Mahdolliset tartuntatautilain muutokset osuvat kovaa elinkeinovapauteen

Eduskunnan valiokunnat ovat aloittaneet uuden tartuntatautilain valmistelun tavoitteenaan saada työ valmiiksi rivakasti. Mietintöjä muilta valiokunnilta odotetaan 22. tammikuuta mennessä.

Tartuntalain muutosten tarkoitus on antaa hallitukselle työkaluja hillitä koronavirusepidemiaa esimerkiksi erilaisin rajoituksin, kuten määräämällä erityisen tartuntariskin tiloja suljetuiksi enintään kahdeksi viikoksi.

Savon Yrittäjien puheenjohtaja ja sote-alan yrittäjä Tarja Arbélius näkee tässä mahdollisuuden, jossa yrittäjät ajautuvat eriarvoiseen asemaan.

– Elinkeinovapautta ei pidä rajoittaa, vaan sitä tulee tukea. Kun valtio puuttuu elinkeinovapauteen kepein perustein, on mahdollista, että yrittäjät joutuvat eriarvoisiin asemiin, Arbélius toteaa. Yrittämisen mahdollisuudet eivät saa olla erilaisia eri alojen välillä.

Tilojen sulkeminen ei huomioi jo tehtyjä toimenpiteitä

Ehdotus on ongelmallinen, koska erityisen riskin toiminnot ja tilat on liian väljästi määritelty ja lueteltu myös sellaisia, joihin ei ole riittävää näyttöä tartuntojen leviämisestä. Lisäksi monissa yrityksissä on jo tehty varotoimenpiteitä, kuten panostettu hygieniaan, rajoitettu kävijämääriä ja tehty muutoksia tilaratkaisuihin, joilla pyritään estämään asiakkaiden lähikontakteja. Ehdotus ei riittävällä tavalla ota huomioon yksittäisen päätöksen kohteena olevan tilan erityispiirteitä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ymmärtää lakiesityksen tarkoituksen, sillä pandemian taltuttaminen on tärkeää myös yritysten kannalta. Yrittäjät on kuitenkin huolissaan puuttumisesta elinkeinovapauteen liian herkästi.

– Esityksellä ollaan puuttumassa elinkeinovapauteen, joka tuo hyvinvoinnin yhteiskuntaan. Kun elinkeinovapauteen tai johonkin muuhun vapauteen puututaan, viedään happea yhteiskunnasta ja siihen pitää olla todella vahvat perustelut. Sitä ei voi tehdä kevyin perustein ilman kunnon näyttöjä.

Tilojen sulkemisella kepein perustein pitkäaikaisvaikutuksia

Pentikäisen mukaan viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia sulkea tiloja vain varmuuden vuoksi, vaan siihen täytyy olla näyttöjä ja perusteita.

– On hyvä nähdä, että monen yrityksen tilanne, esimerkiksi ravintola-, majoitus-, virkistys- ja viihdealoilla, on heikentynyt viime kuukausina. Lisäksi esimerkiksi konkurssilain väliaikainen muutos on loppumassa nyt tammikuun lopussa. Voi syntyä tilanne, jos uudet rajoitukset lisäävät konkurssiaaltoa. Siksi niiden rinnalla pitää olla myös tukitoimia, Pentikäinen toteaa.

Myös Tarja Arbélius muistuttaa myös elinkeinovapauteen puuttuvan lainsäädännön pitkäaikaisista haittavaikutuksista.

– Jos tähän mennään isossa mittakaavassa ilman tukiverkkoa, tulee se vaikuttamaan työllisyyteen ja yritysten määrään negatiivisesti. Siksi on tärkeää, että rajoitusten ohella on olemassa tasaisesti jakautuvat tuet – yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta.