Millaista on olla yrittäjänä Virossa?

Vuonna 1993 Tallinnan Vapauden aukiolla räjähti pommi kilpailevien rikollisliigojen yrittäessä tehdä selvää toisistaan. Viron henkirikosluvut olivat murhaavan korkeat: henkensä menetti keskimäärin yksi ihminen päivässä. Nuori suomalaisjuristi Aku Sorainen pakkasi laukkunsa ja muutti kaiken tämän keskelle.

Moni muistaa 1990-luvun alun Virosta helposti lähinnä Carl Danhammerin kaltaiset onnenonkijat. Harvempi on tullut ajatelleeksi, että etelänaapurin itsenäisyyden palauttamisen jälkeen syntyneille markkinoille tekivät hyvin nopeasti tuloaan myös isot länsimaiset yhtiöt, jotka tarvitsivat juridista apua.

– ABB, Rautaruukki, Valio, NIB, Aku Sorainen kuvailee alkuvuosien asiakaskuntaa.

– Kaikenlaista siihen aikaan näki ja oli, mutta toimistomme oli alusta lähtien siinä mielessä onnellisessa asemassa, että asiakkaiden arvot menivät omien arvojemme kanssa yksiin. Monet asianajajat, jotka edustivat paikallisia tahoja, joutuivatkin sitten edustamaan myös sitä arvomaailmaa.

Lapin yliopistossa opiskellut Sorainen muutti Viroon heti saatuaan Baltian maiden talouslainsäädäntöä käsitelleen gradunsa valmiiksi. Oma asianajotoimisto oli pystyssä pari vuotta myöhemmin, vuonna 1995. Vuonna 1997 se laajeni Latviaan, 1998 Liettuaan, 2008 Valko-Venäjälle.

Ay-liike ja korkea verotus

Kun suomalainen yritys muuttaa Viroon, kuulee usein väitettävän, että näin tehdään Suomea vaivaavan ylisääntelyn takia. On liikaa lakeja, asetuksia ja normeja verrattuna Viron vapaampaan liiketoimintaympäristöön.

Aku Sorainen ei väitettä allekirjoita. Hän panee paremmaksi.

– On kaksi asiaa, minkä takia yritykset lähtevät Suomesta: ammattiyhdistysliikkeet ja korkea verotus. Olen todella pahoillani Suomen tilanteesta. Ammattiyhdistykset eivät ole ymmärtäneet tilanteen vakavuutta tai eivät ole valmiit taipumaan.

Entä paljon puhuttu kiky, eikö se tarkoita muutosta juuri tähän suuntaan?

– Ne ovat niin pieniä, marginaalisia muutoksia, Sorainen sanoo.

Hän hakee vertailukohdan Baltiaan vuonna 2009 iskeneestä talouskriisistä, jolloin Viro ja Latvia turvautuivat sisäiseen devalvaatioon. Ei otettu lainaa ja vähennettiin kuluja samaan aikaan.

– Latviassa leikattiin silloin julkisella sektorilla palkkoja jopa 30 prosenttia, Virossa yksityisellä puolella 10 ja julkisella 20 prosenttia. Eikä ollut mitään lakkoja! Ihmiset ymmärsivät, että nyt on vaikea tilanne, nyt täytyy joustaa.

Suomen ongelma on Soraisen mukaan se, että maallamme menee edelleen liian hyvin.

– Kyllähän suomalaiset ovat mielestäni perusjärkeviä eli jos oltaisiin todella selkä seinää vasten, syntyisi myös tarvittavaa joustoa. Mutta Suomessa on pystytty lieventämään ongelmien vaikutuksia lainanotolla.

Siis mitä, tarvitaanko kunnon kriisi puhdistamaan ilmapiiriä?

– Näin minä uskon, Sorainen sanoo eikä katseessaan ole ironian jälkeäkään.

Virossa hyvä verotusjärjestelmä

Virolla on Aku Soraisen mukaan erittäin hyvä verotusjärjestelmä, joka houkuttelee kansainvälisiä investointeja. Hallituksen ei kannata tehdä mitään, mikä veisi tämän kilpailuedun.

Viro aloitti talouskasvunsa pohjalta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Kiihkeimmät kasvuvuodet ovat nyt kuitenkin ohi ja etelänaapurimme elintaso on juuttunut 2/3 paikkeille Euroopan Unionin keskiarvosta.

Sorainen näkee ongelman siinä, missä moni muukin talousasiantuntija.

– Nuorten osalta virolainen työkulttuuri on erittäin hyvä, mahdollisesti jopa parempi kuin Suomessa. Työn tuottavuus ei ole kuitenkaan pohjoismaisella tasolla. Yksi syy tähän on pula hyvin koulutetusta keskijohdosta.

Vanhemmat haluavat usein korkeakouluttaa lapsensa, ja uravaihtoehdoiksi muodostuvat pakostakin korkeammat johtotehtävät tai työntekijän rooli.

Parempi työkulttuuri

Miten niin Virossa on suomalaista parempi työkulttuuri? Eihän näin kuulu sanoa, suomalaiset kun ovat tottuneet pitämään itseään esikuvina pikkuveljelleen.

– Kyllähän Suomella onkin ollut erittäin myönteinen vaikutus Viroon: on opittu työkulttuuria, demokratiaa ja hallintotapaa. Mutta erityisesti nuorempi sukupolvi on Virossa yksinkertaisesti valmis tekemään enemmän töitä. Enemmän tunteja, pidempää päivää. Täällä on selvästi vähemmän vapaapäiviä kuin Suomessa, Sorainen kuvailee.

Tosin tähän kovaan työhön motivoituneeseen työvoimaan liittyy eräs ongelma, joten Aku Soraisella on Viroon suuntautuville suomalaisyrityksille yksi selkeä neuvo.

– Ennen kaikkea täytyy ottaa huomioon, mistä saadaan työvoimaa. Tämä on niin pieni markkina, että pätevästä työvoimasta on monilla aloilla huutava pula.

Teksti ja kuvat

Rain Kooli

Tallinna

Virossa erilainen yritysverotus

– Virossa veronalaista tuloa ovat osingot sekä menot ja nostot, jotka eivät liity yritystoimintaan.

– Muuten voiton voi jättää verovapaasti yhtiöön ja käyttää sen toimintaan.

– Osinkovero on tällä hetkellä 20 prosenttia.

– Työntekijöiden palkoista valtiolle maksettavat eläke- ja terveydenhoitokulut, ns sotsiaalmaks, ovat 33 prosenttia bruttopalkasta.