YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Mikä lääkkeeksi työvoimapulaan? Lappilaiset yrittäjät kertovat konstinsa
Lapin osalta keskustelu työvoimapulasta on rajoittunut vahvasti matkailuelinkeinon ympärille, kun kysymyksessä on kuitenkin työvoiman tarve useilla toimialoilla. Yrittäjät ympäri Lapin kertovat omat mietteensä aiheesta ja kuinka he lähtisivät ratkaisemaan kinkkisen tilanteen.
Pohjois-Suomessa työvoiman kysynnän vilkastuminen on näkynyt Lapissa neljän viime vuoden aikana ilmoitettujen avointen työpaikkojen lisääntymisenä. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaisemasta alueellisesta kehityskatsauksesta.
Erityisesti lisääntyneitä työmahdollisuuksia on syntynyt matkailun moninaisissa tehtävissä, rakennusalalla sekä sosiaalialalla ja terveydenhuollossa. Samalla työvoiman kysynnän lisääntyminen on kasvattanut samalla työvoiman saatavuuden haasteita.
Lapissa suurimpina haasteina nähdään erityisesti työpaikkojen määrän voimakas kasvu, useiden työpaikkojen sesonkiluonteisuus, koulutuspaikkojen katoaminen sekä Lapin väestön vanheneminen ja nuorten muuttoliikenne Etelä-Suomeen.
Kysyimme eri alan yrittäjiltä heidän mietteitään tilanteesta ja mikä heidän mielestään voisi olla avuksi työvoimapulaa vastaan. Lue alta lappilaisten yrittäjien vastaukset työvoimapulaa käsitteleviin kysymyksiin:
Markus Saukko / Polar Metalli, Keminmaa
Keminmaassa sijaitseva Polar Metalli Oy on suomalainen metallialan yritys, jonka toimitusjohtajana toimii Markus Saukko. ”Koulutus ja palvelut ovat avainasemassa.”
Mistä työvoimapula on mielestäsi syntynyt?
Työvoimapula on nähdäkseni syntynyt aika nopeasti taloustilanteen kehittyessä paremmaksi teollisuuden toimialoilla, joten siihen ei välttämättä nopeita ratkaisuja ole henkilöpuolella. Isommassa mittakaavassa Lapin houkuttelevuutta asuinpaikkana täytyisi parantaa ja pitää yllä. Koulutus ja palvelut ovat avainasemassa.
Onko omalla yritykselläsi tai alallanne työvoimapulaa?
Monilla aloilla menee hyvin ja tarvitaan lisää tekijöitä. Ei tämä ole paikallinen ilmiö, vaan muuallakin Suomessa teollisuudella menee hyvin, joten ihmiset myös muuttavat työn perässä. Kyllä nousukaudella huomaa, että liikettä syntyy ja varsinkin suunnittelijoiden rekrytoimisessa huomasi selkeän eron vähän reilu vuoden takaiseen hetkeen, kun hakijoiden määrä tippui noin kymmenesosaan. Olemme kuitenkin toistaiseksi löytäneet aina tekijöitä.
Miten työvoimapula voitaisiin mielestäsi ratkaista tai ainakin helpottaa sitä?
Riippuu varmasti hyvin paljon toimialasta ja nykyisestä toiminnan tasosta, mutta kehittämällä/muuttamalla toimintatapoja, lisäämällä automaatiota ja parantamalla osaamista, saadaan muutosta aikaan. Yhteistyö yritysten välillä on myös tärkeää, pitää miettiä tarkkaan mitä tehdä itse ja mitä ostaa ulkoa.
Markku Inkilä / Northern Lights Village, Saariselkä
Northern Lights Villagen toimitusjohtaja Markku Inkilä kokee työvoimapulan kasvaneen voimakkaasti matkailualalla. Lomakeskuksen osa työntekijöistä on etsitty ulkomailta asti.
Mistä työvoimapula on mielestäsi syntynyt?
Matkailualalla työvoimapula on kasvanut voimakkaasti matkailun kasvun myötä. Vaikutukset eivät näy ainoastaan matkailupalveluita tarjoavissa yrityksissä, mutta myös monilla muilla toimialoilla, kuten ravintola-, hoito- ja turvallisuusalalla Lapissa. Matkailun kasvu heijastuu laajalle alueelle.
Onko omalla yritykselläsi tai alallanne työvoimapulaa?
Yrityksellämme Northern Lights Villagella ei ole työvoimapulaa tällä hetkellä, vaikkakin matkailualalla tätä esiintyy. Meillä on erittäin hieno työporukka kasassa. Olemme saaneet avuksemme myös jonkun verran henkilöstöä ulkomailta.
Miten työvoimapula voitaisiin mielestäsi ratkaista tai ainakin helpottaa sitä?
Matkailualan koulutusta tulisi lisätä. Näen tärkeänä myös yhteistyön koulujen ja yritysten välillä. Olemme tehneet yhteistyötä jonkun verran matkailualan opiskelijoiden kanssa ja näin päässeet työllistämään työntekijöitä suoraan koulunpenkiltä. Osa heistä on jäänyt työskentelemään tätä kautta taloon pidemmäksikin aikaa.
Mielestäni yritysten kannattaisi myös harkita rohkeasti hakevansa ulkomaalaisia työntekijöitä, sillä EU:n sisällä on helppo liikuttaa työvoimaa. Työnhausta kannattaa kertoa myös omalle henkilökunnalle ja tutuille. Puskaradio toimii yllättävän hyvin tavoittamaan työnhakijoita.
Asta Heikkilä / Leipomo Karkiainen, Tornio
Mistä työvoimapula on mielestäsi syntynyt?
Nykyisin koulutuksessa keskitytään ehkä liikaa määrättyihin aloihin. Yritykset, jotka tarvitsevat nyt kipeästi työntekijöitä, eivät saa palkattua koulutettua työvoimaa, sillä heitä ei ole koulutettu tarpeeksi. Tämä näkyy työvoimapulana, kuten hammaslääkärien kohdalla.
Onko omalla yritykselläsi tai alallanne työvoimapulaa?
Omalla yritykselläni ei ole ollut työvoimapulaa. Minusta tuntuu, ettei ole leipomo- ja kondiittorialallakaan, ainakaan täällä pohjoisessa. Suomessa on paljon suuria leipomoita lopetettu ja toiminta on keskittynyt suuriin tehtaisiin. Ravintolapuolella pula on suurempi ja työntekijät vaihtavat usein työpaikkaa, mutta leipurit ja kondiittorit pysyvät samassa talossa. Vaihtuvuus on todella vähäistä alallamme.
Miten työvoimapula voitaisiin mielestäsi ratkaista tai ainakin helpottaa sitä?
Yritysten kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä ammatillisten koulujen kanssa. Linjavalinnoissa tulisi ottaa huomioon alan koulutustarve. Lisäksi oppisopimuskoulutus voisi olla avuksi.
Karoliina Uusitalo / Hoivaroi Oy, Rovaniemi
Mistä työvoimapula on mielestäsi syntynyt?
Lapissa väestö ikääntyy, työikäiset eläköityvät ja vuosi vuodelta lapsia syntyy vähemmän. Nuoria kiinnostaa varmasti enemmän hakeutua opiskelemaan muualle ja usein sille tielle jäädään. Lapissa on myös paljon sesonkityötä, ihmiset kaipaavat pysyvyyttä ja ympärivuotista taloudellista turvaa.
Onko omalla yritykselläsi tai alallanne työvoimapulaa?
Omalla yritykselläni on aika ajoin työvoimapula, etenkin työntekijöiden äkilliset poissaolot ovat haastavia järjestää, eli sijaisten saatavuus on usein hankalaa. Tämä lienee ongelma monilla muillakin sosiaali- ja terveysalan toimijoilla.
Miten työvoimapula voitaisiin mielestäsi ratkaista tai ainakin helpottaa sitä?
Kasvavaan työvoimapulaan ei varmasti ole nopeaa ratkaisua. Tarvitsemme ammattitaitoisia tekijöitä, uusia ihmisiä Lappiin ja me olemassa olevat täällä pysymään. Kaupungit ehkä vielä pärjäävät, mutta pienemmät Lapin kylät ovat varmasti lyhyen ajan sisällä vaikeuksissa. Raha useimmiten motivoi ja koko ajan enemmän myös työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat.
Pitkällä tähtäimellä voi enemmän vaikuttaa, eli saada nuoret opiskeluikäiset ja työikäiset jäämään Lappiin. Useimmilla aloilla vaatimukset ovat tiukentuneet, joten esimerkiksi maahanmuuttajia ei saa nopeasti työllistymään, vaikka tietoa ja taitoa olisikin. Työvoimapulaa voisi helpottaa työllistämällä alan opiskelijoita osa-aikatöihin sellaisilla aloilla, joilla se on mahdollista.
Tommi Hinno / Ranuan Seudun Matkailu Oy, Ranua
Ranuan Seudun Matkailun toimitusjohtaja Tommi Hinno näkee, että Lapin matkailu on kasvanut viimeisenä parina vuotena niin suurin harppauksin, että valmistuvien määrä matkailualalle ei ole vain riittävän suuri.
Mistä työvoimapula on mielestäsi syntynyt?
Tarkasti en osaa sanoa, miksi esimerkiksi ravintola-alalla työpulaa esiintyy. Ravintolakouluja on paljonkin Lapin alueella, mutta voi olla, että valmistuneet kokevat, että työ alalla on haastavaa ja kuormittavaa ja eivät tämän vuoksi jatka töitään alalla. Myös Lapin matkailu on kasvanut viimeisenä parina vuotena niin suurin harppauksin, että valmistuvien määrä ei ole vain riittävän suuri.
Onko omalla yritykselläsi tai alalla työvoimapulaa?
Ravintolapuolella on eniten aukkoja tarjoilijoiden ja kokkien kohdalla. Erityisesti kokit ovat todella tiukassa. Vaikka haasteita on ollut, olemme saaneet täytettyä avoimet työpaikat lopulta.
Miten työvoimapula voitaisiin mielestäsi ratkaista tai ainakin helpottaa sitä?
Yhtenä ratkaisuna voisi olla sosiaalisessa mediassa mainostaminen ja erityisesti ruuhka-Suomen alueella. Se on ollut meille se avain. Lapin kaunis ja eksoottinen luonto, joulupukki ja porot kiehtovat etelässä. Tämä mainonta on tepsinyt ja saanut useita hakeutumaan töihin meille. Toisena hyödyllisenä tapana ovat olleet rekrytointitapahtumat, joiden kautta olemme tavanneet useita potentiaalisia työnhakijoita.
Osaajia työelämän tarpeisiin -kiertue |
|---|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Yhteistyössä mukana: |
