Maitotilan isäntä Juho Kinnunen käynnisti kokeilun, jota seurataan nyt herkeämättä: ”Voisin pistää lipunmyynnin pystyyn”

Viime toukokuussa viitasaarelainen maitotilallinen Juho Kinnunen kylvi maahan ensimmäiset maissinsiemenet.

Nyt hän odottaa, millainen sato maasta nousee. Se selviää pian, sillä maissin pitäisi olla kypsää lähiviikkoina.

Kinnunen on viljellyt ranskalaista maissilajiketta 11 hehtaarin alueelle.

– Sieltä pitäisi nousta noin 70 000 kasvia hehtaarilta, hän laskee.

Maissi on tarkoitettu rehuksi lypsylehmille. Maailmalla maissi on yleisin lypsykarjan rehumuoto. Kinnunen haluaa selvittää, olisiko maissin avulla mahdollista säästää väkirehun ostossa ja parantaa samalla tilan kilpailukykyä. Väkirehu sisältää karkearehua runsaammin energiaa, valkuaista tai muita ravintoaineita. 

Suomessa maissista valmistettavan säilörehun käyttö on vielä verrattain harvinaista. Kinnusen kokeiluun kohdistuukin erityistä mielenkiintoa.

– Kyllä tässä voisi lipunmyynnin laittaa pystyyn, kun alamme korjaamaan satoa. Mielenkiintoa on paljon siksi, että tässä on niin valtava satopotentiaali yhdellä korjuukerralla. Satoa voi tulla vuositasolla kaksi kertaa niin paljon kuin hyvästä säilörehusadosta, tilan isäntä perustelee.

Säilörehu (eli heinä ja ruoho) korjataan tyypillisesti useita kertoja vuoden aikana, mutta maissin kohdalla tarvitaan vain yksi korjuukerta. Kinnusen tilalla säilörehua on saatu vuodessa noin 10 000 kuiva-ainekiloa. Maissista on mahdollista saada sadon onnistuessa 20 000 kuiva-ainekiloa.

Maissi on pitkän kasvukauden kasvi, joka vaatii pimeitä öitä ennen kun kasvi kasvaa lopulliseen kokoonsa.

Sää suosi kasvukautta

Investointi maissin viljelyyn maksoi runsaat 2 000 euroa. Kinnunen käytti ulkopuolista urakoitsijaa, joka tuli kylvämään siemenet.

Tällä hetkellä sato ei ole vielä valmis korjattavaksi. Maissin kohdalla aikainen talvi voi koitua kohtaloksi.

– Sinänsä sää on suosinut maissin kasvua, koska lämpöä ja sadetta on piisannut, Kinnunen kertoo.

Maissi on pitkän kasvukauden kasvi, joka vaatii kehittyäkseen pimeitä ja lämpimiä öitä. Nyt Kinnunen seuraa mielenkiinnolla, tuovatko pimeät yöt mukanaan myös viileyden, jolloin maissisato voi kärsiä.

– Uskon vahvasti siihen, että kokeilu kannattaa. Jos en kokeilisi, jäisin miettimään, olisiko pitänyt kokeilla, hän kommentoi.

Jos sato onnistuu odotetulla tavalla, Kinnunen on valmis kasvattamaan maissipellon pinta-alaa nykyisestä.

“Omaan käyttööni tulleet siemenet mahtuvat auton takakonttiin, joten logistiikka ei merkittävästi rasita ilmastoa.”

Juho Kinnunen, yrittäjä

”Siemenet mahtuvat takakonttiin”

Suomessa on viljelty jonkin verran maissia, mutta kyseessä on ollut eri lajike, joka tuottaa satoa hieman myöhemmin. Kinnusen käyttämä lajike on käytössä muun muassa Siperiassa.

– Myöhäisempien lajikkeiden haasteena on se, että sato ei ole aina valmistunut ajoissa. Tuttavani, joka kasvattaa tätä ranskalaista lajiketta, on saanut siitä hyvän sadon useampana vuonna peräkkäin.

Maissin hintaero perinteiseen nurmirehuun vaihtelee, mutta Kinnusen mukaan siitä on mahdollista saada säästöä.

– Sato määrittelee hinnan. Säilörehun hinta on noussut merkittävästi viime vuosina, kun apulannan ja polttoaineen hinta ovat kallistuneet. Maissin kohdalla apulantatonnilla saa enemmän säilörehua, koska traktorilla ei tarvitse ajaa pellolla. Polttoaine- ja lannoituskulut jäävät pienemmiksi.

Vaikka maissin siemenet tuodaan Ranskasta, viljely on Kinnusen mukaan verrattain ekologista.

– Omaan käyttööni tulleet siemenet mahtuvat auton takakonttiin, joten logistiikka ei merkittävästi rasita ilmastoa.

Kinnusen omistamalla tilalla on tällä hetkellä 80 lehmää. Kooltaan se sijoittuu maitotilojen keskikastiin.