Tärkeää on myös laajemman verkoston kokoaminen ja kytkeminen mukaan verkoston toimintaan. Lisäksi luovan alan yrittäjille suunnattu koulutus, tapahtumat ja viestintä on tarpeen teroittaa.

– Tarkoitus on nyt ensivaiheessa kartoittaa luovan alan yrittäjien tarpeita esimerkiksi koulutussisältöjen suhteen, Laitinen kertoo.

– Monet luovat alat ovat kisällimäisiä, eli työ opitaan töissä. Ala kaipaa ehdottomasti lisää koulutusta ja koulutuspaikkoja, Merimaa lisää.