Moni yritys hädässä julkisomisteisten yhtiöiden vallatessa markkinaa – Yrittäjiltä 14 kohdan korjaussarja

– Markkinoilla on julkisten yhtiöiden villit markkinat, jota ei näytä pysäyttävän mikään. Viranomaisten on tutkittava, saavatko julkiset toimijat todella näin kikkailla hankintalain kanssa. Tämä sotkee markkinoita ja heikentää yritysten mahdollisuutta kehittyä ja kasvaa. Samalla vähenee uuden yritysten ja uusien innovaatioiden synty, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström.

Hyvinvointialueiden talous on Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan pahasti kriisiytymässä. Budjetit eivät pidä ja taloudelliset mittarit palvelujen kustannuksista ja laadusta yksikkötasolla puuttuvat.

– Mikäli nykyinen hallitus antaa hyvinvointialueille heidän vaatimansa 1,5 miljardin euron lisärahan, ra-hoihin on liityttävä vaatimus kustannusten ja laadun avaamisesta yksikkötasolla (esimerkiksi kotihoito, tehostettu palveluasuminen, silmäterveys ym.) vertailukelpoisesti yksityisen sektorin kanssa, vaatii Jaskari.

Suomen Yrittäjät esittääkin 14 toimenpiteen korjaussarjaa, jolla kyseinen kehitys voitaisiin katkaista.

– Tavoitteena tulisi olla se, että vahvistamme yritysten toimintaedellytyksiä emmekä kavenna niitä. Palvelut ja tuotteet on ostettava avoimesti markkinoilta, ei kilpailutuksia välttäen omilta yhtiöiltä. Ei ole oikein, että julkinen sektori tuottaa kaikki tukipalvelut siivouksesta ruokapalveluihin. Eduskunnan, hallituksen ja viranomaisten on laitettava hankintalain kiertämiselle piste, sanoo Wickström.

Wickströmin mukaan viimeistään Sarastia-tapauksen Helsingissä olisi pitänyt avata virkamiesten ja päättäjien silmät niistä riskeistä, joita isoissa julkisissa yhtiöissä piilee.

– Palkanmaksuvaikeudet Helsingissä ovat todella surullisia henkilökunnan näkökulmasta. Samalla tapaus on osoitus siitä, kuinka heppoisesti julkiset toimijat ovat valmiina ulkoistamaan keskeisiä toimintoja julkisille yhtiöille ilman reilua kilpailutusta. Tämä on iso riski niin palvelun laadun kuin veronmaksajien näkökulmasta.

– Toukokuussa julkaistussa Suomen Yrittäjien Kuntabarometrissa eniten parannettavaa löytyi yrittäjien mielestä juuri kuntien hankintapolitiikasta. Kehitys edellisestä Kuntabarometrista oli mennyt huonompaan suuntaan. Tämä osoittaa, että hankinnat ovat tällä erää todellinen elinvoimaisuuden kompastuskivi, sanoo Wickström. 

Yrittäjien toimenpidelista

Suomen Yrittäjät esittää 14 kohdan toimenpidelistaa, jotta kyseinen kehitys voitaisiin katkaista.

1. Hankintojen jakamisesta tulee tehdä entistä velvoittavampaa. Esimerkiksi jätehuollon hankinnoissa hankintojen jakaminen on jo velvoitettu.

2. Hankintalakia tulisi yksinkertaistaa. Nykyisellään hankintalakiin halutaan lisätä erilaisia kirjauksia liittyen mm. vastuullisuuteen, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kuulu hankintalakiin. SY:n mielestä näitä asioita tulisi mieluummin ohjata erillislainsäädännön avulla. 

3. Markkinavuoropuhelu on tehtävä pakolliseksi toimintaprosessiksi hankinnan yhteydessä.

4. Tulevan hallituksen ja eduskunnan tulee vaatia, että jokainen hyvinvointialue tarkistaa omat in-house-ratkaisunsa tämän aluevaltuustokauden aikana.

5. Tarvitsemme tiukemman lainsäädännön, mitä tulee inhouse-yhtiöiden toiminnan arviointiin. Nykään yhtiöiden ei tarvitse noudattaa kaikilta osin samaa julkisuusperiaatetta. 

6. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee asettaa puolueeton työryhmä selvittämään, mitä vaikutuksia kasvavalla julkisomisteosten yhtiöiden määrällä on Suomen talouteen.

7. Julkiselle sektorille tarvitaan selkeämpi määritelmä, mikä on tarpeellinen määräysvalta inhouse-yhtiössä. Määräysvaltaan ei tulisi riittää vain muodollinen omistajuus.

8. Vaadimme, että KKV tutkii matalammalla kynnyksellä kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-ratkaisut. 

9. Kiire ja riittämättömät resurssit eivät saa olla inhouse-ratkaisun peruste. Vaadimme, että ennen inhouse -ratkaisua tehdään aina yritysvaikutustenarviointi, joka on liitettävä päätökseen. 

10. Suomessa on panostettava hankintaosaamisen vahvistamiseen lisäämällä koulutuspaikkoja.

11. Rajataan kuntien toimialaa ja kavennetaan julkisomisteisten toimijoiden mahdollisuutta toimia markkinoilla.

12. Rajoitetaan yksinoikeudella toimivien kuntayhtiöiden omistuspohjan pirstaloitumista. Otetaan käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön. Vähimmäisomistusrajalla parannetaan kuntayhtiöiden omistajaohjausta ja estetään rönsyäminen kilpailluille markkinoille.

13. Kuntien sidosyksikköyhtiöistä tulisi olla saatavilla samalla tavalla avoimesti tilinpäätöstiedot kun-takonsernien tilinpäätösmateriaaleista kuin liikelaitoksista.

14. Laajennetaan kilpailuviranomaisen toimivalta kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.