Miten Suomeen saadaan osaavaa työvoimaa? Näin MEP-ehdokkaat vastasivat Pohjoisen EU-etkoilla

Pohjoisen EU-etkot toi MEP-ehdokkaita eri puoluekentiltä Rovaniemelle keskustelemaan pohjoisen merkityksestä EU:lle. Vaalipaneelin yksi kantava teema oli strategisesti merkittävä pohjoinen. Kokosimme tähän artikkeliin paloja etkoilla järjestetystä paneelista ja otteita Yrittäjien vaaliohjelmasta (kursiivilla).

Panelistit olivat Jouni Jussiniemi (vas.), Eero Heinäluoma (sdp), Unna Eteläinen (vihr.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Aura Salla (kok.). Perussuomalaisten Arto Luukkanen ja vasemmistoliiton Li Andersson joutuivat peruuttamaan osallistumisensa.

Turvallisuuspolitiikka on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä tärkeäksi teemaksi EU-tasolla. Suomen turvallisuuspoliittisen osaamisen hyödyntäminen, pitkän maarajan suojaaminen Venäjältä ja pohjoisen infraan panostaminen luovat turvallisuutta koko Eurooppaan.

Pyysimme panelisteja pohtimaan, miten he meppeinä varmistaisivat, että Lappi toimii väylänä ulkomaille.

Eero: Suomen pitää olla aktiivinen siinä, että liikennerahoja ohjataan niille alueille, jotka ovat Euroopan kokonaisturvallisuuden kanssa yhteisiä eli Venäjän rajalle ja pohjoiseen. Kyse on myös omasta aktiivisuudesta. Olemme hakeneet EU-liikennerahoja paljon vähemmän kuin ruotsalaiset. Ensin oma aktiivisuus, sitten lobbaus.

Unna: Panostaisin siihen, että meillä olisi kestävää infraa, joka pysyy käytössä vielä silloinkin kun minun ikäpolveni vanhenee. 

Katri: Suomen puolustusvoimat on tärkeä liittolainen EU:lle Venäjän hyökkäyssodan myötä. Infraan tulee panostaa. Sähköistyminen Ruotsiin on valmistumassa, mutta se on vasta yksi raide. Meidän täytyy myös itse pitää huolta omasta infrasta, ja se on tärkeää myös pohjoisen teollisuuden kannalta.

Aura: Suomessa pitää saada pitkittäinen raideliikenne paremmaksi. Lobataan brysselissä, että Suomesta pitää päästä Eurooppaan. Huoltovarmuus tulee olemaan avainsana tässä. Turvallisuuspolittiset elementit on otettava käyttöön.

Jouni: Kun katsoo Ruotsia, on se suoriutunut paremmin. Huoltovarmuudesta täytyy pitää huolta. 

Katri: Korostetaan sisämarkkinoiden toimivuutta. Siitä hyötyvät yritykset. Jenkeissä lainsäädäntö on ennustettavampaa. EU-lainsäädäntö pitäisi pitää maltillisena.

Reilua kilpailua ei saa rapauttaa EU-valtiontukisääntöjä murentamalla

Avoimet ja kilpaillut sisämarkkinat, jotka toimivat tehok- kaasti myös kriisitilanteessa, ovat EU:lle kansainvälinen kilpailuvaltti. Kilpailuetua ei saa tuhota EU:n valtiontukipolitiikan perustavanlaatuisella muutoksella vastineena lyhyen aikavälin kilpailukykyhaasteisiin. Reilut ja tasapuoliset valtiontukisäännöt ovat koko EU:n etu.

Työvoimapula on koko Euroopan haaste

Työvoimapula on yksi suurimmista yritysten mainitsemista haasteista tällä hetkellä. Pieni syntyvyys ja suurten ikäluokkien ikääntyminen eivät tule helpottamaan tilannetta. Ongelma ei koske pelkästään Suomea, vaan koko Eurooppaa.

Panelistit pohtivat, millä keinoilla työvoimaa saadaan Suomeen.

Aura: Palveluyhteiskuntana meillä on paljon petrattavaa. Kun houkutellaan työntekijöitä, on ymmärrettävä, että he tulevat pakettina olivat he sitten tohtoreita tai putkimiehiä. Arjen tulee pelata. On oltava tarjolla erilaisia palveluita ja mietittävä eläkejärjestelmiä, tämä on kokonaisuus. Näitä muuttamalla Suomesta saataisiin houkuttelevampi maa.

Jouni: Koulutus on suuri kysymys, mikä pitää järjestää jos meinataan saada työvoimaa, josta on hyötyä. Voisiko tähän rakentaa jonkinlaista porkkanajärjestelmää? Miten saamme suomalaiset osaajat liikkumaan maan sisällä? Samalla tarvitaan osaajia ulkomailta. Koulutus on hoidettava kuntoon ja alipalkkaus olisi kriminalisoitava.

Eero: Työvoiman saatavuus on kaiken yrityskentän palautteen perusteella ykköshuoli. Tämä muuttuu dramaattisesti lähivuosina alhaisen syntyvyyden ja suuren ikäluokkien takia. On oltava avoimia, jotta maan ulkopuolelta tulee työntekijöitä. Firmat eivät investoi Suomeen vaan muualle. On luovuttava nykyisen hallituksen ulkomaisen työvoiman saatavuuden tiukennuksista.

Unna: Työperäinen maahanmuutto vie meidät tästä allikosta pois. Nyt ei ole järkevää hankaloittaa sitä. Näistä osaajista kaikki Euroopan valtiot kilpailevat. Enemmän koulujen kanssa yhteistyötä, jotta opiskelija saavat verkostoja ja pääsevät työelämään käsiksi. Palvelut on laitettava kuntoon ja Suomeen muuttamisesta tehtävä mahdollisimman helppoa. Pidetään meidän kilpailueduista kiinni. Suomessa on esimerkiksi turvallista ja julkinen terveydenhuolto.

Katri: Ruotsin ikärakenne ei ole yhtä heikko kuin Suomen, koska maahanmuuttoon on suhtauduttu eri tavalla. Toki Ruotsissa on integraatio-ongelmia. Pitää ymmärtää asian moninaisuus. Ei voi samalla panostaa TKI-menoihin ja laittaa ulkomaisille tutkijoille rajoitteita.

Aura: Eures-portaalissa on miljoonia työpaikkoja auki EU-tasolla. Sieltä löytyy putkimiehistä lähtien töitä. Tätä hyödynnetään aivan liian vähän, mutta sitä hyödyntämällä pitäisi saada eurooppalaiset liikkumaan EU:n sisällä.

Työ- ja sosiaalilainsäädännöllä tähdättävä uuden työn luomiseen

Lainsäädännön on oltava joustavaa, jotta työnantajien ja työntekijöiden tarpeet voidaan huomioida jäsenvaltioiden käytäntöihin soveltuvalla tavalla. Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatetta on kunnioitettava. EU:n on myös tarpeen vaatiessa otettava käyttöön pieniä yrityksiä koskevia erityssäännöksiä ja/tai kevyempää sääntelyä.

Kaiken työ- ja sosiaalilainsäädännön on tähdättävä kasvun ja uuden työn luomiseen ja sen on perustuttava uskottavaan arvioon sääntelyn vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitava vaikutukset myös työnantajina toimivien pk-yritysten asemaan.

Työntekijöiden ja yrittäjien liikkuvuutta on sujuvoitettava

Työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti osaajien liikkuvuutta tulee edistää. EU:ssa tulisi varmistaa, että työntekijät ja yrittäjät ovat riittävän sosiaaliturvan piirissä myös rajat ylittävissä tilanteissa.

Yrittäjyys edistää kotoutumista

Maahanmuuttajissa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja yrittäjyys edistää kotoutumista. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistäviä palveluja tulee kehittää ja tukea myös EU-tasolla.

Lapin Yrittäjät järjesti paneelin yhteistyössä Lapin Kansan, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien sekä Lapin ja Oulun Kauppakamarin kanssa.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta 2024. Suomessa EU-vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta. EU-vaaleissa valitaan yhteensä 720 europarlamentaarikkoa, ja Suomesta Euroopan parlamentin seuraavalle viisivuotiskaudelle valitaan 15 jäsentä.