YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

3.10.2017 klo 13:05
Uutinen

Mäkynen: Maailman jäykin palkanmuodostus, tämä on onneton tilanne avoimelle taloudelle

Yrittäjien viesti työntekijä- ja työnantajaliittojen työehtosopimusneuvotteluihin on, että jäykästä palkanmuodostuksesta pitää päästä eroon. Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen raottaa näkemystään hyväksyttävästä yleiskorotuksesta.

Yrittäjien mukaan työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että paikallista sopimista edistetään työehtosopimuksissa reippaasti ja yleiskorotukset ovat mahdollisimman pieniä.

Suomi pitää häntäsijaa (137.) palkanmuodostuksen joustavuudessa maailmanlaajuisesti Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kilpailukykyvertailun mukaan.

– Tämä on vakava viesti Suomen työmarkkinoiden suurista valuvioista, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Mäkynen toteaa, että positiivista toki on Suomen kärkisijat monella kilpailukykyvertailun osaalueella.

Monet työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paraikaa työehtosopimuksista. Uudet työpaikat ovat Suomessa jo pitkään syntyneet pieniin yrityksiin.

Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan palkkojen arvioidaan kohoavan nopeammin kuin lopputuotehintojen. Tämä vaikeuttaa työvoiman säilyttämistä ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että nämä asiat pitää muistaa neuvotteluissa. Asiaa käsiteltiin Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kokouksessa Helsingissä tiistaina.

Suomessa maailman jäykin palkanmuodostus

Maailman talousfoorumin WEF:n juuri julkaisema kilpailukykyvertailu osoittaa, että palkanmuodostus on Suomessa edelleen maailman jäykintä.

– Tämä on onneton tilanne avoimelle taloudelle. WEF:n vertailu kertoo, että liitot eivät ole pystyneet ollenkaan parantamaan Suomen palkanmuodostuksen joustavuutta, vaikka muuta on puhuttu. Nyt se on tehtävä, SY:n puheenjohtaja Mäkynen sanoo.

– Heikkous nykyjärjestelmässä on, ettei se anna työpaikkatasolle riittäviä välineitä avoimessa taloudessa kohdattaviin markkinoiden vaatimuksiin nähden. Muiden selvitysten mukaan meillä on Euroopan keskitetyin työehtosopimusjärjestelmä ja maailman mittakaavassa poikkeuksellinen yleissitovuus.

Mäkysen mukaan näyttää siltä, että keskitetty sopiminen jatkuu, vaikka elinkeinoelämän EK on sen päättänyt lopettaa. Nyt sitä tehdään vain vientiliittojen johdolla.

– Järjestelmä on huono, jos samalla ei ole mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti toisin kuin työehtosopimuksissa lukee. Yritysten erot toimialojen sisällä ovat nimittäin suuria. Yksi ratkaisu on suurelle osalle väärä tai tarjoaa liian vähän mahdollisuuksia joustaa, Mäkynen muistuttaa.

Mäkysen mukaan tarvitaan radikaali muutos kohti hajautettua työpaikkakohtaista sopimista, joka mahdollistaa jokaisessa yrityksessä sen tilanteeseen sopivan mallin.

– Pitää muistaa, että jopa 62 000 yritystä harjoittaa vientiä tai toimii muuten maailmalla. Myös useimmat kotimarkkinayritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun, hän sanoo.

– Paras olisi, että laissa tai liittojen välillä sovittaisiin vain minimipalkat, ja kaikesta muusta voisi sopia työpaikoilla toisin, jos sitä siellä halutaan, Mäkynen sanoo.

Hallitusohjelmassa on ratkaisu

Mäkynen muistuttaa, että paikallista sopimista on edistettävä niin, että ketään ei syrjitä.

– Hallituksen pitää toteuttaa tältäkin osin oma ohjelmansa eikä jäädä työmarkkinaosapuolten vangiksi.

Paljonko Yrittäjien mielestä olisi hyväksyttävissä oleva yleiskorotus liittokierroksella?

– En kerro prosentteja, mutta varat ovat hyvin pienissä. Kasvumme on nyt maailmantalouden kysynnästä johtuvaa, se ei ole omilla toimenpiteillä aikaansaatua. Siksi kasvun jatkuvuus on erittäin ohuella ja epävarmalla pohjalla. Sen takia meidän ei pidä nyt tehtävillä palkkaratkaisuilla heikentää kysyntään vastaamisen mahdollisuuksia. Jos ei ihan nollassa, mutta hyvin maltillisissa palkkakorotuksissa pitää pysyä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Avaa pop-up -ikkuna