Missio, visio, arvot ja tavoitteet – vai ehkä sittenkin merkityksellisyys?

No joo.. Ei se kyllä ihan noin helppoa ole. Kaikki otsikon sanat ovat tärkeitä. Tahtoo vain yrittäjän kiireissä kovin helposti unohtua se merkityksellisyys. 1990-luvulla olin yhtiökumppanini kanssa lirissä. Juuri isot investoinnit 1989 tehneinä ja kovassa myötäisessä yritystä kasvatettaessa pamahti devalvaatio ja lama. Sanomalehdet pullistelivat otsikoita konkursseista ja takaajien ahdingoista. Huomasimme olevamme samaa massaa. Konkurssissa ei tosin oltu, ja takaukset olivat onneksi vain omista asunnoistamme, kun moni perhe ja sukulaisuus- tai ystävyyssuhde särkyi vastuiden toteutuessa.

Tämä lama-keskustelu jäi takaraivoon

Eräänä iltana synkkänä työpaikalla murjottaessani yksi vanhempi kuski lopetteli työpäiväänsä. Ennen kotiin lähtöä hän tokaisi, että taitaa olla huolia. Aikamme siinä juteltiin ja hän sanoi lopuksi jotenkin näin:

”Oletko miettinyt sitä, että sinä olet riskeerannut omaisuutesi, tulevaisuutesi ja ehkä perheesikin tulevaisuuden? Sitä vastoin tuot elannon meille työntekijöille ja perheillemme näinäkin aikoina. Palkka juoksee ja me arvostamme sitä, koska niin moni muu on joutunut työttömäksi.”

Tuo keskustelu vaikutti nuoreen yrittäjään valtavasti ja jäi mieleeni. Silloin ymmärsin, että olen vastuussa myös monen perheen elämästä ja tulevaisuudesta. Mutta vielä vahvemmin koin, että työlläni, yrityksellämme ja minulla on merkitystä. Pelastukseksemme koituivat lojaalit ja joustavat työntekijät sekä uskolliset asiakkaat.

Mitä onni on?

Frank Martela kirjoittaa elämän tarkoituksesta ja päätyy elämän merkityksellisyyteen (Frank Martela: Elämän tarkoitus). Tästä on helppo peilata yrittäjän elämään, sen tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen. Onko tavoitteena rikkaus ja maine? Ovatko nämä saavutettuina onnellisuuden tae ja hekuman huippu? Rapakon takana ainakin tuntuu monesti olevan tämä käsitys. Jos näitä tavoitteita arvostaa ja ponnistelee lujasti, voi ne ehkä saavuttaakin. Ovatko ne sitten onnellisuuden tae, se jää aina nähtäväksi.

Martela kirjoittaa, että koettuamme oman elämän merkityksen toisille ihmisille tajuamme myös oman elämämme arvon. Meillä kaikilla on tarve muodostaa läheisiä ja huolenpidon sävyttämiä suhteita toisiin. Tästä tullaan tietysti yhteenkuuluvuuden voimakkaaseen tunteeseen ja yhteisöllisyyteen.

Ei minä vaan me

Verkostoituminen on yksi tapa suhteiden luomiseen ja niiden kautta voi laajentaa omaa perspektiiviä ja kasvattaa ymmärrystä. Uudet kontaktit ja suhteet avaavat uusia mahdollisuuksia. Jos oikein hyvin käy ja pääset hyvään ryhmään, se antaa sinulle myös statusta ja kohottaa itsetuntoasi. Parasta mielestäni on, jos saat luotettavia ystäviä ja kiinnostut heidän elämästään. Silloin voit myös kokea mielihyvää muidenkin menestyksestä. Toisaalta voit ehkä saada tilaisuuden auttaa muita ja kokea sitä kautta mielihyvää. Olet merkityksellinen jollekin.

Anteliaisuus on yksi tapa tuottaa mielihyvää. Se ei vaadi vastinetta ja on siis yhdensuuntaista. Aika monella on ymmärrettävästi kukkaron nyörit tiukalla, mutta anteliaisuutta on myös esimerkiksi rohkaisun, kiitoksien tai kunnian jakaminen. Lupaan, että se tekee antajastaan hetkessä merkityksellisen. Pohtisin mielelläni myös hyvän kritiikin antamista. Sen antaminen ja vastaanottaminen on taitolaji.

Stefan Einhornin mukaan pitäytyminen palautteen annosta on yksi saituuden laji, millä voi riistää toiselta mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Oikein muotoiltu palaute voi kuitenkin olla toiselle harvinainen, hyvinkin tärkeä ja toivottu asia.

Me kaikki olemme joillekin merkityksellisiä.

Tekstin kirjoittaja on entinen kuljetusalan yrittäjä, joka myi Nokialla päämajaansa pitävän yrityksensä muutama vuosi takaperin sen pitkäaikaisille työntekijöille. Tämä oli kolmas ja viimeinen osa Aallon kirjoituksista. Ensimmäisellä kertaa keskityttiin yrittäjän perheisiin, toisessa käsiteltiin masennusta ja nyt aiheena oli merkityksellisyys.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.12.2021