Miten sotepalveluyritykset kokevat oman TKI-toimintansa, digivalmiudet ja monituottajamallin? 

Tutkimus- ja kehitystoimet ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta eritäin tärkeitä. Business Finlandin mukaan yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) investoinnit ovat kasvussa, mutta vaikka yrityksiltä löytyy investointihalukkuutta niin osaajista ja uskalluksesta on puutetta. Organisaatioiden välinen yhteistyö on TKI-toiminnassa välttämätöntä, sillä tarvittavat resurssit ja osaaminen eivät useimmiten ole yksittäisten toimijoiden hallussa tai hallittavissa. Yhteistyötä tarvitaan myös monituottajuudessa, jossa useat eri yritykset tai järjestöt ovat mukana tuottamassa palveluita omilla vahvuuksillaan. 

Keski-Suomen liiton rahoittamassa OsmoKS-hankkeessa joukko keskisuomalaisia sote-alan yrityksiä etsii yhteistyötä keskenään sekä Jamkin ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa. Keväällä 2024 selvitettiin yritysten pienryhmähaastatteluissa Keski-Suomen sotepalveluyritysten TKI-toiminnan ja -osaamisen nykytilannetta ja digivalmiuksia sekä suunnitelmia ja valmiuksia monituottajamalleihin. 

Yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) edellytykset ja haasteet 

TKI-toiminnasta yksittäisiä kommentteja oli 97 kappaletta. Eniten kuvattiin TKI-toiminnan edellytyksiä (36 kpl), joista lähes puolet liittyi kokemuksiin verkostojen tarpeesta. Lisäksi TKI-toiminnan edellytyksiksi koettiin, että yrityksellä on rahaa ja resursseja, aikaa, luovuutta, motivaatiota, sitoutumista ja aktiivisuutta sekä yhteistyövalmiuksia ja ymmärrystä.  

Haastateltavien sitaatteja TKI-toiminnan edellytyksistä: 

”Yhteistyötä itsensä kokoisen yrityksen kanssa”  

”Osaajaverkoston kehittämistä”.   

”Kumppanuudessa tulisi hyvinvointialueen olla mukana”  

”Oppilaitosyhteistyö on tärkeää” 

”TKI-hankkeet ovat väylä verkostoitumiseen”.  

TKI-toiminnan haasteita tuotiin esille 24 kappaletta, joissa lähes puolessa tuotiin esille raha ja resurssit liittyen hankerahoituksen hakemiseen ja saamiseen: ”TKI-rahoituslähteen löytäminen vaikeaa” ja ”TKI-rahoituksen saaminen on vaikeaa, vaikka sijoittanut omarahoitusta”. Muutama haaste liittyi myös TKI yhteistyöverkostoihin ”Yhteistyöverkostoa ei ole helppo löytää” ja osaamisen puutteeseen ”Hyvä osaaminen ja tiedonsaantitavat tehostaisivat TKI-toimintaa”.  

TKI-polusta eniten tuotiin esille valmisteluaiheeseen liittyviä kommentteja (11 kpl), joissa korostuivat rahoitus vaihtoehtojen huono tunteminen ” Tiedonpuute TKI-rahoituksesta” sekä Verkosto ja yhteiset tavoitteet ”Yhteistyönä – massaa taakse neuvotteluihin” ja ” Selkeät tavoitteet verkostolla, ettei aika mene hukkaan”. 

Digitaalisuus 

Digitaalisuus koettiin tärkeäksi, mutta se herätti keskustelua vähemmän kuin kaksi muuta teemaa.  Kommentteja oli 77 kappaletta, joista lähes puolet liittyi digitalisuuden haasteisiin. Haastateltavat kokivat, että puuttui järjestelmiä “On eri järjestelmiä, mutta siinä on ongelma, että tietyt järjestelmät eivät toimi muiden ohjelmien kanssa” tai niitä ei käytetty “On kutsujärjestelmä, mutta ei käytetä“. Puutteita koettiin olevan käyttäjien taidoissa ja osaamisessa ”Pienemmässä yrityksessä osaaminen osuu vain muutamalle (työntekijälle)”, asiakkaan taidoissa ja laitteissa ”Asiakkaan, etenkin iäkkään, haastava käyttää esim. ajanvarauksia, kun ei ole älykännyköitä eikä tietokoneita” sekä hyvinvointialueyhteistyössä “Hyvinvointialueiden eri laskutusohjelmat ja maksatusaikataulut haastaa palveluntuottajan”. 

Vaikka digitaalisuudesta nähtiin olevan hyötyä asiakkaalle, niin pohdittiin myös, että digitalisaatiosta voi olla haittoja asiakkaalle “kun vähentää kasvokkaisia tapaamisia lisäten asiakkaisen masennus- tai ahdistusoireita ja sosiaalisen tilanteiden pelkoa”.  Yritysten hyödyt liittyivät etenkin kirjaamiseen (5 kpl) ja saatuihin säästöihin (4 kpl). Tekoälyn käytön koetiin olevan osa tulevaisuutta. 

Monituottajuus 

Monituottajuuteen liittyviä yksittäisiä kommentteja oli 77 kappaletta. Eniten kuvattiin monituottajamallin ideoita (20 kpl), joista suurin osa käsitti digipalvelujen yhteishyödyntämistä sekä palveluketjujen laajentamista. Useissa kommenteissa pidettiin monituottajatoimintaa elinehtona toiminnan jatkamiselle, kunhan selkeät pelinsäännöt on määritetty. Pidettiin myös todennäköisenä, että hyvinvointialue ostaa tulevaisuudessa palveluja isompina kokonaisuuksina, jonka seurauksena verkostoitumista tarvitaan. 

Haastateltavien sitaatteja monituottajuuden edellytyksistä: 

”Synergiaetuna saadaan esimerkiksi yhteinen markkinointi samoilla asiakkaille, näin kaikki voittavat”  

”Verkosto voi olla ketterä palveluiden sisällön tai tuotteiden sisällön monipuolisuuden kautta” 

”Julkisen toimijan kanssa yhteistyössä olisi keskenään hyvinkin paljon annettavaa kustannustehokkaasti” 

” Kun haja-asutusalueella levällään, tarvitaan joku järjestelmä ohjaamaan toimintaa” 

”Kirjalliset sopimukset luo turvan kaikille toimijoille” 

” Odotan kumppaneilta sitoutumista, avoimuutta ja yhteen hiileen puhaltamista.” 

”Monituottajuus palvelisi erityisesti pienempiä yrityksiä.” 

 Verkostoitumisen haasteita tuotiin esille 19 kappaletta, joita esimerkiksi olivat ” Verkostoituminen voi herkästi se jäädä suunnitteluun ja puheen tasolle”, ”Verkostokumppaneiden löytäminen” ja ”Asiakkaiden tai heidän läheisten löytäminen/markkinointi” 

Verkostoituminen kannattaa 

Haastattelujen tulosten perusteella Keski-Suomen sotealan yritykset kokevat, että verkostoituminen ja yhdessä tekeminen kannattaa niin TKI-toiminnassa kuin monituottajamalleja luotaessa. Näissä huomattiin hyvin paljon samantyylisiä haasteita, joista puhuminen koetiin tärkeiksi. Tärkeä oli huomata, että yritys ei ole yksin niidenkään kanssa.     

TKI-hankkeisiin liittyvässä keskustelussa korostui, että yrityksellä tulee olla resursseja, aikaa, luovuutta, motivaatiota, sitoutumista ja aktiivisuutta, mutta myös yhteistyövalmiuksia ja ymmärrystä, kertoo projektipäällikkö Jaana Paltamaa. Voimaa tulee siitä, kun pienemmät ja samankokoiset yritykset toimivat yhdessä.  

Tutkimuksen taustaa 

Tunnin pituiset haastattelut toteutettiin seitsemässä pienryhmässä. Haastatteluihin osallistui 14 yritystä 12 eri toimialalta. Mukana oli sotepalveluja (esim. kotihoitoa ja kuntoutus) tuottavia yrityksiä, yrityksiä, jotka tarjoavat monituottajamallissa ns. tukipalveluita (esim. ravitsemus-, siivous-, kuljetus- ja kotitalkkaripalvelut) sekä pelastustoimen puolella samankaltaisia palveluja tuottavat yritykset. Litteroitua tekstiä oli yhteensä 27 sivua, jotka analysoitiin laadullisesti. Tulokset kokonaisuudessaan tullaan julkaisemaan Jamkin julkaisusarjassa keväällä 2025. 

Lisätiedot: Jaana Paltamaa, projektipäällikkö, Jamk, jaana.paltamaa@jamk.fi, p. 050 536 5459

TKI-osaamisen ja monituottajamallin kehittäminen sotepalveluyrityksissä (OsmoKS) -projektin päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana toimii Keski-Suomen Yrittäjät. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto AKKE-rahoituksella. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2024 – 28.2.2025.