Mauri Pekkarinen kannustaa yrityksiä hakemaan EU:n TKI-rahoituksia – 100 miljardin Horisontti-ohjelmassa painotuksia pk-yrityksille

Savon Yrittäjien syyskokouksessa lauantaina Kuopiossa puhunut ministeri Mauri Pekkarinen painotti EU:n TKI-rahoituksen mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomi saa jo tänään EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta (TKI-rahoitusta) seitsemän vuoden pituisen ohjelmakauden aikana noin 2,5 miljardia euroa.

– Se on satoja miljoonia euroja enemmän kuin Suomen aluepoliittisen rahoituksen saanto unionista vastaavana aikana, korosti Pekkarinen. Toisin kuin aluetuen kohdalla Suomen saanto EU:n TKI- rahoituksesta on reilusti suurempi kuin Suomen laskennallinen maksuosuus.

Suomi maksaa EU:n ohjelmakauden seitsemässä vuodessa yli 500 milj. euroa ja saa takaisin noin 200 miljoonaa euroa. Itä- ja Pohjois-Suomen saanto on suurempi vastaten kutakuinkin alueen laskennallista maksuosuutta.

– EU:n aluepoliittinen raha Suomeen on kiintiöityä rahaa. Suomi saa siitä ohjelmakaudeksi sovitun määrän eikä yhtään enemmän, vaikka hankkeet olisivat kuinka hyviä. Aluetuen määrä EU:n rahoituskehityksissä ei tule kasvamaan, vaan vähenemään, kun uusia jäsenmaita liittyy unioniin, huomautti Pekkarinen.

Suomen mahdollisuudet on osaamisessa, tutkimuksessa, kehittämisessä, innovaatioissa ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien tehokkaassa hyödyntämisessä.  Ja juuri näitä tarpeita EU:n TKI-tuilla rahoitetaan, painotti Pekkarinen ja harmitteli, että tällä hetkellä pk-yritykset eivät hae rahoitusta riittävästi.

– Esimerkiksi EU:n 100 miljardin euron suuruisessa Horisontti-ohjelmassa on omia pk-painotuksia. Suomalaiset pk-yritykset voisivat saada paljon nykyistä suuremman siivun niistä, kannusti Pekkarinen ja haastaa valtion viranomaiset, maakuntaliitot ja yrittäjäjärjestön jakamaan tehokkaammin tietoa EU:n KI-rahoituksesta.

TKI-rahoitusta suuntautuu tänään valtaosaltaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja suurten yritysten tarpeisiin. TKI-rahoitus on EU- laajuisesti kilpailtua rahaa. Sitä myönnetään parhaille hakijoille ja tässä suomalaiset tutkimuslaitokset ja suuryritykset ovat menestyneet hyvin. Pekkarisen arvion mukaan pk-yritykset eivät ole päässeet näille rahoituslähteille niin kuin pitäisi.