Mökkien kulta-aika ja hiljainen pääsiäinen – matkailijat löysivät koronavuonna pohjoisen, yrittäjät ideoivat uusia elämyksiä

Rukalla Kuusamossa Hankibaaria pyörittävä Taneli Rantala sanoo epävarmuuden kuvaavan parhaiten mennyttä vuotta. Korona iski vuosi sitten maaliskuussa, ja löi ravintolan kiinni ennätysmäisen hiihtolomakauden jälkeen.

− Eniten harmittaa tämän vuoden pääsiäinen. Se on ollut kuitenkin yksi vuoden huippuaikoja, joten nyt tuli kovat tappiot. Epäreilulta tuntuu, että jouduimme olemaan kiinni, koska Oulussa oli tartuntoja. Lapissa ravintolat saivat olla auki vapaammin.

Pääsiäisestä tulikin kaikkien aikojen hiljaisin viikko Rukan ravintoloille, vaikka mäessä oli väkeä todella paljon.

− Nyt väki söi omia eväitä ulkona. Uskon, että ravintolan terassilla olisi ollut siistimpää ja kontrolloidumpaa, Rantala sanoo.

Väkiryntäys Rukalle jatkui onneksi pääsiäisen jälkeenkin, ja huhtikuusta tuli poikkeuksellisen vilkas kuukausi.

− Saimme 8. huhtikuuta kello 18 tiedon, että saamme avata seuraavana päivänä. Onneksi henkilöstö on niin joustavaa, että tuli töihin niin lyhyellä varoitusajalla, Rantala kiittelee.

Kelvollinen suoritus koronavuonna

Kotimaiset matkailijat ovat suunnanneet ennätyksellisesti pohjoisen matkailukeskuksiin. Rukalla kotimaisten matkailijoiden määrä huhtikuusta 2020 maaliskuuhun 2021 kasvoi 10 prosentilla edelliskauteen verrattuna, vaikka korona lamautti matkailun vuosi sitten.

− Hyvinä vuosina meillä on ollut rekisteröityjä yöpymisiä noin 600 000. Tässä koronavuodessa pääsimme kuitenkin yli 500 000 kävijään. Tämä on kelvollinen suoritus, kun käytännössä olimme 10 viikkoa viime keväänä ilman matkailijoita, kertoo Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors.

Rekisteröityneihin yöpymisiin lasketaan majoituspaikat, joissa on yli 20 vuodepaikkaa, joten siitä puuttuu suurin osa mökkiyöpymisistä. Myös Ylläkselle ajettiin etelästä ennätyksellisesti.

− Suomalaisten matkailijoiden osuus on kasvanut paljon. Selkeä trendi on mökkimajoitus, joka kompensoi hotellien vähäistä käyttöä ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuessa. Kokonaiskävijämäärässä uskon, että päästään lähelle normaalikautta, arvioi Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

Huolimatta laskettelurinteiden jonoista ei hiihtokeskuksista ole lähtenyt juurikaan tartuntaketjuja. Kuusamossa on koko vuoden aikana todettu alle 50 koronatapausta. Matkailijat ovat saattaneet mennä testeihin vasta loman jälkeen kotipaikkakunnillaan, joten kaikki eivät tapaukset eivät kirjaudu matkailukohteen lukuihin.

− Ylläksellä oli toistakymmentätuhatta matkailijaa joka viikko joulun aikaan ja nyt keväällä. Täällä oli vain yksittäisiä tautitapauksia, joten homma on pysynyt hallussa, Haarma kiittää.

Matkailijat haluavat olla ulkona

Ravintoloitsija Taneli Rantalan mukaan kesämatkailun nousu on trendi pohjoisen kohteissa. Viime kesänä oli jo ennätysvilkasta, vaikka kausi alkoi rajoitusten jälkeen myöhässä. Rantalan mukaan Kuusamo on yksi kesämatkailun voittajista.

− Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin paljon porukkaa kesällä liikkeellä. Vastaamme kysyntään rakentamalla terassin ravintolaamme. Ihmiset haluavat olla yhä enemmän ulkona, Rantala kertoo.

Jo talvikautena Rukan matkailukeskus reagoi ihmisten haluun olla ulkona ja rakensi uuden ulkoilmabaarin gondolin ylätasanteelle.

Koronaepidemia loi Janne-Juhani Haarman mukaan monenlaisia uudenlaisia palveluja matkailuun. Perinteisen noutomyynnin lisäksi ravintolat kehittivät erilaisia valmiita ruokailupaketteja.

Ylläksen vuokraamot alkoivat toimittaa lasketteluvälineet, sukset tai talvipyörät suoraan mökkeihin turhien kontaktien välttämiseksi. Haarma uskoo, että erilaisista kuljetuspalveluista suuri osa jää pysyviksi tavoiksi, vaikka korona hellittääkin.

− Viimeisen viiden vuoden aikana talvipyöräilystä on tullut erittäin suosittu aktiviteetti Ylläksellä. On kätevää, kun välineet toimitetaan mökin ovelle, Haarma sanoo.

Elämyksiä kotimaisille kävijöille

Koronakriisi on ravintoloiden lisäksi iskenyt etenkin yrityksiin, jotka ovat suunnanneet palveluja ulkomaisille asiakkaille. Rukalla ulkomaisten matkailijoiden osuus on ollut normaalisti 35−40 prosenttia kaikista. Ylläksellä liki puolet matkailijoista oli ulkomailta vuonna 2019.

− Tässä on iso vaihtelu kuukausittain. Tammikuun lopussa jopa 70−80 prosenttia kävijöistä on kansainvälisiä matkailijoita, heidän kautensa on joulukuusta maaliskuuhun. Kesällä sen sijaan kävijät ovat pääosin kotimaasta, Haarma kertoo.

Haarman mukaan ulkomaalaisten puuttuminen on tehnyt arvioiden mukaan satojen miljoonien eurojen loven Lapin matkailuun.

− Hankalassa tilanteessa ovat ohjelmapalveluyrittäjät, joiden palvelujen markkinointi on perinteisesti sujunut kansainvälisten ketjujen kautta. Heidän on vaikea muuttaa konseptia nopeasti, Haarma sanoo.

Kujalan porotila Kuusamossa oli yksi, joka joutui räätälöimään palvelut uudelleen suomalaisten asiakkaiden tarpeisiin.

− Aikaisemmin asiakaskunnastamme oli ulkomaalaisia 85 prosenttia ja menneen vuoden aikana heitä on ollut vain noin kolme prosenttia, poroisäntä Juha Kujala kertoo.

Porotila innovoi uusia elämyspalveluita, kehitti uusia käsityötuotteita ja alkoi kohdentaa markkinointia erityisesti kotimaisille asiakkaille.

− Talvikaudella matkailuliikevaihto laski 65 prosenttia ulkomaalaisten asiakkaiden puuttumisen takia, mutta kesän osalta pääsimme samaan kuin aikaisemmin. Hinnoitteluun emme puuttuneet, vaan lisäsimme mielenkiintoisia yksityiskohtia palvelupolun varrelle, Kujala kertoo.

Yksi uusista ohjelmapalveluista on porojooga, jonka porotila kehitti yhdessä Mun polku -yrittäjän Piritta Liikan kanssa.

Lue myös: Porojoogasta tuli erikoisen vuoden hitti – Keho voi hyvin ja stressipisteet nollautuvat eläinten keskellä | Yrittajat.fi

Luontohyvinvointiyrittäjä Liikka kertoo, että korona laski ensin liikevaihdon nollaan, mutta sitten kotimaiset matkailijat alkoivat kesän tullen saapua pohjoiseen ja tilanne muuttui.

− Muutin kaikki retket yksityisiksi isompien ryhmien sijaan, jolloin esimerkiksi perhe voi turvallisesti tulla opastetulle retkelle. Joogatunnit siirtyivät ulos ja aiemmat ryhmätunnit muuttuivat yksityistunneiksi. Liikevaihto pysyi alun notkahduksen jälkeen jotakuinkin samana, mutta pieniä ryhmiä pitää tietysti olla enemmän ja tiuhempaan, Liikka sanoo.

Islannin malli: Tervetuloa!

Visit Ylläksen toimitusjohtajan Janne-Juhani Haarman mukaan matkailuväellä on isot odotukset ensi talvikauden suhteen. Hallitukselta pitäisi tulla kuitenkin nopeita päätöksiä lentojen avaamisesta.

− Toiveikkaasti ajatellen matkailijaryhmät saadaan ulkomailta Suomeen marraskuussa. Terveysturvallisuudesta tulee kuitenkin pysyvä osa alaa.

Myös Ruka-Kuusamon Matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors odottaa pikaisia päätöksiä.

− Lomamatkailun Suomeen sallimisen suunnitelma ja aikataulu on julkaistava pikaisesti, muuten vaarannamme ensi talven ja todella monen yrityksen mahdollisuuden selvitä kriisistä, Lindfors korostaa.

Haarman mukaan ratkaisuna olisi ”Islannin malli” eli koronatodistus, johon merkittäisiin saatu rokote, sairastettu korona ja negatiivinen koronatestin tulos.

− Ratkaisu on yllättävän yksinkertainen. Jos jokin näistä ehdoista täyttyy, ihminen on tervetullut Suomeen.

Ravintoloitsija Taneli Rantalalle on suunnitelmat selvillä syksylle, kun tilanne viimein helpottaa.

− Pidämme talvikauden avajaiset isosti, jos saa niin tehdä. Saamme vihdoin live-esiintyjiä tänne olohuoneeseemme.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski