Miten globaalit yritykset näkevät kestävyyden trendit? Muutosten mahdollistajat ja miten pankkirahoitus liittyy tähän

Resilientti yritys on valmis muuttumaan ympäristön muuttuessa. Yritykset ovat korona-aikana onnistuneet muuttamaan tuotantolinjojaan ja mukautumaan markkinamuutoksiin monin eri tavoin.

Yritysvastuuverkosto FIBS ry:n Kestävyyden trendit -webinaarissa 7. lokakuuta puhunut johtaja Julian Hill-Landolt World Business Council for Sustainable Development -organisaatiosta esitteli yritysvastuun edelläkävijäyritysten kanssa tehdyn, globaalin näkemyksen vastuullisuuden tulevien vuosikymmenien toimintasuunnitelman.

World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) on toimitusjohtajavetoinen organisaatio, jossa noin 200 globaalia yritystä pyrkivät kiihdyttämään muutosta kestävän maailman suuntaan.

Jotta tarvittavat muutokset kestävän yhteiskunnan mahdollistamiseksi tapahtuvat, tarvitaan niin sanottuja muutosten mahdollistajia. Hill-Landolt’in mukaan tällaisia mahdollistajia ovat normit ja ajattelutavat, sääntely ja politiikkatoimet, sekä informaatiovirrat ja rahoitusvirrat.

On jo nähty, että rahavirrat ovat kulkeneet kohti liiketoimintaa, jotka ovat huomioineet yritystoiminnan hiilijalanjäljen.

– Liiketoiminnan kestävyys ja vastuullisuus ovat entistä painavampia kriteereitä, kun rahoittajat ja sijoittajat tekevät rahoituspäätöksiä. Tämä kehitys tulee tapahtumaan myös pankkirahoituksessa. Yritysten on hyvä tarttua [yritysvastuuseen] viimeistään nyt, vanhempi konsultti Ulla Roiha 4Front Oy:stä sanoi webinaarissa.

WBCSD:n Hill-Landolt kertoo innovaatioista, joiden organisaatio uskoo muuttavan seuraavaa kymmentä vuotta. Käyttöönottovaiheessa olevia teknologisia innovaatioita ja esiin nousevia teknologioita ovat organisaation mukaan muun muassa: digitaalinen raha, 3D tulostus, pienet modulaariset reaktorit, nanolääkkeet ja edge computing, eli prosessoinnin siirtäminen mahdollisimman lähelle päätelaitetta ja käyttötilannetta.

Koronapandemia on yksi kehityssuuntaan vaikuttava häiriö

Hill-Landolt puhui tilaisuudessa maailman kehityksen suuntaan vaikuttavista häiriöistä, ja nosti esiin koronapandemian yllätyskorttina:

– Yllätyskortin realiteetti alkuvuonna 2020 oli ennustettavissa, vaikkakaan tässä ei voida puhua mustasta joutsenesta. Se [koronapandemia] vain käyttäytyi kuin musta joutsen, koska kieltäydyimme ennakoimasta sitä.

Mustalla joutsenella tarkoitetaan odottamatonta ja erittäin epätodennäköisenä pidettyä tapahtumaa.

– Onko meillä suunnitelmaa, jos tällaisia asioita [kuten koronapandemia] tapahtuu? Globaali pandemia oli jo päällä, kun ryhdyimme toimeen.

Hän mainitsi, että edelleen ihmiskunnan toiminta rasittaa luontoa. Kriisistä voi kuitenkin oppia.

Yritysvastuu Suomessa

FIBS ry julkisti yritysvastuututkimuksen toukokuussa 2019. FIBS ry nosti esiin muutaman tutkimuksen keskeisen löydöksen:

– 87 prosenttia vastaajayrityksistä kertoi ilmastonmuutoksen olevan organisaatiolleen tärkeä tai erittäin tärkeä vastuullisuuden painopistealue seuraavan 12 kuukauden aikana. mutta vain kahdeksan prosenttia piti biodiversiteettiä painopisteenä, FIBS ry:n yritysvastuun koordinaattori Angelina Kuokkanen kertoi.

Ilmastonmuutos koettiin vielä tärkeämmäksi tekijäksi kuin eettisyys (79 prosenttia) ja kiertotalous (71).

– Toisaalta data-asioita nostettiin yritysvastuun agendalle. Tänä vuonna onkin pohdittu tekoälyn etiikkaa ja auditointien tekemistä etänä.

Yritysvastuuseen kuuluvat biodiversiteetti ja ihmisoikeuskysymykset vain pienen joukon agendalla

Neljännes pk-yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen torjunnan tuovan lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Tätä kysyttiin kevään Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEMin toteuttamassa pk-yritysbarometrissä.

Siitä, miten yritysvastuu näkyy pk-yritysten toiminnassa, kertoi Ulla Roiha, 4Front Oy:stä.

– Näen, että pk-yrityksissä on herätty hyvin vastuullisuuteen, ja sen eteen tehdään jo hyvin toimia, mutta kaikkia vastuullisuuden mahdollisuuksia ei tunnisteta samoin kuin isommissa yrityksissä. On yrityksiä, jotka edelleen pohtivat, mitä sen vastuullisuuden kanssa pitäisi tehdä. Tässä joukossa on erityisen paljon niitä, joille vastuullisuus näyttäytyy haasteena, ei mahdollisuutena.

– On myös niin, että vastuullisuuden kehittämisessä eteen voi tulla haasteita: se edellyttää allokoituja resursseja ihan kuten mikä tahansa investointi tai kehityshanke. Ilmastokysymykset ovat jo vahvasti pk-yritysten agendalla, mutta myös ihmisoikeuskysymykset ja biodiversiteetti tulevat näkymään siellä.

Kuvituskuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi