Mitä alv:n korotus merkitsee taloushallinnon ohjelmistoille – ”Desimaalien käyttäminen voi saada monen järjestelmän nikottelemaan”

Yrittajat.fi kysyi veroasiantuntijoilta, mitä hallituksen päätös yleisen arvonlisäveron nostamisesta 25,5 prosenttiin merkitsee yritysten kassajärjestelmille ja taloushallinto-ohjelmille. Entä mitä muita seurauksia alv:n korotuksella on yritysten toiminnalle, kuten tuotteiden ja palveluiden hinnoittelulle?

Tuokon veroasiantuntija Leena Juusela arvioi, että alv:n nostaminen 25,5 prosenttiin aiheuttaa päänvaivaa ainakin niille yrityksille, joilla on käytössään vanhanaikaisempi taloushallinnon ohjelmisto.

– Voisi kuvitella, ettei yhden pilkun ja desimaaliluvun lisääminen vaikuttaisi, mutta arvelen, että jotain ongelmia tulee. Yrityksillä on käytössään pilvin pimein erilaisia ohjelmistoja, joita joudutaan muokkaamaan. En ole varma, kuinka hyvin esimerkiksi ilmaisohjelmistoja tarjoavat tahot saavat systeeminsä kuntoon, Juusela sanoo.

Juuselan mukaan on aikamoinen urakka, mikäli yrittäjä joutuu muuttamaan alv:n manuaalisesti.

Sen sijaan Juusela suhtautuu luottavaisesti siihen, että kehittyneemmissä ohjelmistoissa vältytään ongelmilta.

– Uskon, että modernit ohjelmistotalot saavat muutoksen ajoissa kuntoon, varsinkin jos alv:n korotus tulee voimaan vasta myöhemmin tänä vuonna.

Juusela ihmettelee hallituksen päätöstä alv:sta, joka ei ole tasaluku.

– Kaikkea ne keksivätkin. Koskaan ennen ei ole ollut alvia, jossa olisi ollut desimaalilukuja mukana.

Entä mitä arvonlisäveron nostaminen merkitsee ylipäätään yrittäjille ja kuluttajille?

– Yrittäjä voi vähentää myös korotetun alv:n verotuksessa samoin kuin nykyisenkin alv:n, joten siihen ei tule muutosta. Yrittäjät joutunevat silti miettimään, tulevatko he kuluttajaa vastaan ja laskevat nettohintojaan. Kuluttajille puolestaan tulee korotuksen takia tietysti lisää maksettavaa. Pienissä ostoksissa puolentoista prosentin korotus ei juuri tunnu, mutta jos ostat vaikka auton, hinta nousee merkittävästi, Juusela sanoo.

Tuokko on vuonna 1971 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka on kasvanut Suomen suurimmaksi perheyritykseksi alallaan. Tuokko työllistää noin 60 taloushallinnon, tilintarkastuksen, verotuksen ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilaista.

Merkittävä muutos

Arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaalla on lähes 30 vuoden kokemus kotimaisesta ja kansainvälisestä arvonlisäverotuksesta.

– Alv:n korotus on merkittävä muutos, joka on herättänyt värinää parin päivän sisällä, Salomaa sanoo.

Hän toteaa, että yrityksillä on käytössä eri ikäisiä taloushallinnon järjestelmiä.

– Joissakin järjestelmissä jopa desimaalin pilkusta voi tulla ongelma, kuten silloin, kun firmalla on käytössä oma vanhempi viritelmä. Pidän todennäköisenä, ettei uudemmissa ohjelmistoissa tule ongelmia, Salomaa sanoo.

Hän lisää, että haasteita riittää siinä tapauksessa, jos yrityksellä on käytössään useampi taloushallinnon järjestelmä.

– Yrityksellä voi olla käytössä vaikka kymmeniä eri järjestelmiä, jos sillä on useita eri toimipisteitä tai takana on esimerkiksi fuusioita tai muita yritysjärjestelyitä.

Salomaa huomauttaa, että korotetun alv:n rukkaaminen kuntoon kassajärjestelmään ja taloushallinnon ohjelmistoihin on kuitenkin ensisijaisesti ohjelmiston toimittajan vastuulla.

– Suurimmalla osalla yrityksistä on käytössä ulkoisen palveluntarjoajan järjestelmä esimerkiksi kirjanpidossa ja myynnissä. Silloin alv:n muuttamisen ohjelmistoon ei pitäisi kaatua yrityksen niskoille. Yrittäjälle ensimmäinen steppi on olla yhteyksissä palvelun toimittajaan ja varmistaa, ettei alv:n korotuksesta tule ongelmaa.

Monimutkaisia prosesseja

Mitä tulee alv:n nostamisen käytännön vaikutuksiin muutoin kuin ohjelmistojen osalta, Petri Salomaan mukaan veroprosentin nostaminen voi aiheuttaa yrityksille monimutkaisia prosesseja.

– Kioskiyrittäjälle muutoshetki voi olla yksinkertainen. Tänään tuotteissa on vanha verokanta ja huomenna uusi verokanta. Mutta jos on kyseessä esimerkiksi rakennushanke tai jokin muu pidempikestoinen tai jatkuva toimitus, jossa veroprosentti muuttuu kesken toimituksen, tilanne on hankalampi, Salomaa sanoo.

Hänen mukaansa yrityksen pitää myös selvittää, kumpaa veroprosenttia sovelletaan esimerkiksi ennakkomaksuihin, alennuksiin ja luottotappioihin. Lisähaasteita voi myös olla tiedossa, jos verokanta muuttuu jo ennen vuodenvaihdetta eli kesken vuoden.

Salomaa toteaa, että myös suoriteperiaate pitää ottaa huomioon. Jos jokin tavara toimitetaan tai palvelu suoritetaan ennen alv-korotusta, mutta laskutetaan vasta alv-muutoksen jälkeen, yrityksen pitää soveltaa vanhaa veroprosenttia.

Salomaan mukaan alvin korottamisella ei pääsääntöisesti ole taloudellisia vaikutuksia silloin, kun yritys myy jotakin toiselle alv-velvolliselle yritykselle.

– Toinen yritys tilittää valtiolle arvonlisäveron, ja toinen yritys saa sen takaisin valtiolta.

Salomaan mukaan suuri asia kuluttajakaupassa toimiville yrityksille pähkäiltäväksi on se, siirtävätkö ne korotetun alvin sellaisenaan kuluttajien maksettavaksi.

– Yritykset joutuvat miettimään, voidaanko alv vyöryttää asiakashintaan vai tinkivätkö ne omasta katteestaan.

Verokantaa pitää käyttää oikein

Taloushallintoliiton johtavan asiantuntijan Markku Ojalan mukaan yleisen arvonlisäveron nostaminen 25,5 prosenttiin merkitsee yrityksille monenlaisia muutoksia, joihin ne joutuvat sopeutumaan.

– Verokantamuutokset ovat yrityksille kaiken kaikkiaan suuri ponnistus, vaikka lakiteknisesti verokantamuutokset on helppo säätää, Ojala sanoo.

Ojalan mukaan verokantamuutoksissa hinnoittelu on yrittäjän kannalta keskeinen asia.

– Yritykset joutuvat miettimään, missä vaiheessa ja kuinka paljon hintoja muutetaan tai pystytäänkö hintoja ylipäätään nostamaan. Kuluttajamyynnissä hinta tulee ilmoittaa kokonaishintana, joka sisältää arvonlisäveron. Jos ja kun hintoja lähdetään nostamaan arvonlisäveron vuoksi, pitää hinnastot laittaa uusiksi.

Ojala toteaa, että samalla pitää uudistaa esitteitä, tarjouspohjia ja muuta aineistoa sekä viedä muutokset taloushallinnon eri järjestelmiin.

– Desimaalien käyttäminen voi saada monen järjestelmän nikottelemaan.

Ojala korostaa, että verokantoja pitää osata myös käyttää oikein.

– Jos esimerkiksi osamaksukaupassa tavara luovutetaan ostajalle ennen verokantamuutosta, sovelletaan koko myyntiin vanhaa arvonlisäverokantaa, vaikka osamaksukaupan eriä maksettaisiinkin myyjälle uuden verokannan aikana.

Toisena esimerkkinä Ojala kertoo verokannan muutoksen vaikutuksen jatkuvaluonteisesta palvelusta laskuttamiseen.

– Jos yritys tarjoaa jatkuvaluonteista palvelua, jossa veloitusjakso on vaikkapa kolmen kuukauden pituinen ja yksi jakson kuukausista menee yli verokannan vaihtumisen ja palvelusta laskutetaankin vasta tällöin, koko veloitusjaksoon sovelletaan uutta verokantaa.

Entä mitä alv:n korotus merkitsee kuluttajille?

– Arvonlisävero on kulutusvero, jossa ideana on, että vero syntyneestä arvonlisäyksestä vyöryy lopulta kuluttajan maksettavaksi. Jos tuo ideaali toteutuu eli veron korotukset saadaan siirrettyä hintoihin, tämä luonnollisesti näkyy kuluttajan kukkarossa ja hänen ostovoimansa heikkenee.