Myös liittoon kuulumattomat yritykset pääsevät hyödyntämään työehtosopimuksen joustoja – “On erinomaista, että sopimisen kiellot viimein poistetaan”

Paikallisen sopimisen edistämistä valmisteleva työryhmä on päättänyt työnsä. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi torstaina työryhmän mietinnön päälinjat. Mietintö julkistetaan, kun se lähtee lausuntokierrokselle. 

Lainsäädännöstä poistettaisiin järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot. Lisäksi yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voisi sopia samoista joustoista kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. 

– On erinomaista, että sopimisen kiellot viimein poistetaan, jolloin myös liittoon kuulumattomat yritykset pääsevät hyödyntämään työehtosopimuksen joustoja. Tämä on ollut meidän pitkäaikainen tavoitteemme, Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut johtaja Janne Makkula toteaa.  

Sopiminen olisi mahdollista työehtosopimuksen määrittämissä asioissa ja rajoissa. Paikallinen sopiminen edellyttää lisäksi aina sitä, että työpaikan osapuolet sopimuksen haluavat tehdä. 

– Toisin kuin ay-liike on julkisuudessa väittänyt, uudistus ei mahdollista työehtojen polkemista eikä muutaman euron tuntipalkkoja. Työehtosopimus määrittää aina sen, mistä voidaan sopia, Makkula korostaa.  

– Sopiminen edellyttää aina myös luottamusta osapuolten välillä, ja se on tutkimusten mukaan työpaikoilla hyvällä tasolla, hän jatkaa. 

Mietinnön mukaan työehtosopimusosapuolet voivat luoda työehtosopimukseen vaihtoehtoisen menettelytavan sitä tilannetta varten, jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä. Tällainen malli on jo olemassa esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.  

– Tämä on järkevä lähtökohta. Jos kuitenkaan vaihtoehtoista menettelytapaa ei työehtosopimuksessa ole, lainsäädäntöön tuodaan perälautasäännös, jonka mukaan paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusvaltuutetun tai henkilöstön kanssa yhdessä, Makkula toteaa. 

Makkulan mukaan Yrittäjät tukee hallituksen työmarkkinauudistuksia ja kannustaa viemään niitä tinkimättömästi eteenpäin. Makkula sanoo paikallisen sopimisen mietinnön olevan tasapainoinen kokonaisuus, joka varmistaa sen, että kaikki työehtosopimuksia noudattavat yritykset pääsevät hyödyntämään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia riippumatta yrityksen järjestäytymisestä ja siitä, onko yrityksessä luottamusmiestä vai ei. 

– Selvitysten mukaan suomalaisista työnantajayrityksissä vain reilussa kymmenessä prosentissa on tällä hetkellä luottamusmies. 

Makkulan mukaan paikallisen sopimisen lisääminen on ollut keskeinen syy sille, miksi esimerkiksi Saksan vientiyritykset ovat menestyneet.  

– Se on parantanut työllisyyttä ja tuottavuutta sekä yritysten mahdollisuuksia reagoida liiketoimintaympäristön muutoksiin. Suomessa otetaan nyt tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan, Makkula toteaa.  

Tarkoituksena on se, että paikallista sopimista edistävä hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kesäkuun aikana. 

Vaikka uudistuksessa otetaan tärkeitä askeleita eteenpäin, parannettavaakin jäi. 

– Uudistus ei valitettavasti sisällä toisin sopimisen oikeutta, jota Yrittäjät on pitkään vaatinut. Siitä ei päästy aikanaan yksimielisyyteen Säätytalon hallitusneuvotteluissa. Toisin sopimisen oikeutta pitää edistää seuraavalla hallituskaudella, sillä työehtosopimus ei aina palvele työpaikan tarpeita.