Miten yritys valitsee kotipaikkansa – “peltihallipolitiikka ei enää kannata”

Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen on oikea henkilö kertomaan, millä kriteereillä yrittäjät valitsevat yritykselleen kotipaikan.

Heinosen käsistä syntyi vuonna 2013 väitöskirja Turun yliopiston kauppakorkeakouluun aiheesta ”Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen”.

– Yrityksen perustajalla on yleensä vapaat kädet. Käytännössä hän perustaa yrityksen omalle asuinalueelle tai vähintäänkin samaan seutukuntaan. Äärimmäisen harvoin yrittäjä menee muualle. Silloinkin on perusedellytysten toteuduttava: mistä saan juuri itselleni sopivan tontin ja toimitilan, Heinonen tiivistää.

– Seutukunnan sisällä voi tapahtua siirtymisiä, jolloin yritys hakee esimerkiksi uusia toimitiloja. Yleensä ei lähdetä kauas, koska työntekijät ovat saman seutukunnan sisällä. Ainoa pysyvä kriteeri onkin liiketoiminnalliset edut.

Voiko yrittäjä siis kilpailuttaa kuntia saadakseen parhaat edut uudelle tai muuttavalle yritykselleen?

– Tiettyä kilpailutusta saattaa syntyä kun haetaan yritykselle kaikkein sopivinta paikkaa, mutta kuntien on tärkeää kertoa oman tarjoomansa. Sellaiseen ei ole enää mahdollisuutta, että ´jos nyt toimimme juuri tällä tavalla niin saamme kyseisen yrityksen`. Muistan hyvin 1990-luvulta, kun yritykset käyttivät keinotekoisia vetovoimatekijöitä, puhuttiin niin sanotusta peltihallipolitiikasta. Se ei enää pitkällä tähtäimellä kannata, ei sido tuotantoa alueelle.

– Ei ole mitään hyvää keinoa saada yritys tekemään investointeja oman kunnan alueelle. Enemmän vaikuttavat ne muut toimintaympäristöön liittyvät tekijät, esimerkiksi joku vastaava teollinen klusteri, jonka alueelle yrityksen kannattaa sijoittua.

”Kunta voi olla nopea, joustava, ymmärtävä”

Kunta on maankäytön vallanpitäjä, tärkein aluetason hallinnollinen viranomainen.

– Kaiken on tietenkin mentävä aina lain kirjaimen mukaan, mutta kunta voi olla myös nopea, joustava ja ymmärtää yritystä asiakkaana. Ei myyjä sano enää asiakkaalle, että ´ota tai jätä` vaan kuuntelee yrityksen tarpeita, on kumppani, Heinonen muotoilee.

Joustavuus ja ketteryys liitetään useimmiten pieniin kuntiin, jäykkyys ja byrokratian rattaat suurempiin kaupunkeihin.

– Yleisesti ottaen suuret kaupungit ovat pieniä jäykempiä. Virkakoneisto on isompi. Vaikka ylimmässä johdossa olisi hyvää tahtoa, voi sen jalkauttaminen olla hankalaa.

Väitöstutkimuksessaan Heinonen havaitsi, että pienet ja keskisuuret yritykset ”ovat usein tyytymättömiä siihen, että niiden tarpeet huomioidaan kunnan toiminnassa suuria yrityksiä heikommin”.

”Tämä ongelma näyttää olevan merkittävämpi suurissa kunnissa ja käytännön toiminnan tasolla pienet ja suuret kunnat poikkeavat toisistaan eniten juuri sen suhteen, kuinka paljon huomiota myös pk-sektori kunnan toiminnassa saa”, Heinonen kirjoitti.

– Pienessä kunnassa pieni yritys on myös suhteellisesti isompi. Siellä myös yleensä tunnetaan lähes kaikki yritykset, Heinonen luonnehtii.

”Yritykset luovat elinvoimaa kuntaan”

Pienemmillä paikkakunnilla on omanlaisensa haasteet.

”Pienimpien kuntien keskeinen ongelma yritysten kannalta on niiden vähäinen kiinnostus yritystoimintaympäristön kehittämiseen.” Toisaalta ”pienillä kunnilla ei ole ongelmia tarjota kysyntään nähden riittävää palvelu- ja osaamistarjontaa”.

Heinosen mukaan kunnissa ymmärretäänkin, että yritykset luovat elinvoimaa kuntaan.

– Yritysten perustamista ja kehittymistä pyritään edistämään. Toki keinot ovat erilaisia kuten alueetkin. On tärkeää, että ensimmäisenä yrityskontaktin saavalla kunnan työntekijällä on aina mahdollisuus käyttää ajantasaisinta tietoa kunnan tarjoomasta, jotta keskusteluyhteys saadaan heti avattua.

Kunnilla onkin erityisen tärkeä rooli, kuten Heinonen totesi väitöksessään: ”Yritystoiminta on monin tavoin suoraan sidoksissa aluehallinnon päätöksentekoon. Tutkimuksessa on osoitettu, kuinka kunnan yritysilmapiirillä on suora vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen kunnan alueella. Toisin sanoen jokainen yksittäinen kunta vaikuttaa myös oman päätöksentekonsa ja organisaationsa toiminnan kautta siihen, kuinka yritystoiminta kunnan alueella kehittyy. Kunnan yritysilmapiiri on näin ollen yksi yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin vaikuttava toimintaympäristötekijä ja toisin kuin monet muut, siihen kunta voi varmuudella ja hyvin suoraan vaikuttaa omalla toiminnallaan”.

Kursivoidut lainaukset Jarkko Heinosen väitöstutkimuksesta Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, 2013)

Lue lisää Yrittäjäsanomista, kuinka kolmessa kunnassa houkutellaan yrittäjiä, ja miten kyseisiin kuntiin suunnanneet yritykset tekivät päätöksen tulevasta kotipaikastaan.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi