YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

15.2.2018 klo 09:30
Uutinen

Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksissa huippu näyttäisi olevan ohitettu. Monet yritykset myös kärsivät työvoimapulasta, käy ilmi Pk-yritysbarometrista.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Viime vuosi oli hieno kasvun vuosi ja näkymät ovat edelleen positiiviset – mutta yritysten työvoimapula huolettaa, se ei ole enää pelkästään Lapissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, ministeri Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Kasvuodotukset tasaantuneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat tuoreen barometrin mukaan tasaantuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

– Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset taloustilanteeseen nähden, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa.

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi