Maksaerä lähetettiin seinän takaa, viranomainen vaati rahtikirjaa – Yrittäjä teki Oiva-raportistaan oikaisun, joka ei koskaan edennyt: ”Oikeusturvahan tästä hommasta puuttuu”

Ylivieskalainen Esko Hannula on yksi niistä yrittäjistä, jotka ovat hakeneet turhaan valituslupaa kunnallisen elintarvikevalvontaviranomaisen tekemään Oiva-raporttiin. Viranomainen teki valvontakäynnin Hannulan yritykseen alkuvuodesta. Hannulalla on tehtaanmyymälä, jossa myydään lihatuotteita. Hän on ollut liha-alalla yli 30 vuotta.

– Samassa rakennuksessa toimii lihanjalostuslaitos. Sieltä tuli yksi keitetty viiden kilon maksaerä, josta puuttui rahtikirja. Enhän minä sellaista pyytänyt, kun lähetys tuli seinän takaa.

Viranomainen pyysi asian korjattavaksi takautuvasti, mutta asetti silti määräajan rahtikirjan pyytämiseksi.

Tarkastuskäynnillä viranomainen löysi puutteita myös yhdestä pakkausmerkinnästä.

– Kyseisessä pakkauksessa oli siansorkkaa ja saparoa, mutta en ollut merkinnyt, minkä eläimen lihasta on kyse. Se on minun mokani, eihän kuluttaja ymmärrä välttämättä, että saparot viittaavat sianlihaan, Hannula kertoo.

”Korjasin tarkastajan silmien alla”

Hannulalle kerrottiin tarkastuskäynnin aikana, että toiminnassa on vain pieniä puutteita, mutta ei mitään korjattavaa. Kului yli kaksi kuukautta, kunnes Hannulalle toimitettiin varsinainen Oiva-raportti. Yrittäjä yllättyi, kun kyseiset kohdat olivatkin aiheuttaneet hylätty-merkinnän.

– Korjasin merkinnän terveystarkastajan ja valvovan eläinlääkärin silmien alla tarkastuskäynnin aikana. Siitä huolimatta se kirjattiin raporttiin hylättynä, koska valvoja ei jostain syystä voinut korjata merkintäänsä samalla reissulla. Valvontakäynti oli helmikuussa ja edelleen kyseinen kohta on tarkistettavana ja raportissa lukee hylätty, Hannula ihmettelee.

Hän teki Oiva-raportistaan oikaisupyynnön paikallisesta Oiva-raportoinnista vastaavalle Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolle. Valituksen käsitteli samainen raportin tekijä, joka oli käynyt helmikuussa Hannulan yrityksen tiloissa. 

– Hän esitti oman näkemyksensä yhtymän hallitukselle, mutta kuulin yhtymän hallituksen jäseniltä, ettei siellä oltu luettu kirjettäni ollenkaan. Yrittäjän oikeusturvahan tästä hommasta puuttuu, kun raporttiin ei voi saada valittamalla mitään muutosta.

”Antaa vääränlaisen kuvan”

Oiva-raportit perustuvat elintarvikelain mukaisiin elintarviketarkastuksiin. Yrittäjä saa tarkastuksesta tarkemman raportin, mutta Oiva-raportti menee suoraan julkiseksi. Ongelmia voi seurata, jos raportissa on yrittäjän mielestä selvä puute tai virhe. Ainoastaan tarkastuksen tehneellä kunnan valvontayksiköllä on tarvittaessa mahdollisuus tehdä raporttiin muutoksia. Kyseessä ei ole viranomaisen päätös, joten raportista valittaminen ei ole mahdollista hallintolain perusteella. Jos kunta ei tee korjauksia, mahdollisesti virheellinen julkinen raportti jää yrittäjän vahingoksi.

– On erikoista, jos oikaisumahdollisuutta ei ole. Se antaa vääränlaisen kuvan koko järjestelmästä. Oiva-raportti on tärkeä alan yrityksille, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström sanoo.

Oiva on elintarvikevalvonnan valvontatietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Ruokavirasto.

– Jos yritys harjoittaa elintarvikealan toimintaa ja kuuluu Oivan piiriin, viimeisin raportti on oltava esillä. Edellinen raportti poistuu tai korvautuu uudella raportilla, kun seuraava tarkastus on tehty. Jos raportissa on jotain, jonka toimija haluaa korjata, hän voi keskustella valvojan kanssa, kuinka nopeasti saisi seuraavan tarkastuksen, Ruokaviraston yksikönjohtaja Ville Kekkonen kertoo.

Jos raportissa on korjattavaa, valvoja määrittelee ajan, jonka sisällä uusintatarkastus tehdään. Tarkastus tehdään pyytämättäkin.

– Määräajan jälkeen tehdään uusintatarkastus ja katsotaan, onko määräysten vastaisuus korjattu. Jos on korjattu, hymynaama paranee, Kekkonen jatkaa.

Yrittäjien Wickström ihmettelee käytäntöä.

– Yrityksen tahto saada korjattua tai täsmennettyä Oiva-raporttia ei voi olla kiinni siitä, milloin tarkastaja haluaa tulla tekemään uuden tarkistuksen, hän sanoo.