Martin ja Katja rakastuivat toisiinsa ja artesaanijäätelöön – Nyt pieni porilaistehdas valmistaa herkkuja ilman e-koodeja: ”Erikoisin maku on aurajuusto”

Kun Martin Strasser ja Katja Männistö tapasivat toisensa ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä Raumalla vuonna 2005, kumpikaan ei voinut aavistaa, että he ovat pian sekä pariskunta että työpari.

Strasser oli tullut vaihto-oppilaaksi Suomeen opiskelemaan taloushallintoa. Samaan aikaan Männistö opiskeli kansainvälistä kauppaa ja logistiikkaa. Opintojen jälkeen pari lähti matkustelemaan ja palasi Suomeen vuonna 2008.

Männistön perhe on Porin seudulta, joten Satakunta oli luonnollinen valinta asuinpaikaksi. Hän löysi pian itselleen työpaikan Olkiluodon ydinvoimalan työmaalta, jonne Martin pääsi niin ikään töihin.

– Noiden parin vuoden aikana huomasimme, että olimme itse asiassa aika hyvä työpari. Olemme molemmat kovia tekemään hommia, käärimään hihat ylös ja ideoimaan. Ajatus omasta yrityksestä kypsyi valmiiksi noina Olkiluodon työmaakopissa vietettyinä parina vuonna, Männistö kertoo.

Männistö ja Strasser perustivat Karhulinnan jäätelötehtaan vuoden 2011 alkupuolella. Yrityksen tarina alkoi pienestä italialaistyylisestä kahvilasta Porin keskustassa, jonka toiminta rakentui kahden tuotteen, kahvin ja jäätelön varaan.

– Myimme aluksi kaikki jäätelöt omassa kahvilassa. Ensimmäisenä kesänä alkoi tulla kyselyitä paikallisista ravintoloista, saisiko meiltä sinne jäätelöitä myyntiin.

Toiminta kasvoi hiljalleen, mutta korona-aika teki hallaa asiakaskunnalle. Pariskunta päätti sulkea läpi koko vuoden auki olevan kahvilan ja keskittyä artesaanijätelön valmistamiseen ja kahvilatoimintaan vain sesongin aikana.

– Halusimme kasvaa jäätelöpuolella, mutta päätoiminen työ kahvilassa oli sitovaa. Muutimme viime syksynä pysyvästi jo olemassa oleviin kesäkahvilamme tiloihin, Männistö kertoo.

”Pitää olla mansikkaa eikä kemiaa”

Kummallakaan ei ollut kokemusta jäätelön valmistuksesta. Se oli ollut Männistön mukaan enemmänkin harrastus ja unelma.

– Meillä oli aina monia liikeideoita paperilla. Kun työskentelimme Olkiluodossa, kypsyttelimme erilaisia ideoita. Opin siinä sivussa, miten valmistetaan jäätelöä kotikoneella.

“Kun selvittelimme, mitä jäätelöt yleensä pitävät sisällään, sieltä löytyi pitkä lista erilaisia e-koodeja.”

Martin Strasser

Kun Karhulinnan jäätelö aloitti toimintansa, kilpailua kotimaisilla artesaanijäätelöiden markkinoilla ei oikeastaan ollut. Eikä sitä ole liiemmin vieläkään.

– Koko Suomessa on muutama valmistaja, jotka tekevät jäätelön oikeasti kokonaan itse alusta loppuun kuten me. Osa valmistajista käyttää puolivalmisteita, Strasser kertoo. Hän vastaa Karhulinnan jäätelön valmistusprosessista.

– Meitä kiinnostaa puhdas ruoka ilman väriaineita, e-koodeja ja kemikaaleja. Se on ollut aina meidän juttu. Kun selvittelimme, mitä jäätelöt yleensä pitävät sisällään, sieltä löytyi pitkä lista erilaisia e-koodeja. Meidän mielestämme mansikan pitää olla mansikkaa eikä kemiaa. Kutsuuko leipomo itseään leipomoksi, jos se tekee tuotteensa puolivalmisteista, Strasser kysyy.

Karhulinnan jäätelöt pastöroidaan, vaikka se ei olisi tarpeen. Kyse on laatuvalinnasta. Männistön mukaan jäätelö ei olisi yhtä hyvää, jos se jätettäisiin pastöroimatta.

– Pastörointilaite kuumentaa jäätelömassan ja sitten kylmentää sen uudestaan. Käytännössä laite homogenisoi jäätelömassan, jolloin siitä tulee paksumpaa ja yhtenäisempää. Ainekset sulavat toisiinsa paremmin, mikä näkyy maussa.

Pastörointiprosessin jälkeen jäätelö siirretään astioihin, joissa se ”lepää” yön yli. Tämän jälkeen massaan lisätään haluttu maku kuten pistaasi, mustikka tai cashew, nekin aidoista raaka-aineista.

– Hyvässä jäätelömassassa on hieman ilmaa sisällä, silloin sen rakenne on hyvä. Emme käytä rakenteen kovettajia tai pehmentäjiä.

10 000 kiloa vuodessa

Martin Strasser esittelee kompaktia jäätelötehdasta, joka keskittyy muutamaan huoneeseen. Tilat ovat aikaisemminkin olleet elintarviketuotannon käytössä. Idyllisen vanhan tilan pihapiirissä on jäätelönmyyntivaunu, josta asiakkaat voivat nauttia herkkuja suoramyyntinä.

– Valmistimme aluksi jäätelöä Porin keskustassa, mutta tila oli aivan liian pieni. Tarvitsimme isomman paikan, joka olisi kustannuksiltaan edullisempi ja josta voisi helposti noutaa tuotteita ravintoloihin. Tämä paikka oli täydellinen meille. Remontoimme ja puhdistimme tilat ja siinä se oli.

Strasser luonnehtii jäätelön tekemistä kuumaksi ja äänekkääksi hommaksi, joka on varsin kaukana siitä, mitä ihmiset usein saattavat kuvitella.

– Noin puolet ajasta menee erilaisiin puhdistustöihin, hän kertoo.

Karhulinnan jäätelö valmistaa noin 10 000 kiloa jäätelöä vuodessa. Lähivuosien tavoitteena on hankkia isompi pastörointikone ja nostaa tuotantomäärä 14 000 kiloon.

Yli 200 jäätelömakua

Valmistusprosessi ei ole monimutkainen, koska raaka-aineita tarvitaan vähän. Esimerkiksi kermajäätelöön sekoitetaan maito, kerma, sokeri ja johanneksenleipäpuunjauhe, jota käytetään emulgaattorina.

– Valmistusprosessi ei ole vaikeaa, jos reseptiikka on kunnossa. Vaikeaa sen sijaan on ollut saada kaikki reseptit toimimaan, koska jokainen raaka-aine käyttäytyy eri tavalla. Pitää osata tasapainotella sokerin, rasvojen ja nesteiden kanssa, jotta lopputulos on joka kerta täyteläinen. Tämä on vaatinut vuosien tuotekehitystä, Männistö kertoo.

Lähellä tuotettuja raaka-aineita käytetään aina, kun se on mahdollista. Kaikki jäätelöissä käytettävät marjat tulevat lähitiloilta. Sokeri ja maito ovat niin ikään suomalaista tuotantoa.

Kermajäätelöiden ohella Karhulinnan jäätelö valmistaa erilaisia sorbetteja sekä pieniä eriä kookosmaitoon ja kaurajuomaan valmistettuja jäätelöitä. Sorbetteihin lisätään muun muassa mustaherukkaa, karviaista ja mangoa.

Mansikat ja tyrni tulevat lähitiloilta. Sokeri ja maito ovat niin ikään suomalaista tuotantoa.

Vuosien varrella tehtaasta on valmistunut noin 200 eri jäätelömakua. Osa asiakkaista kysyy itselleen räätälöityjä makuja. Erikoisempia toiveita on toteutettu muun muassa alueen ravintoloille. Yksi erikoisimmista mauista on ollut aurajuustojäätelö, josta tuli yllättävän suosittu. Sitä tilataan etenkin jouluksi.

– Olemme tehneet lisäksi ravintoloille Campari-sorbettia, mojitosorbettia, lonkerosorbettia ja viskihunajajäätelöä, joissa on alkoholia alle kolme prosenttia, Männistö listaa.

Eräs raumalainen nuohousalan yritys halusi markkinointiaan varten oman jäätelön. Männistö ja Strasser kehittivät yhdessä yrityksen kanssa vaniljasta, tyrnikastikkeesta ja salmiakkihiutaleista nokipoikajäätelön, josta tuli niin suosittu, että sitä tilattiin lisää.