Marjatilayrittäjä on uuden haasteen edessä, kun Ukrainan pakolaiset saapuvat töihin – ”Majoitustiloja ei ole suunniteltu lasten näkökulmasta” 

Vuodesta 2003 marjoja Huittisissa miehensä kanssa viljellyt Tarja Matomäki on palkannut tilalleen ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset. Matomäki on vieraana Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa.

Normaalivuonna Ukrainasta tulisi marjatilalle aikaisemmilta vuosilta tuttuja kasvoja, jotka ovat jo tottuneet marjatilan rutiineihin.

Tänä vuonna kaikki on toisin.

– Ensimmäisenä meille tuli henkilöitä, joille olimme ehtineet jo hakea kausityöluvat. Paristakymmenestä sellaisesta henkilöstä noin puolet karsiutui pois, koska he olivat miespuolisia eivätkä päässeet lähtemään Ukrainasta. Naispuoliset henkilöt saapuivat, mutta heidän mukanaan tuli koko perhe, Matomäki kertoo.

Normaalivuoteen verrattuna kausityölupaan ei kuulu perheiden yhdistäminen. Tämän takia työntekijät eivät pääsääntöisesti tuo mukanaan muuta perhettä.

– Nyt meillä on täällä iso joukko myös lapsia. Meidän majoitustilojamme ei ole suunniteltu lapsiperheiden näkökulmasta vaan ne on tehty aikuisille työläisille. Nyt joudumme hankkimaan erilaista majoitustilaa, jossa lapsiperheiden olisi hyvä olla.

Toiveena pitää pakolaiset alueella

Matomäen marjatilalle on vuosittain saapunut 80-90 henkilöä, joille on tarjottu majoitustilaa. Nyt lapset täyttävät tästä määrästä 30-50 prosenttia.

– Tarvitsemme nyt majoituskapasiteettia noin 50 prosenttia lisää, jotta pystymme tekemään sen työmäärän, joka on kesällä tarkoitus tehdä. Tällä hetkellä majoitustilaa on vielä riittänyt, mutta juhannuksen jälkeen, kun tarvitsemme enemmän työntekijöitä, majoituskapasiteettia tarvitaan huomattavasti lisää. 

Tähän mennessä saapuneilta pakolaisilta Matomäki ei ole perinyt vuokraa asumisesta, mutta kovin kauan sama ei voi jatkua.

– Pelkkä humanitäärinen apu olisi pidemmällä aikavälillä kestämätön tilanne. Yrittäjän näkökulmasta katsottuna on pakko alkaa periä vähintään kustannuksia vastaavaa vuokraa. Toivottavaa olisi, että asunnot, joihin jää asumaan muita kuin työntekijöitä, voisi liittää vastaanottokeskusten etäpisteiksi tai osaksi vastaanottokeskusta. Silloin saisimme pidettyä työntekijät paikkakunnalla. Se olisi tärkeää toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Käytännön ongelmia pakolaisten rekisteröinnistä

Osa ukrainalaisista työntekijöistä on halunnut tulla Suomeen työstatuksella, osa valitsee mieluummin turvapaikanhakijan statuksen. Käytännön haasteita Matomäelle on aiheuttanut ukrainalaisten pakolaisten rekisteröinti.

– Rekisteröitymismatkat ovat pitkiä, sillä lähimmät pisteet löytyvät 70-100 kilometrin päästä. Sen jälkeen ukrainalaisten täytyy käydä rekisteröitymässä vielä vastaanottokeskuksen asiakkaaksi. Meille kävi niin, että työntekijät kävivät Tampereella, koska Lounais-Suomen ainoa rekisteröintipiste Raisiossa oli erittäin ruuhkautunut. Sen jälkeen ukrainalaiset siirtyivät meidän järjestämällämme tilausbussilla Porin vastaanottokeskukseen.

Matomäen on pitänyt järjestää kuljetukset itse, sillä minkäänlaista tukea niihin ei ole tarjolla.

Kuuntele Yrittäjän podcastista, miten valmiita ukrainalaiset ovat henkisesti tekemään töitä rankkojen kokemusten jälkeen, millaisia haasteita ukrainalaisen työvoiman saatavuudessa tulevina vuosina on ja mitä mieltä Matomäki on suomalaisten suhtautumisesta marjatilojen avoimiin työpaikkoihin.