Mikko Ahtiainen: Tieverkko kuntoon Uudellamaalla

Teitä pitkin kulkevat niin tavarat kuin ihmiset. Niiden kunnolla on suora vaikutus saavutettavuuteen, turvallisuuteen ja kestävyyteen. Yritysten näkökulmasta kysymys on ihmisten turvallisuudesta, työntekijöiden saatavuudesta, kaluston kulumisesta, polttoaineen- ja ajan käytöstä. Huomio kiinnittyy erityisesti Uuteenmaahan.

Uusimaa on valtakunnallinen logistiikan solmukohta ja merkittävä elintarvikejakelun lähtöpiste. Merilogistiikka tuo Uudenmaan teille vuosittain merkittävän liikennemäärän, yksin Helsingin sataman tavara- ja henkilöliikenne yli 700 000 ajoneuvon verran (lähde: Helsingin Satama Oy). Muihin maakuntiin suuntautuvan vaikutuksen lisäksi väkirikkaimpana maakuntana alueellisen ajon määrä ja merkitys ovat valtakunnallisestikin katsoen suuria. Samaan aikaan Uudellamaalla on suhteellisesti eniten huonokuntoisia teitä koko Suomessa.

Vuoden takaisessa Suomen Yrittäjien Verianilla teettämässä Yrittäjägallupissa kysyttiin yrittäjiltä, minkälaiset liikennepanostukset edistäisivät parhaiten yrityksesi toimintaedellytyksiä. 50 % kaikista vastaajista ja hieman alle 60 % uusmaalaista vastaajista piti parhaana tapana tiestön kunnon parantamista. Seuraavat vaihtoehdot (monivalinta oli mahdollinen) saivat alle puolet tästä kannatuksesta.

Uudenmaan tieverkko vaatii välittömiä toimenpiteitä korjausvelan hoidossa, laajentamisessa ja kunnostuksessa. Riittävän rahoituksen varmistaminen on keskeistä alueen elinkeinoelämän ja liikenteen sujuvuuden kannalta. Samalla se vaikuttaa muihin maakuntiin.

Tarvitaan:

• Pinnat kuntoon
• Rakenteet kuntoon
• Ohituskaistat tarvittaviin kohtiin
• Teiden leveys ja pientareet kuntoon

Raskas liikenne joutuu ajamaan huonoilla teillä eniten Uudellamaalla

Uudellamaalla on eniten raskaan liikenteen suoritetta Suomessa. Suomessa raskaan liikenteen suoritteesta 75 % kulkee pääteillä ja 25 % alemman tason teillä. Uudenmaan teistä

• 450 km on hyväkuntoisia pääteitä; 120 km huonokuntoisia pääteitä
• 53% raskaan liikenteen suoritteesta tapahtuu hyväkuntoisilla pääteillä
• 28 % raskaan liikenteen suoritteesta kulkee tyydyttäväkuntoisilla pääteillä. Ilman toimenpiteitä tyydyttävät päätiet siirtyvät huonojen luokkaan.
• 19 % raskaan liikenteen suoritteesta kulkee huonokuntoisilla pääteillä. Suhdeluku on Suomen huonoin.
• Vaarallisin tieosuus on Hanko – Mäntsälä (vt 25), joka on samalla Suomen eniten raskaan liikenteen suoritetta kantava tieosuus.
• 1700 km hyväkuntoisia seutu- ja yhdysteitä, 500 km huonoja seutu- ja yhdysteitä
• noin puolet raskaan liikenteen suoritteesta hyväkuntoisilla seutu- ja yhdysteillä; noin puolet tyydyttävillä tai huonommassa kunnossa olevilla alemman tason teillä
  
  Luvut ovat peräisin  EK:n, RT Infran, Kemianteollisuuden, Metsäteollisuuden ja Suomen Yrittäjien teettämästä selvityksestä, joka tutki erityisesti raskaan liikenteen tilannetta ja jonka toteuttivat Destia ja Correct Consulting.

Tarvitaan selkeä korjaus- ja investointiohjelma, joka huomioi Uudenmaan erityisen aseman väkirikkaana, koko maata palvelevana liikenteen solmukohtana, jota raskas liikenne kuormittaa huomattavasti. Investoinnit Uudenmaan heikkoihin pääteihin korjaavat tehokkaimmin ajokilometreihin kohdistuvaa painetta ja vaikuttavat myös muihin maakuntiin. Tieverkoston korjaus myöhemmin maksaa moninkertaisesti.

10.1.2024: Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamupostissa, Itäväylässä, Keski-Uusimaassa, Loviisan Sanomissa, Mäntsälän Uutisissa, Nurmijärven Uutisissa ja Uusimaassa.