Maahan muuttaneiden yrittäjien yritykset kovemmassa ahdingossa kuin suomalaissyntyisten – ”Olen yrittänyt auttaa muita ulkomaalaisia”

– Verkkosivut, joista tietoa pitää hakea, ovat sekavia ja vastauksia on vaikea löytää. Jos en olisi Suomen Yrittäjien maahan muuttaneiden yrittäjien verkoston johtoryhmässä, en olisi saanut sitä tietoa, mitä tarvitsen, hammaslääkäri Thomas Thottungal kiteyttää maahan muuttaneiden yrittäjien erityisongelmaa koronakriisissä.

Koronakriisi on vaikuttanut raskaasti lähes kaikkien yritysten toimintaan. Maahan muuttaneita yrittäjiä kriisi on koetellut erityisen rajusti. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä, joka tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa.

Intialaistaustainen Thottungal on asunut Suomessa vuodesta 1998, osaa suomea sujuvasti ja tuntee suomalaisen järjestelmän hyvin. Hänellä on oma klinikka Helsingin keskustassa. Silti tiedon löytäminen koronakriisissä on ollut vaikeaa.

– Apua on tullut myös Suomen hammaslääkäriliitosta. Olen yrittänyt auttaa muita ulkomailta muuttaneita yrittäjiä, Thottungal kertoo.

Suomen Yrittäjien kyselyyn vastasi 113 yrittäjää. Suomessa on noin 10 000 muualta muuttanutta yrittäjää, eli kysely tavoitti heistä yli prosentin.

Maahan muuttaneista yrittäjistä 92 prosenttia kokee, että koronakriisi on vaikeuttanut heidän tilannettaan yrittäjinä. Myynti on laskenut 62 prosentilla. Työttömyysturvaa on hakenut tai aikoo hakea 29 prosenttia vastaajista. Yleinen hyvinvointi jakautuu puoliksi, sillä 38 prosenttia voi kohtalaisen hyvin ja 38 prosenttia todella huonosti.

– Koronakriisi on vaikea lähes kaikille yrittäjille, mutta etenkin niille, jotka eivät puhu sujuvaa suomea tai ruotsia sekä toimivat alalla, johon korona on iskenyt erityisen kovasti, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä tulkitsee tuloksia.

Koronatietoa eri kielillä löytyy täältä.

Lue myös Maahanmuuttajayrittäjät ovat verkostojensa varassa – Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien aktiivit tekivät somevideoita eri kielillä

Kieli ei saa olla este yrityksen kehittämiselle

Manain mukaan kielitaidon puute vaikeuttaa esimerkiksi tukihakemuksien täyttämistä sekä tiedon ja neuvonnan vastaanottamista.

– Maksujärjestelyt, suorat tuet ja kehittämisrahoitukset ovat osa suurta kokonaisuutta, jonka varaan rakennamme aikakautta koronan jälkeen. Maahan muuttaneiden yrittäjien kohdalla kielen ei tulla olla este yrityksen kehittämiselle. On hienoa, että monet tahot ovat panostaneet moni- ja selkokieliseen viestintään. Se ei ole keneltäkään pois vaan päinvastoin lisää monien yrittäjien selviytymiskykyä.

Maahan muuttaneiden yrittäjien yrityksissä työskentelee yli 30 000 ihmistä.

– On tärkeää, että pidämme huolen siitä, että näillä ihmisillä on jatkossakin työpaikka ja yritykset välttävät konkurssiaallon, Manai sanoo.

Tarvittavia toimenpiteitä selviämiseen

Thottungal haki rahoitusta Business Finlandista, työttömyystukea sekä pankkilainaa. Epäselvyyksiltä ei vältytty.

– Luulin, että tukirahaa voisi käyttää juokseviin kuluihin, joten hain vain 10 000 euroa, koska ajattelin, että sen verran tarvitsen. Jos en olisi maininnut digitalisoimishankettani, jonka toteutan klinikalla, en olisi saanut mitään. Työttömyyskorvauskin leikkaantui, kun en tiennyt, että palkkaa ei saa nostaa yli 300 euroa tai tuki puolittuu. Verojen jälkeen minulle jäi siitä 250 euroa, Thottungal sanoo.

Noin 500 eurolla ei Helsingissä elä, joten hän kääntyi pankin puoleen. Siellä pyydettiin takauksia 10 000 -15 000 euron lainaan, ja sellaisten etsimiseen Thottungalilla ei ollut aikaa.

– Kahdeksan viikon jälkeen otin yhteyttä vakituisiin asiakkaisiin ja kerroin, että olen palannut töihin. Tein palvelusetelin kautta kiireellisiä potilastapauksia myös silloin, kun klinikka oli muuten suljettu. Nyt toiminta on 30 prosenttia normaalista. Asiakkaat ovat siirtäneet tavallisia ylläpitokäyntejä syksyyn, eli toiminta ei ole palautunut normaaliksi, Thottungal kertoo.

Menetyksiä monessa suhteessa

Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista yrittäjistä 34 prosentilla myynti oli puolittunut, 21 prosentilla myynti oli laskenut 10–30 prosenttia ja 20 prosentilla 30–50 prosenttia. Myynti oli lakannut kokonaan 20 prosentilla. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista uskoi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kahden viikon sisään.

Vaikka myynti laski rajusti, yli puolet työllistävistä maahan muuttaneista yrittäjistä ei ollut lomauttanut tai irtisanonut työntekijöitään. 62 prosenttia ei ollut neuvotellut pankkinsa kanssa esimerkiksi lainakysymyksistä.

Maahan muuttaneiden yritykset keskittyvät palvelualoille. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus maahan muuttaneiden yrityksistä on yli neljännes. Yrityksiä on paljon myös kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla.

– Juuri näihin toimialoihin korona iski heti. Ei siis ihme, että lähes 70 prosentilla myynti laski ja joka viidennes pelkää pahinta, eli yritystoiminnan lopettamista tai konkurssia, Manai sanoo.

Maahan muuttaneiden yrittäjien osuus on kasvanut myös vientialalla, joka on koronakriisista kärsineiden joukossa.

Oma lukunsa on hyvinvointi, sillä 38 prosenttia vastaajista kertoi voivansa todella huonosti. Ainoastaan kolme prosenttia vastasi voivansa paremmin kuin koskaan.

– Kaukana synnyinmaastaan elävien yrittäjien mahdollisuudet tavata omia perheenjäseniään tai saada esimerkiksi puolisoaan tai lapsiaan Suomeen ovat vaikeutuneet koronakriisin aikana huomattavasti ja tämä heijastuu auttamatta myös yrittäjien henkiseen hyvinvointiin, Manai huomauttaa.

Kriisiin etujoukoissa

Yritystoiminnan pyörittämisessä Thottungalin etu on ollut ammatti, jonka kansainvälisistä verkostoista tihkui tietoa koronaviruksen vakavuudesta jo ennen kuin Suomessa noteerattiin koko uhkaa.

– Käyn kurssia Lontoossa, ja sen yhteydessä italialaiset ystäväni kertoivat tilanteen vakavuudesta. Omalla klinikallani työskentelee osa-aikainen hammaslääkäri, joka toimii myös julkisella puolella. Sitä kautta kuulin, missä Suomessa mennään. Terveysviranomaisilta ei tullut meille selkeitä ohjeita tai käskyjä, vain suosituksia, Thottungal sanoo.

Tuttujensa suosituksesta Thottungal sulki klinikkansa jo 16.3., ehkä ensimmäisenä hammaslääkäreistä Suomessa, koska ei voinut riskeerata potilaidensa tai omaa terveyttään. Hän myös työllistää kaksi täyspäiväistä hammaslääkäriä ja kaksi hammashoitajaa sekä osa-aikaisen hammaslääkärin.

– Olen pienyrittäjä ja jos minulle tapahtuu jotain, koko klinikka menee nurin, Thottungal sanoo.

Katso kyselyn tulokset täältä.

Corona Survey in english

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi