Monimuotoiset työyhteisöt pärjäävät parhaiten – Monenlaiset hakijat kokevat syrjintää työnhaussa

Pride-viikon kunniaksi Helsingin kaupunki on järjestänyt tapahtumia ja keskusteluita eri teemoista koko viikon ajan. Helsingin Ohjaamo ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas järjestivät keskiviikkona työelämäbrunssin, jonka teemana oli työyhteisöjen monimuotoisuus monesta eri näkökulmasta.

Keskusteluun osallistui yrityksiä, julkishallintoa sekä kolmannen sektorin edustajia. Selvää on, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää. Samalla kun monilla aloilla on työvoimapula, esimerkiksi rekrytointitilanteissa ennakkoluulot ja syrjintä voivat estää joidenkin hakijoiden työllistymistä.

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai muistutti puheenvuorossaan, että erilaiset näkemykset, kokemukset ja taustat tuovat tehokkuutta, innovaatioita ja disruptiota. Monimuotoisuus on tärkeää myös sidosryhmille ja tuleville työntekijöille.

Monimuotoisuu antaa myös kilpailuetua pitkällä tähtäimellä.

– Homogeenisia työyhteisöjä, joissa työntekijät ovat hyvin saman ikäisiä ja samanlaisista taustoista, voi olla helpompi johtaa, mutta pitkällä aikavälillä heterogeeniset yhteisöt ovat tehokkaampia. Tutkimuksessa, jossa homo- ja heterogeenisille ryhmille annettiin tehtäviä, homogeeninen ryhmä koki onnistuvansa paremmin, koska he tulivat hyvin toimeen, mutta tuloksissa oli yli 20 prosentin ero heterogeenisen ryhmän hyväksi, Manai kertoo.

Syrjittyjä ryhmiä on monia

Samalla tutkimustulokset Suomesta ja Euroopasta kertovat ikävää tarinaa työelämästä. Muun muassa vammaisten, seksuaalivähemmistöjen, venäläisten, romanien, Afrikasta EU:hun tulleiden ja yli 55-vuotiaiden on raportoitu kokeneen syrjintää työnhaussa vuosina 2014-2018.

Keinoja asian ratkaisemiseen on monia. Manai listaa niistä muutamia: Anonyymi rekrytointi, hankkeet, joiden avulla tuetaan marginaalissa olevien ihmisten työllistymistä ja yrittäjyystaitoja tai tuetaan työnantajia palkkamaan uutta työvoimaa, kiintiöt, tekoäly, uudet kanavat työpaikkojen ilmoittelulle, positiivinen erityiskohtelu, rekrytoinnin ulkoistaminen sekä työpaikkahakemusten vastaanottaminen tehtävänantojen avulla ansioluettelon sijaan.

Pk-yrityksiä tulee myös tukea esim. osakykyisten työllistämiseen, on kaikkien etu että mahdollisimman moni työkykyinen pääsee hyödyntämään osaamistaan. Palkkatuki ja esteettömän rekrytoinnin malli ovat tästä hyviä esimerkkejä.

– New York Times uutisoi vuonna 2016, että hakuprosessissa, jossa hakijan tiedot on piilotettu, vähemmistöjen edustajat pääsivät 60 prosenttia paremmin haastatteluun. Naishakijoilla osuus oli t 125 prosenttia. Se on aika hälyttävää, Manai sanoo.

Kaikki ei ole välttämättä hyvin, vaikka kukaan ei valita

Ei riitä, että työyhteisö on monimuotoinen. Sen täytyy myös toimia ilman syrjintää ja häirintää. Ohjaamon tilaisuudessa Setan koulutussuunnittelija Marita Karvinen on työyhteisöjä kouluttaessaan törmännyt ajatteluun, että kaikki on kunnossa, kun kukaan ei ole valittanut. Se ei välttämättä ole koko totuus.

– Haluan haastaan yrityksiä ottamaan selvää todellisesta tilanteesta. En tarkoita, että ihmisiltä mennään kysymään, että oletko homo ja onko sulla kaikki hyvin. Sen sijaan voi kysyä esimerkiksi, oletteko kuulleet työpaikalla häiritseviä vitsejä.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi