Milloin pieni osakeyhtiö tarvitsee toimivan hallituksen? – Näin vastaa asiantuntija

Boardman-verkoston partnerin Rasmus Nyberghin mukaan toimiva hallitus on erinomainen voimavara myös pienelle yritykselle. Yrittajat.fi kysyi Nyberghin näkemyksiä hallitustyöskentelystä.

Minkä kokoinen osakeyhtiö tarvitsee toimivan, aktiivisen hallituksen?

– Kysymys ei ole niinkään yrityksen koosta, vaan siitä, millaisessa vaiheessa yritys on. Yhden, kahden ihmisen yrityksessä harvoin tarvitaan aktiivista hallitustyöskentelyä, Nybergh sanoo.

Tyypillisesti omistaja, joka pienessä yrityksessä on usein yrittäjä, valitsee hallituksen. Omistajana hän valitsee useimmiten vain itsensä hallitukseen. Jos pienessä yrityksessä on kuitenkin muita hallituksen jäseniä, hekin ovat yleensä omistajan eli yrittäjän lähipiiristä, eivätkä tuo merkittävästi uudenlaista lisäarvoa yrityksen kehittämiseen.

– Lisäarvoa tuottava hallitustyöskentely alkaa vasta siinä vaiheessa, kun hallituksessa on ulkopuolinen jäsen. Ulkopuolista jäsentä kannattaa pyytää hallitukseen kuitenkin vasta, kun edellytykset työskentelyyn ovat olemassa, Nybergh sanoo.

Mitkä ovat edellytykset toimivalle hallitustyöskentelylle?

– Edellytykset toimivalle hallitustyöskentelylle ovat olemassa, kun yrittäjällä on halu ja mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita hallituksen kokouksessa sovitaan, eli kun yrittäjä on valmis keskustelemaan strategisesti, kuuntelemaan neuvoja, tekemään toimenpiteitä keskustelun pohjalta sekä laittamaan tarvittaessa yrityksen hallintoa kuntoon, Nybergh sanoo.

Millaisessa tilanteessa toimiva hallitus voisi olla hyväksi?

– Toimitusjohtaja, joka on usein yrittäjä itse, on usein yksin päätöksenteossa, ja toimiva hallitus tuo hänelle foorumin, jossa pallotella ideoita, purkaa huolia ja unelmoida tulevaisuudesta, Nyberg sanoo.

– Toimivaa hallitustyöskentelyä voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun yritys on saamassa uusia omistajia, omistus on kriisissä, omistajuutta jaetaan uudelleen, tai kun omistajien tavoitteet ja mielipiteet muuttuvat.

– Hallituksen ulkopuolinen jäsen osaa usein miettiä ulkopuolisin silmin yhtiön etua ja helpottaa tämänkaltaisia tilanteita ja keskusteluja.

Hallituksessa omistajien etua tulee ajaa yhdenvertaisesti yhtiön edun kautta, Nybergh muistuttaa.

Hallitusta voidaan tarvita myös tilanteissa, joissa yritys kasvaa, perustetaan tai hankitaan uusia liiketoimintoja, ja omistaja tarvitsee tukea osa-alueille, joilla ei itse ole vahvimmillaan. 

– Kasvuyrittäjä tarvitsee usein apua tilanteissa, joita ei ole aikaisemmin kohdannut. Tällaisia ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, yrityskaupat, erityisasiantuntijoiden rekrytointi, esihenkilöiden johtaminen, investoinnit, tai kassavirran hallinta.

Millaisissa toimialaan liittyvissä tilanteissa yritys hyötyy toimivasta hallituksesta?

– Osaamiseen ja verkostoihin liittyvissä tilanteissa. Jos yrittäjä ja omistaja ei ole oman toimialansa konkari, voi toimialan asiantuntija hallituksessa tuoda uskottavuutta ja kokemusta kuoppien välttämiseksi. Myös organisaatio, jonka toimiala on keskellä digitalisaatiota tai globalisaatiota, hyötyy, jos saa mahdollisuuden sparrata sellaisen henkilön kanssa, joka on käynyt läpi saman aikaisemmin, Nybergh sanoo.

Mikä on vaihtoehto aktiiviselle hallitukselle?

– Hallitustyöskentelylle hyviä vaihtoehtoja pienessä yrityksessä ovat esimerkiksi yritysmentorin tai säännöllisen sparraajan hankkiminen yrittäjälle tai neuvonantajista koostuvan advisory boardin kokoaminen.

Mikä on hallituksen tehtävä?

– Hallitus vastaa siitä, että omistajan tahto toteutuu yrityksessä. Hallituksen tehtävänä on myös tukea toimitusjohtajaa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty, Nybergh sanoo.

Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.  

Mistä löytää ulkopuolisen jäsenen hallitukseen?

– Pienemmässä yrityksessä on parempi hakea ensimmäiseksi ulkopuoliseksi jäseneksi yleisosaajaa kuin hyvin tarkan osaamisalueen edustajaa. Hyvällä hallitusjäsenellä on omaa kokemusta pienemmän yrityksen pyörittämisestä, ja hän osaa sparrata toimitusjohtajaa liiketoiminnan kehittämisessä sekä hallinnon järjestämisessä.

Nybergh sanoo, että jokaisella on henkilökohtaisia verkostoja, joista saattaa löytyä sopivia henkilöitä hallitukseen.

– On kuitenkin hyvä laatia hallituksen jäsenille selkeät kriteerit osaamisvaatimuksista ja etsiä sopivia henkilöitä laajalti.

Suomesta löytyy useampi järjestö, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita hallitustehtävistä. Ainakin Boardman, Hallituspartnerit ja DIF ovat tällaisia yleishyödyllisiä tahoja. Verkostojen lisäksi myös suorahaku toimii ulkopuolisen hallituksen jäsenen etsinnässä.