Näin kivijalkakaupat säilytetään katukuvassa – “Kaikki lähtee siitä, että ihmisiä saadaan liikkeelle keskustoihin”

Kivijalkakaupat elävöittävät kylä- ja kaupunkikeskuksia. Parhaimmillaan erikoisosaamista ja -tarjontaa löytyy yhden kadun varrelta useita, ja ne houkuttelevat kävijöitä naapurikunnista asti.

– Tyhjät tilat tulisi saada käyttöön, jotta kylä pysyisi elävänä, perustelee Maali-Konekota oy:n yrittäjä Liisa Visuri.

Visurin yritys toimii Ivalon ydinkeskustassa.

-Meillä on perheyritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1962. Olen toisen polven yrittäjä. Yrityksemme kuuluu Värisilmä-, Sportia- ja IKH-ketjuihin. Harjoitamme siis vähittäiskauppaa sisustus- urheilu- ja työkalualoilla.

Kivijalkakaupat sijaitsevat usein kerrostalojen katutasossa ja ydinkeskustoissa. Pienillä paikkakunnilla kivijalkakauppoja varten on usein rakennettu oma rakennuksensa. 

– Kivijalkaliikkeenä pärjääminen perustuu moneen tekijään. Tärkeimpänä niistä on hyvä ja luotettava asiakaspalvelu. Sitä ei marketeista ja verkkokaupoista saa, jos on kysymyksessä erikoiskaupan ala, Visuri pohtii. 

Rovaniemeläinen kelloseppä ja kauppias Tuija Ylitervo on kivijalkakaupan asiakaspalvelusta samaa mieltä. Hän toimii yrittäjänä Kultatuvassa, joka on sijainnut Rovaniemen keskustassa jo vuodesta 1990. Ylitervon mukaan asiakkaat ovat löytäneet kivijalkakauppojen mahdollisuudet.

– Kultatuvan toiminta on taitavaa ammattilaisuutta korujen ja kellojen kanssa. Asiakkaat löytävät meiltä sitä mitä haluavatkin ja jopa enemmän, joka päivä autamme asiakasta ja voimme tarjota hyvin laajan koru- ja kellovalikoiman.

Myyjä tuntee tuotteidensa alkuperän

Lähes 40 vuotta yrittäjänä toiminut Petri Kyllönen on kenkäkauppias. Kemin Kenkä-Keskus palvelee Kemin keskustassa.

– Kun aloitin yrittäjänä, sain kirjan, jossa kerrottiin että ”lannistumaton työ, siinä menestymisen salaisuus”. Tämä pätee yrittämiseen, Kyllönen pohtii.

Kyllösen mukaan kivijalkakauppojen menestys perustuu siihen, että niistä löytyy myyjiä, jotka osaavat auttaa asiakasta ja ratkaista asiakkaan ongelmia. 

Valikoimalla on paljon merkitystä. Se on tekijä, jonka avulla kauppa voi erottua joukosta ja näyttäytyä uniikkina. Vaikka elämyksellisyys ja yksilöllisyys ovat kivijalkakauppojen valtteja, Kyllösen mukaan ”asiakkaiden täytyisi myös oivaltaa tämä”. 

Kyllönen pitää tärkeänä sitä, että kivijalkakaupan yrittäjä usein tuntee myytävien tuotteidensa alkuperän, ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista tuotantoa tukee.

Ajattelen, että jos johonkin porukkaan lähtee mukaan, siitä saa aina jotakin itselle. Siksi olen ollut Yrittäjien järjestötoiminnassakin mukana.

Petri Kyllönen

– Kaupassa pääset sovittamaan tuotetta heti ja hyvä tuote lähtee matkaan jo samalla reissulla. Ympäristönäkökulmaakin täytyy miettiä. On ekologista suosia paikallista.

Riitta Pesonen on toisen polven yrittäjä pienoistavaratalo Ilonassa, Pyhätunturin matkailukeskuksessa. Yritys on perustettu vuonna 1955, tuolloin Pelkosenniemen kirkonkylälle. 

Myös Pesonen peräänkuuluttaa kivijalkakauppojen valikoimien yksilöllisyyttä ja asiakaspalvelun merkitystä.

– Mielestäni edelleen suurin osa ihmisistä haluaa tutustua konkreettisesti tuotteisiin ja valikoimiin sekä tehdä vertailuja kaikilla aisteilla ennen ostopäätöstä.

– Asiakkaiden palautteen perusteella meidän valikoimamme on mukavasti erilainen ja yksilöllisempi kuin kaupunkien ja ketjujen liikkeissä. He arvostavat myös laatua, palvelua sekä sosiaalista kanssakäymistä, Pesonen kertoo.

”Keskustoja pitää elävöittää” – Siihen tarvitaan eri toimijoiden hyvää yhteistyötä

Jotta kivijalkakaupat voivat menestyä ja liiketiloihin saadaan uusia yrittäjä, tulee Kyllösen mukaan panostaa keskustojen elävöittämiseen. Se vaatii toimivaa ja jatkuvaa yhteistyötä niin kaupunkien, kuntien kuin yrittäjien kesken.

–  Kaikki lähtee siitä, että ihmisiä saadaan liikkeelle keskustoihin, Kyllönen kertoo.

Myös yrittäjien välille tarvitaan lisää ”me-henkeä”. Yhdessä asioihin on helpompi vaikuttaa.

– Monilla on kiire vapaa-ajalle ja omiin ympyröihin. Ajattelen, että jos johonkin porukkaan lähtee mukaan, siitä saa aina jotakin itselle. Siksi olen ollut Yrittäjien järjestötoiminnassakin mukana, Kyllönen pohtii.

Kivijalkakaupat vahvistavat kuntien elinvoimaa. Liisa Visuri luottaa kysynnän voimaan.

– Kivijalkakauppojen avulla kuntalaisten ostovoima kohdistuu oman kylän yrityksiin. Tällä tavoin raha kiertää oman kunnan sisällä eikä valu ulos, hän pohtii.

– Mitä useampi yritys lopettaa toiminnan kylässämme, sitä enemmän ostovoima suuntautuu muualle. Tämä koskee niitäkin tuotteita, joita on kivijalkakaupoissa saatavana. Kysyntä luo tarjontaa. Jos kysyntää on omalla kylällä, silloin yleensä tulee myös tarjontaa, Visuri uskoo.

Pesosen mukaan tyhjät liiketilat luovat ”lannistunutta ilmapiiriä ympärilleen”. Selvää on, että viihtyisä ympäristö ja toimiva infra parantavat alueen houkuttelevuutta.

– Liiketilojen lisäksi keskustoihin tulisi sijoittaa monenlaista toimintaa, kuten erilaisia tapaamisia ja kokoontumisia mahdollistavia paikkoja. Kerhotilat, jumppapaikat, leikkipuistot, vapaa-ajankeskukset voisivat olla tällaisia, Pesonen pohtii.

– Se, kuinka tyhjät liiketilat saataisiin täyttymään, onkin hankalampi juttu. Yrittämisen täytyy olla kannattavaa. Jonkun täytyy ideoida ja perustaa ne yritykset. Kaikki täytyy lähteä yrittäjästä itsestään, neuvoa ei parane ulkopuolelta antaa, hän lisää.