Myynnin piristyminen näkyy myös kaupan työllisyydessä

Kauppa piristyi viime vuonna hieman edellisvuosista. Marraskuun loppuun asti ulottuvien Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan koko kaupan liikevaihto oli tammi-marraskuussa reilun prosentin edellisvuotta suurempi. Vähittäiskauppa näyttää 0,8 prosentin kasvua.

Myynti vauhdittui etenkin vuoden loppua kohden. Pelkästään marraskuussa vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosenttia ja hintavaihteluista puhdistettu myynnin määrä 3,9 prosenttia.

Vähittäiskaupan suurimman alatoimialan, päivittäistavarakaupan kasvu oli reilut 2 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratalokaupassa liikevaihto kasvoi peräti 4,5 prosenttia ja myynnin määrä lähes 6 prosenttia.

Viime syksyn aikana myös vaatteiden ja jalkineiden erikoiskauppa näyttää kääntyneen kasvuun. Jos nousu jatkui myös joulukuussa, olisi se erittäin hyvä uutinen vuodesta 2013 rämpineelle muotikaupalle.

– Toivottavasti nousu ei nyt katkea, sillä alalla on paljon pieniä suomalaisia yrityksiä, jotka elävöittävät kaupunkien keskustoja ja tuovat katukuvaan muutakin kuin ulkomaisia ketjuja, joita näkee joka puolella muuallakin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.

Vahvinta kasvu on ollut autokaupassa, jossa myynti kasvoi marraskuun loppuun mennessä liki 10 prosenttia. Tukkukaupan liikevaihto pyrähti marraskuussa lähes 8 prosentin kasvuun, mutta tammi-marraskuun myynti näyttää puoli prosenttia miinusta.

Myynnin piristyminen on näkynyt myös kaupan työllisyyden kehityksessä. Tilastokeskuksen keräämien kaupan palkkasummatilastojen mukaan kaupan palkkasumma oli viime vuonna marraskuun loppuun mennessä lähes 2 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Palkkasumma kertoo työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summan ilman optioita. Siihen vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

– Kauppa on lähes 300 000:lla työllisellään elinkeinoelämän suurin työllistäjä, joten alan työllisyyden myönteinen kehitys on koko kansantalouden kannalta hyvä uutinen”, Kurjenoja sanoo.

Erityisen vahvasti on kehittynyt autokaupan palkkasumma, joka marraskuun lopussa oli yli 4,5 prosenttia plussalla. Tukkukaupassa palkkasumma on kehittynyt vaisummin, mutta tammi-marraskuu näyttää kuitenkin 1,5 prosentin kasvua.

Myös vähittäiskaupassa tammi-marraskuun palkkasumma kasvoi vajaan prosentin edellisvuodesta. Pelkästään marraskuussa vähittäiskaupan palkkasumma kasvoi lähes 3 prosenttia. Vähittäiskaupan keskiarvoa paremmin on kehittynyt päivittäistavarakaupan palkkasumma, joka kasvoi marraskuussa lähes 4 prosenttia ja tammikuusta lähtien 1,4 prosenttia.

Kasvua on vauhdittanut kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuosi sitten. Kaupan liiton viime sykysenä julkaisemasta selvityksestä kävi ilmi, että vapautuneita aukioloaikoja on hyödynnetty etenkin päivittäistavarakaupoissa, joissa on sen seurauksena lisätty työtunteja.

Sen sijaan tavaratalojen palkkasumma on ollut laskusuunnassa. Vaikka tavaratalokaupan liikevaihto kasvoi viime vuonna ripeästi, palkkasumma supistui tammi-marraskuussa 1,5 prosenttia.

– Tavaratalokaupan kehitys on ollut kaksijakoista. Toisaalta esimerkiksi hypermaketeissa myynti on kasvanut mutta perinteisillä tavarataloilla on mennyt heikommin. Palkkasumman supistumisessa näkyykin esimerkiksi Anttila-ketjun konkurssi, Kurjenoja sanoo.

Vähittäiskaupan alatoimialoista palkkasumma on kehittynyt vahvasti urheilukaupassa, jossa pelkästään marraskuussa yllettiin 7,5 prosentin kasvuun ja tammi-marraskuukin näyttä 5,5 prosentin kasvua. Myös rautakaupassa ja kodintekniikan kaupassa palkkasumma on kasvanut vähittäiskaupan keskiarvoa nopeammin, reilut pari prosenttia edellisvuodesta.

Hämeen Yritysviestintä,
toimitus@hameenyrityssanomat.fi