Maahanmuuttajayrittäjät tarvitsevat tietoa pelisäännöistä – Nepalilaisravintoloita ei pidä tuomita joukkona

Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien verkosto kokoontui tällä viikolla toista kertaa. Sen tavoitteet alkavat konkretisoitua.

– Verkosto on perustettu tarpeesta. Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Saatavilla on paljon tietoa ja apua yrittäjyydestä ilmaiseksikin, mutta se on ripoteltu moneen paikkaan, eikä tieto välttämättä tavoita maahanmuuttajayrittäjiä, verkoston puheenjohtaja ja Joensuun tulkkikeskuksen sekä Youpret-tulkkipalvelun perustaja Ali Giray sanoo.

Suomen Yrittäjät toteutti loppuvuodesta 2018 maahanmuuttajayrittäjille kyselyn heidän arjestaan. Vastaajat kokivat kyllä saaneensa melko hyvin apua ja tukea yrityksen perustamiseen Suomessa, mutta valitettavasti lähes 30 prosenttia vastaajista koki yrittäjänä toimimisen Suomessa erittäin vaikeaksi.

Helpoksi koettiin yrityksen rekisteröinti ja pankkitilin avaaminen. Vaikeaksi koettiin muun muassa verotoimiston kanssa asiointi ja rahoituksen saanti. Oikean tiedon saamisen koki vaikeaksi 46 prosenttia vastaajista.

Yksi verkoston tavoite on kartoittaa ongelmia ja tarpeita, sekä sitä, mitä yrittäjätaitoja maahanmuuttajayrittäjät kaipaavat.

Maahanmuuttajayrittäjien verkosto haluaa rakentaa siltoja, opettaa ja yhdistää yrittäjiä toisiinsa ja tietolähteisiin. Suomessa kasvanut saa oletettavasti peruskoulusta lähtien opastusta tiedonhankintaan ja suuntaa siihen, mistä tietoa voi alkaa etsiä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville yhteiskunnan rakenteet voivat olla outoja, eikä tiedon etsiminen monesta eri lähteestä ole yhtä helppoa.

– Ihmiset ovat ahkeria, mutta toimivat oppimallaan tavalla. Tavoitteenamme on luoda silta ja jakaa tietoa siitä, miten Suomessa kuuluu yrittää, Giray sanoo.

Nepalilaisyrittäjiä ei pidä leimata

Giray uskoo, että tiedon puute on osa Helsingin Sanomien esiin nostamaa nepalilaisravintoloiden ongelmaa. Ravintoloista on paljastunut epäinhimillisen pitkiä työvuoroja ja muita väärinkäytöksiä.

Giray uskoo, että väärinkäytökset voivat olla osittain seurausta siitä, että yrityksillä on hyvä tuote, jolla on kysyntää, mutta ei suomalaista koulutusta yrittäjyyteen ja työelämään. On mahdollista, että työnantaja tai -tekijä ei tiedä sääntöjä, mutta palo työelämään ja yrittäjyyteen on kova.

– Kannattaa myös kysyä, miten hyväksikäytetty ja väärinkohdeltu ihminen on päätynyt siihen tilanteeseen, että häntä voidaan hyväksikäyttää. Jos mahdollisten työnantajien ja työpaikkojen määrä on kovin pieni, kuten esimerkiksi pelkästään oma kulttuurinen yhteisö, se luo ympäristön, jossa hyväksikäyttö on tullut mahdolliseksi, kun vaihtoehtoja ei ole, maahanmuuttajayrittäjäverkoston jäsen Reggie Rusas huomauttaa.

Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko muistuttaa, että tiukka maahanmuuttopolitiikka on kaikkein hankalinta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Se pakottaa monet pimeään työhön.

On hyvä myös muistaa, että kaikki nepalilaiset tai ylipäätään kaikki johonkin etniseen ryhmään kuuluvat eivät edusta koko ryhmää tai maahanmuuttajia ylipäänsä. Osa nepalilaisravintoloista on tänään kiinni mielenilmauksena Helsingin Sanomien uutisoinnille. Yrittäjät kokevat, että uutisointi on ”epävirallinen tuomio” yli 70:lle Suomessa toimivalle nepalilaiselle ravintolalle. Nyt iso osa syyttömiä kärsii.

– Suomi on oikeusvaltio, jossa rikosepäilyt pitää tutkia eikä rikolliseksi pidä leimata ilman tuomiota. Uutisoidussa vyyhdissä tuomioita on tullut muutamia, Kokko sanoo.

Nopeampi ja joustavampi polku työelämään tarvitaan

Toinen ongelma on suomalainen kotouttamisjärjestelmä. Se lähtee usein nollasta, vaikka maahanmuuttajalla olisi koulutusta ja kokemusta joltain alalta mutta ei esimerkiksi kielitaitoa.

Vaikka maahanmuuttaja olisi valmis tekemään ja tuottamaan, Girayn mukaan prosessi työelämään pääsemiseksi on pitkä ja passivoiva. Joskus pääsee helpommalla, kun luovuttaa ja esittää, ettei osaa mitään ja menee, minne ohjataan sen sijaan että tavoittelisi omia työelämän unelmiaan.

– Työn perässä muuttaneen on vielä vaikeampaa kouluttautua ja kehittää osaamistaan, koska oleskeluluvan edellytyksenä on työnteko ja henkilöllä mahdollisesti perhe, josta täytyy huolehtia. Nämä seikat vaikuttavat siihen, että maahanmuuttaja ei voi kouluttautua ja siten ymmärtää suomalaista työelämää paremmin, mikä voisi estää esimerkiksi hyväksikäytön, Giray sanoo.

Maahanmuuttajia ja yrittäjiä tarvitaan, jotta työelämästä poistuvien määrää voidaan korvata. Yrittäjien kyselystä kävi ilmi, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat kasvuhakuisempia kuin suomalaissyntyiset ja aikovat työllistää enemmän. Heillä on myös kansainvälistä kauppaa enemmän kuin suomalaissyntyisillä yrittäjillä.

Suomessa on noin 10 000 maahanmuuttajayrittäjää, jotka työllistävät noin 30 000 henkilöä ja tekevät liikevaihtoa noin 3,5 miljardia euroa.

–Tarvitsemme heitä jatkossa lisää, ja he tarvitsevat tukea eivätkä leimakirvestä, Kokko sanoo.

Pääkaupunkiseudulla uusista yrityksistä jo 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Tätä kehitystä ei kannata hankaloittaa.

– Yritämme verkostossa puuttua myös siihen, että Suomi olisi jatkossa yhtä vetovoimainen tai vetovoimaisempi maa yrityksille kuin Euroopan muutkin maat, kuten Ruotsi, Saksa tai Ranska. Yleensä niin sanotulla hyvällä yrittäjällä tai tekijällä on valinnanvaraa, ja Suomi ei välttämättä ole ykkössuosikki tässä kisassa, Giray sanoo.

Suomen Yrittäjien linja on, että oleskelulupaprosessia ja työvoiman saatavuutta ei pidä turhaan rajoittaa. Myös kotouttamista tulisi sujuvoittaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi