Miksi sähkön pörssihintaa ei voisi ennustaa 5-10 päivän päähän? Aalto-yliopiston professori tukee Yrittäjien ehdotusta: ”Kyse on datasta”
Teknillisen fysiikan professori Peter Lund pitää sääennusteiden tarkentamista lähtökohtana sähkön hinnan paremmalle ennustettavuudelle.
Suonen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ehdottaa, että Suomessa pitäisi etsiä keino tuottaa pk-yritysten ja kuluttajien käyttöön 5-10 päivän arviota sähkön markkinahinnasta.
– Nykyisellään sähkön pörssihintaa ennakoidaan vuorokauden päähän. Pidempi ennakointi parantaisi parantaisi ennuste-epävarmuudesta huolimatta yritysten ja kotitalouksien mahdollisuuksia vähentää energiankulutustaan ja optimoida tuotantoa. Vuorokaudessa on mahdotonta reagoida tuotannon muutoksiin. Jos aikahorisontti olisi pidempi, yrityksissä voitaisi kenties reagoida muuttamalla esimerkiksi työvuoroja sen mukaan, mikä olisi sähkön kysynnän kannalta järkevää.
Kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuspiikkien ajoittamista edullisemman sähköenergian hetkiin. Kuismasen mukaan pidempi ennakointi antaisi tähän paremmat mahdollisuudet.
– Tässä ei pitäisi liikaa kiinnittää huomiota ennustevirheisiin, hän sanoo.
Professori: Yrityksestä voi tulla sähkön tuottaja
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund puoltaa ehdotusta sähkön hinnan ennakoinnista nykyistä pidemmälle.
– Kaikenlainen ennakointi energiassa on järkevää jo vihreän siirtymänkin takia. Sähkömarkkina muuttuu ja siitä tulee entistä sääriippuvaisempaa. Muutokseen on järkevää reagoida myös voimalaitosten näkökulmasta.
“Näkisin tämän osana kauan puhuttua digitalisaatiota. Kyse on datasta. Pidempi ennakointi vaatii enemmän dataa.”
Peter Lund
Lundin mukaan sähkön keskihinta todennäköisesti laskee pidemmällä aikavälillä, mutta samalla hintavaihtelut lisääntyvät. Lund näkee, että sähkön kulutuksen ennakointi on tulevaisuuden rakentamista.
– Näkisin tämän osana kauan puhuttua digitalisaatiota. Kyse on datasta. Pidempi ennakointi vaatii enemmän dataa.
Ratkaisevassa roolissa datan kehittämisen kannalta on sään nykyistä tarkempi ennustaminen. Siihen liittyy muun muassa tuulisuuden ennakointi, jolla on iso merkitys pörssisähkön hintaan.
– Jos tiedossa on halpaa sähköä tarkoittava kova puhuri neljän päivän päästä, siitä voisi antaa signaalin kuluttajille esimerkiksi sähköauton tai lämpövaraajan lataamista ajatellen. Tai jos tulossa on sähkön hintaa nostava kova pakkanen eikä lainkaan tuulta, signaali kotitalouksille ja yrityksille voisi olla, että he voisivat myös syöttää tulevaisuudessa sähköauton sähköä verkkoon ja saada siitä korvauksen. Silloin kotitaloudesta tai yrityksestä voisi tulla myös sähkön tuottaja. Tätä kautta saisimme uutta joustavuutta markkinaan, Lund jatkaa. Hän on ollut mukana EU-hankkeen valmistelussa, jonka tarkoituksena on ollut kehittää parempia sääennusteita.
– Tämähän ei ole pelkästään Suomen, vaan koko Euroopan laajuinen kysymys.
”Kallistuisin yrittäjien puoleen”
Lund pitää täysin mahdollisena, että ennakointia voitaisiin parantaa nykyisestä.
– Perusongelma on, että perinteisessä energiateollisuudessa voimalaitos joustaa kulutuksen heilahtelun mukaan. Kun tullaan polttoaineettomaan energiantuotantoon, kulutuspuolella ja sähköverkossakin pitää olla nykyistä enemmän älykkyyttä. Kaikenlainen sähkön hinnan parempi ennakointi olisi suotavaa, koska sillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi kysyntäjoustoihin.
Oulun yliopistossa on tutkittu sähkömarkkinoiden muutosten vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen. Tulokset osoittavat, että sähkön hintaheilahtelut tasoittuvat hintasignaalien paremmalla ennakoimisella.
Mutta kuka ennakoinnin ottaisi hoitaakseen? Lundin mukaan valtiollinen toimija kävisi, mutta se voisi olla liian hidas toimimaan.
– Yksityinen toimija voisi toteuttaa tämän nopeammin ja tehokkaammin kuin julkinen. Kallistuisin yrittäjien puoleen. Vastaava kehitys on nähty toimivaksi myös sosiaali- ja terveysalalla. Tietosuojalaki koskee myös yksityisiä yrityksiä, joten en pidä sitä ongelmana.
