Mäntässä nähdään kesällä näyttely, jonka tekijän henkilöllisyyttä ei tiedä kukaan

Vaikka 1990-luvulta niin katutaidetta, performansseja kuin erilaisia tempauksia ympäri Tellusta toteuttanut Banksy on yksi nykymaailman tunnetuimmista nykytaiteilijoista. Hänen henkilöllisyytensä ei todellakaan ole tiedossa. Yleinen uskomus on, että hän on kotoisin Englannin Bristolista ja syntynyt 1970-luvulla, mutta täyttä varmuutta tästäkään ei ole.

Menestynyt muusikkokin on ollut epäiltyjen listalla

Onpa sitäkin pohdittu, onko kysymyksessä todellisuudessa yksittäinen henkilö vai kenties kuitenkin kollektiivi. Nimiäkin on brittimediassa heitelty ilmaan. Näissä teorioissa on esimerkiksi löydetty yhtäläisyyksiä Massive Attack -yhtyeen keikkakalenterin ja katutaiteilijan ympäri maailmaa tekemän katutaiteen välillä, jonka vuoksi Banksynä on pidetty yhtyeen keulahahmoa.

Yksi syy anonymiteettiin Banksyn tapauksessa on virkavallan pakoilu. Hänet on nimittäin yritetty saada vastuuseen muun muassa julkisten paikkojen töhrimisestä. Hassua kyllä, samalla hänestä on tullut yksi Britannian arvostetuimmista ja rakastetuimmista nykytaiteilijoista, jonka töiden hintalappu on noussut maineen veroiseksi. Banksyn Covid-19-aiheisesta Game Changer -teoksesta maksettiin maaliskuussa ennätykselliset 16 miljoonaa euroa. Vielä ironisemmaksi asian tekee se, että kaupallisuudelle irvailu on yksi Banksyn teosten kestoteemoista.

Auktorisointia ei herunut

Oman osansa kritiikistä ovat saaneet myös museot, sillä niitä Banksy on arvostellut uransa alusta lähtien. Tämä painoi puntarissa myös Mäntän näyttelyä pohdittaessa. Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen korostaa, että kyseessä ei ole Banksyn virallinen näyttely, sillä taiteilija ei ole sitä auktorisoinut. Kaikki näyttelyn teokset ovat kuitenkin aidoiksi todistettuja Banksyn teoksia eri kokoelmista.

Mäntässä nähtävä näyttely on tosin saanut taiteilijalta hiljaisen hyväksynnän. Tietoa Mäntän näyttelystä ei löydy taiteilijan omien kotisivujen ”mustalta listalta”, jonne hän on kerännyt listan ”feikki” näyttelyistä hintatietoineen. Listan mukaan maailmalla liikkuu tälläkin hetkellä lukuisia erilaisia Banksy-näyttelyjä, jotka ovat laadultaan vähän niin ja näin ja joiden perimmäinen motiivi on rahan tuottaminen. Mäntän näyttely erottuu tästä joukosta selvästi, sillä se on pidetty pääsymaksuttomana sekä oheistuotevapaana.

– Olen ylpeä siitä, että Serlachius voi tässä epävirallisessa, erinomaisesti kuratoidussa ja Banksyn taiteen teemoja mainiosti käsittelevässä näyttelyssä esitellä yhden maailman tärkeimmistä nykytaiteilijoista, toteaa Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen.

Aamulehdelle antamassaan haastattelussa museojohtaja paljasti saaneensa taiteilijalta ”ystävällisen ja napakan” vastauksen sähköpostiinsa, jossa hän kertoi periaatteensa olevan kaikista auktorisointipyynnöistä kieltäytyminen. Mäntässä nähtävien teoksen aitouden taiteilija sen sijaan Sivoselle varmisti.

BANKSYN NÄYTTELY Mäntässä on kävijöille täysin ilmainen. Taiteilija itse katsoo pahalla pääsylipullisia näyttelyitä ja pitääkin niistä eräänlaista mustaa listaa kotisivuillaan.

Melkoisia tempauksia

Banksyn persoonassa on aimo annos sekä kapinoitsijaa että kujeilijaa. Tuntemattomuutensa suojassa Banksy tekee katutaidetta julkisille paikoille ja on ujuttanut omia teoksiaan museoihin henkilökunnan huomaamatta, kuten esimerkiksi oman hymynaamalla koristellun versionsa Mona Lisasta Louvreen. Banksy on myös järjestänyt itse huolella toteuttamiaan näyttelyitä ja tempauksia, jotka ovat olleet toinen toistaan kekseliäämpiä. Väitetyn kotikaupunkinsa Bristolin eläintarhassa hän esimerkiksi jätti norsujen aitaukseen viestin ”Haluan ulos. Tämä paikka on liian kylmä. Hoitaja haisee. Tylsää, tylsää, tylsää.”

Vuonna 2015 Banksy avasi yhdessä 58 muun taiteilijan kanssa tilapäisen Dismaland-huvipuiston, jota mainostettiin Britannian ankeimmaksi turistikohteeksi. Töissä perinteiset huvipuistohuvitukset oli pantu kuvaamaan esimerkiksi pakolaiskriisiä ja ydinräjähdystä. Joka päivä loppuunmyydyssä puistossa oli muuten esillä myös suomalaista taidetta kuvataiteilija Jani Leinoselta.

Huumoria löytyy – vai löytyykö sittenkään

Mäntässä nähtävässä Banksy. A Visual Protest -näyttelyssä nähdään pääasiassa Banksyn varhaistuotantoa, etenkin grafiikkaa ja levynkansia. Näyttelyä täydentää multimedia hänen eri puolille maailmaa tekemästään katutaiteesta, josta osa on jo hävinnyt tai ainakin saanut paksun kerroksen maalia päälleen. Göstassa on esillä kutakuinkin 170 Banksyn teosta tai hänen uraansa liittyvää esinettä. Suunnittelupäällikkö Tarja Väätäsen luoma näyttelyarkkitehtuuri tukee näyttelyn luonnetta kuljettaen katsojat Banksyn taiteen maailmaan: laitakaupunkien pimeille kujille ja varastorakennusten varjoihin.

Taiteilijalle toistuvia teemoja ovat jo mainitun kaupallisuudelle irvailun lisäksi ainakin sodanvastaisuus, kulutusyhteiskuntakritiikki, vallankäyttö sekä tekopyhyys. Myös Göstan näyttely on rakentunut näiden pitkälti näiden teemojen ympärille. Useat Banksyn teoksista näyttäytyvät ensin humoristisina, mutta lähemmin tarkasteltuna niistä avautuu voimakas sosiaalinen protesti, jossa yhdistyy taiteellisesti sekä kuiva että lämmin huumori.

Korona kiusana

Suuri tuntuu olevan kiinnostus Banksyn taidetta kohti, sillä tätä kirjoitettaessa kesäkuun alussa näyttelyn jokainen päivä on täyteen varattu. Sanaa loppuunmyyty ei oikein voi pääsymaksuttomasta näyttelystä käyttää. Toiveissa kuitenkin on, että koronarajoitukset hellittäisivät. Nyt säännöt ovat nimittäin varsin tiukat. Sisään tosiaan ei voida ottaa kuin etukäteen paikkansa hyvissä ajoin varanneita, eikä heilläkään ole mahdollista vierailla näyttelyssä kuin enintään tunnin ajan, jota mahdollinen jonotus voi lyhentää entisestään. Aika haipakkaa siinä joutuu sitten 170 teosta läpijuoksemaan.

________________________________________________________________________________

Kommentti

Vahva suositus mysteeritaiteilijan dokumenttiohjaukselle

Tähän näyttelyyn haluan ehdottomasti päästä. En edes väitä olevani nykytaiteen suuri tuntija, mutta tämän mysteeritaiteilijan työtä olen ainakin syrjäsilmällä seurannut. Oma innostukseni Banksyyn syttyi kiitos Docventures-sarjan, joka on tuonut viime vuosina kotimaan televisioon useammankin superlaadukkaan dokumentin.

Oscar-ehdokkaaksikin valmistumisvuonnaan 2010 nimetty ”Exit Through The Giftshop” on brittitaiteilijan oma ohjaus, joka samalla kertaa sekä valottaa että hämärtää taiteilijasta syntyvää kuvaa. Monikerroksisen tarinan todenperäisyys jää täydelliseksi kysymysmerkiksi myös 83-minuuttisen elokuvan jälkeen, mutta toimi ainakin itselleni oivana sivistäjänä. Suosittelenkin jokaiselle näyttelyyn menijälle elokuvaa lämpimästi. Eikä siitäkään tarvitse maksaa, sillä koko elokuva löytyy YouTubesta.

Teksti: Ville Kulmala

Kuvat: Sampo Linkonev

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 8.6.2021