Monta tietä yrittäjyyteen

Yrittäjäksi voi päätyä useiden erilaisten polkujen kautta. Tässä jutussa annamme puheenvuoron sivutoimiselle yrittäjälle, kimppayrittäjälle sekä kaksikolle, joka osti pomonsa firman.

Sitä ”jahkattiin” melkein viisi vuotta. Nyt he hämmästelevät, miksei päätöstä tehty jo aiemmin.
Vaikka oli ilmassa aitoa epäröintiäkin.
– Yrittäjyys tuntui aiemmin suurelta peikolta. Tuntui turvallisemmalta olla työntekijä, muistelee Hannakaisa Mäkitalo, joka aloitti Rauman Fysikaalisen Hoitolan työntekijänä vuosikymmenen alussa.
– Minulle oma yritys on ollut aina kultainen tavoite. Haluan pitää langat omissa käsissä, olla perillä kaikesta, pari vuotta Mäkitalon jälkeen hoitolaan saapunut Hanna Teerialho luonnehtii.
Kaksikkoa ”hiillosti” yrittäjyyden polulle 40 vuotta hoitolaa luotsannut Iiris Rönnblad. Hän ei halunnut laittaa yritystään sanomalehden myydään-palstalle.
– Kauhistelen näitä julkisia myyntejä, vähän kuin myisi lapsensa jollekin vieraalle. Oli iso helpotus, että asiat menivät näin, Rönnblad huokaisee.

HOITOLA VAIHTOI omistajaa viime lokakuussa. Mäkitalon ja Teerialhon seuraksi oli tulossa kolmaskin henkilö, mutta tämä siirtyi yllättäen toisiin työtehtäviin.
– Mietimme hetken, voiko tämä onnistua, ajammeko itsemme suohon. Tiesimme kuitenkin, että joku ratkaisu oli tehtävä. Tämän oli juuri tarkoitus mennä näin, Teerialho uskoo.
– Ja kahden kauppa on parempi kuin kolmannen korvapuusti, Rönnblad lisää.
Sopuisuutta kuvastaa sekin, että Mäkitalo ja Teerialho ratkoivat yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan paikat kivi-paperi-sakset -menetelmällä.
Kaksikko on omaksunut yrittäjien vastuut ja velvollisuudet nopeasti.
– Ei ole paljon tarvinnut kysyä, Rönnblad vahvistaa.
– Työ on jatkunut aika samalla tavalla. Iiris on välillä muistuttanut, että ”nämä ja nämä asiat teidän pitää hoitaa”, Mäkitalo muistelee.
Eikä yrittäjyys pyöri enää alati mielessä.
– Muistatko, kun poikkesit lenkillä ja totesit, että koskakohan me voimme olla hetken ajattelematta näitä asioita, Mäkitalo kysyy.
– Taisi olla sopimuksentekoa seuraavalla viikolla, jolloin huomasin, että mieli oli ”hiljaa” ensimmäistä kertaa viiteen viikkoon. Loppujen lopuksi yritys pyörii aika paljon omalla painollaan, Teerialho kertoo.
Laskutukseen liittyvissä haasteissa on auttanut ”ihana” kirjanpitäjä.

MUISSA TEHTÄVISSÄ periaatteena on ”se kumpi ehtii, tekee”.
– Jaamme asiakkaat niin, että molemmilla on suurin piirtein saman verran. Yksin en pystyisi tekemään tätä, hermoilisin liikaa, ja olisin kotona ”monsteri”, Teerialho nauraa.
– Joku voi pitää heikkoutenamme meidän samanhenkisyyttä, mutta toisaalta tiedämme toistemme ajattelutavan. Arvotamme asioita samalla lailla, Mäkitalo tuumii.
Uusi yrittäjäkaksikko aikoo jatkossakin tärkeimpänä seikkana asiakassuhteiden vaalimista.
– Yritysasioiden pyörittely vie vain pienen osan arjesta. Asiakkaiden on oltava ykkösenä, Teerialho sanoo.
– Ehkä voisimme markkinoida aktiivisemmin, mutta hyvin tehty puhuu puolestaan, Mäkitalo komppaa.
Toinen lähitulevaisuuden tavoite on vakinaistaa tuntityöntekijän työsuhde.
Ei Rönnbladkaan ole täysin irtautunut myymästään yrityksestä. Hän toimii hoitolan lymfaterapeuttina, asiakkaiden toiveesta.
– Yksi asiakas sanoi, että ”älä jätä minua”, Rönnblad kertoo.
– Muutoin voin hypätä autoon ja lähteä minne vaan. Yllättävän helppoa olla tulematta tänne, ex-yrittäjä tunnustaa.

Töissä pelastuslaitoksella ja omalla kuntosalilla

Sari Rautiala vastaa puhelinsoittoon paloauton takapenkiltä, jostain päin Uuttamaata. 43-vuotias pelastusalan ammattilainen jäi liikunnan koukkuun lapsuusvuosina.
Kymmenisen vuotta sitten Rautiala löysi kuntosalilta crossfit-kuntoilumuodon, jossa yhdistyy niin lihasvoima, kestävyys kuin nopeuskin.
– Olin ensin tuntivetäjänä ja sitten ryhmäliikuntaohjaajana, Rautiala muistelee.
Rooli muuttui, kun salin omistaja myi yrityksensä Rautialalle ja kolmelle muulle.
– En tiennyt yrittäjyydestä yhtään mitään. Paitsi sen, että se on kovaa hommaa.
– Onneksi kaverit ovat osaavia, yhdellä heistä on lisäksi hyvin vahva yrittäjätausta.
Rautialan arki kuluu yhdistellessä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja lohjalaisen crossfit-salin vuoroja. Perhettä unohtamatta.

Sari Rautiala on töissä pelastuslaitoksella ja yrittäjänä kuntosalilla.

TYÖ PELASTUSLAITOKSELLA käsittää yleensä yhden 24 tunnin työvuoron, esimerkiksi aamuyhdeksästä seuraavan päivän aamuun. Sitä seuraa kaksi vapaapäivää.
– Vapaat ja illat kuluvat yleensä salilla.
Rautiala myöntää, että arki on ”kalenterin kanssa elämistä”.
– Saliyrittäjistä kolme muutakin tekee vuorotyötä.
– Jokunen aikatauluhaaste, pattitilannekin, on tullut vastaan, mutta ne on aina saatu hoidettua.
Rautiala kiittelee, että työ ja yrittäjyys tukevat molemmat samaa pääteemaa, liikuntaa.
– Yrittäjille nostan hattua. Paperityön määrä on vasta nyt auennut itselleni. Ja kuka ne sitten hoitaa, jos yrittäjä sairastuu.
Hän nauttii sivutoimisesta yrittäjyydestä.
– Miettisin pitkään, jos vaihtoehtona olisi jättää palokunnan hommat, ja siirtyä kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi.
– Olisi oltava vastuussa kaikesta. Alalla, joka on suhdanteiden varassa. Se vaatii jatkuvaa työtä, jotta saat pidettyä ihmiset kiinnostuneina liikuntaharrastuksesta. Toivottavasti pysyn terveenä. Ja toivottavasti salikin menestyy, Rautiala tuumii.

Kimppayrittäjyyttä

Niklas Gräsbeck jäi kiinni yrittäjyyteen perustettuaan toiminimen kesätyön seurauksena. Pieni pakettiauto täyttyi sähköalan yrittäjän työkaluista ja tarvikkeista.
– Kahdeksan vuoden ajan tein muille töitä. Iltaisin, viikonloppuisin ja öisinkin, Gräsbeck luonnehtii.
Vuonna 2011 hän perusti lapsuusajan kavereidensa kanssa osakeyhtiön, TTN Sähköpalvelun.
Liiketoiminta kasvoi entisestään, mutta askelmerkit seuraavalle tasolle arveluttivat.
– Halusimme kasvua, mutta summat olivat niin isoja, että kaiken mennessä mönkään olisi jäänyt suuret velat. En henkilökohtaisesti uskaltanut ottaa enää lisää riskejä. Ajatuksena oli ollut, että joku isompi toimija olisi ostanut meidät, jolloin olisimme päässeet osaomistajaksi, saaneet turvaa.
– Lisäksi olimme pieni, ei kovin tunnettu yhtiö, joka aiheutti pullonkaulan rekrytoinnille, Gräsbeck sanoo.

Niklas Gräsbeckin sähköfirma perusti kimppayrityksen toisen sähköyrityksen kanssa.

GRÄSBECK OLI yhteydessä pk- ja perheyritysten yritysjärjestelyihin erikoistuneeseen Aronia Groupiin, joka oli heinäkuussa saanut valmiiksi ensimmäisen yrittäjien Kimppa-mallin. Siinä saatettiin yhteen neljä erillistä paloturvallisuusalalla toimivaa yhtiötä.
– He kävivät läpi sähköalan yrityksiä ja hakivat meille kumppanin.
Kimppa-mallin toiseksi osapuoleksi valikoitui Valiosähkö.
– Yhteistyö lähti rullaamaan todella helposti. Olin aiemmin nähnyt kilpailijat pelkästään kilpailijoina, en ymmärtänyt mahdollisia hyötynäkökohtia.

UUDESSA SÄHKÖPARE OY:SSÄ kaikilla toimijoilla on omat roolit ja vastuut.
– Arki on muuttunut täysin. Olemme kilpailuttaneet asioita uudestaan, saaneet taloudellista hyötyä sekä säästöjä karsimalla päällekäisyyksiä.
– Päätöksentekokin on muuttunut. Ennen se oli helppoa kun paikalla oli vain minä, yrittäjä. Nyt pitää miettiä ja keskustella.
Lisääntynyt byrokratia ja kollegoiden määrä ei Gräsbeckin mukaan ole kuitenkaan hidastanut päättämistä.
– Eihän tämä ole ollut mikään halpa asia rahallisesti, mutta en olisi tätä itsekään osannut tehdä. Olemme saaneet kaipaamaamme puuttuvaa osaamista.
– Tarkoitus on kasvattaa liikevaihtoa, pitää kannattavuus hyvällä tasolla. Maltillisesti, 5-6 vuoden aikana tuplata liikevaihto, Gräsbeck kertoo tavoitteista.

ARONIA GROUPIN osakas, kasvuohjelmasta vastaava Kaisa Arovaara kertoo, että Kimppa-mallia on kehitetty kahden vuoden ajan.
– Olemme nähneet sen maailman, jossa pieni yrittäjä kohtaa pääomasijoittajan. He tulevat aika eri maailmoista, Arovaara kuvailee.
– Me haluamme auttaa ihan pieniäkin yrityksiä kasvuun tuomalla puuttuvia pelivälineitä esimerkiksi rahoitukseen, strategiaan ja hallintoon.
Kimppa-malli rahoitetaan vieraan pääoman rahoituksena.
– Yrittäjät saavat vähennettyä henkilökohtaista taloudellista riskiään, esimerkiksi maksettua asuntolainasa.

KIMPPA-MALLIN YRITYKSET omistavat uudesta kokonaisuudesta 85-90 prosenttia. Loppuosuus on Aronia Groupilla.
– Olemme tilanteesta riippuen erotuomarina tai orkesterinjohtajana. Yhdessä tekemisen fiilis on ollut hyvin todellinen. Yrittäjistä huokuu tietynlainen helpotus, kun resursseja on pystytty hyödyntämään tarvittaessa ristiin ilman, että kumpikin väkertää yksin ja ahdistuu työn määrästä.
Aronia Groupilla on 120 kohdan ohjelma kasvua tukevista toimenpiteistä, jota seurataan tarkasti viiden ensimmäisen Kimppa-kuukauden ajan.
– Kyse ei ole mystiikasta vaan järjestelmällisestä eri toimenpiteiden tekemisestä, Arovaara korostaa.

Teksti: Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen, Juha Sinisalo, Meeri Utti

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 1/2018