Mitä varsinaissuomalaiset yrittäjät odottavat kunnilta ja aluehallinnolta vaalien jälkeen? Yksi asia nousee yli muiden

Varsinaissuomalaiset yrittäjät nostavat kuntapäättäjien tärkeimmäksi tehtäväksi pk-yrittäjyyden ja kunnan elinvoiman näkökulmasta kuntien talouden tasapainottamisen (16 prosenttia vastaajista). Sitä seuraavat yrittäjien ja kunnan yhteistyön kehittäminen (15 prosenttia vastaajista) sekä päätöksenteon yrityslähtöisyys (13 prosenttia vastaajista). Vähiten kyselyn perusteella yrittäjille merkitsee kuntien palvelujen digitaalisuuden kehittäminen (1 prosentti vastaajista).

Niin ikään Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta, Varhalta, yrittäjät odottavat aluevaalien jälkeen erityisesti hyvinvointialueen talouden tasapainottamista (17 prosenttia vastaajista). Seuraavaksi tärkeimpiä odotuksia Varhaa kohtaan ovat nykyistä järkevämpien kilpailutusten ja hankintojen toteuttaminen sekä paremmat terveydenhuollon palvelut.

– Yrittäjät odottavat selkeästi, että kunnat ja hyvinvointialue kantavat vastuutaan julkisesta taloudesta ja jatkavat tasapainottamistoimia. Tässä työssä julkisilla hankinnoilla ja kilpailutuksilla on merkittävä rooli, sillä niiden avulla palveluja voidaan yhteistyönä järjestää kustannustehokkaasti. Kevään kunta- ja aluevaalit tarjoavat tilaisuuden keskustella siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueen tulevat päättäjät voivat lisätä elinvoimaa yhdessä yrittäjien kanssa. Odotuksemme ovat korkealla, toteaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

– Kunnat luovat edellytyksiä alueidensa elinvoimalle ja kasvulle eli sille, että alueella riittää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hyvin hoidetut palvelut, kuntalaisten osallistumismahdollisuudet sekä alueen elinvoima tuottavat hyvinvointia. Kunnan taloudesta huolehtiminen on tärkeä edellytys tässä työssä. Yritykset ovat niitä, jotka tuovat kuntaan verotuloja, työpaikkoja ja elinvoimaa, kommentoi Maakuntaennusteen lisätulosten julkistamistilaisuudessa puhunut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Maakuntaennusteen lisäkysymyksissä tiedusteltiin myös yrittäjien odotuksia kuntiin siirtyneitä työllisyyspalveluja kohtaan. Eniten yrittäjät toivovat parempia työllisyys- ja työttömyyspalveluja (22 prosenttia vastaajista), palkka- ja työllistämistukia yrityksille (16 prosenttia vastaajista) sekä konkreettista apua työntekijöiden löytämiseen (13 prosenttia vastaajista). Varsin suuri osuus vastaajista eli 27 prosenttia ei vielä odota mitään kuntien työvoimapalveluilta.

– Vuoden alussa kuntien vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut eivät ole vielä konkretisoituneet yrittäjille, mutta selvä viesti yrittäjiltä on, että palvelujen odotetaan paranevan entisestään, sanoo OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Vuoden 2025 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen varsinaiset tulokset julkistettiin 10.1. ja lisäkysymykset 30.1.

*Maakuntaennusteessa on tulosten esittämisessä käytetty prosenttiosuuksien ja niiden muutosten lisäksi saldolukuja. Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella -100 ja +100 välillä. Positiivinen saldoluku tarkoittaa optimistista ja negatiivinen saldoluku pessimististä talousnäkymää.

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 32. kerran. Vuoden 2025 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 20.11.–4.12.2024 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten 6 694 jäsenelle. Heistä 10,1 prosenttia eli 675 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme pitkäaikaisimman, kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin.