Näin kokoat yrityksellesi asiantuntevan hallituksen – Konsulttikonkarin kuusi neuvoa

Kriisiviestintään erikoistuneen konsulttiyritys Netprofilen perustaja Christina Forsgård toivoo, että useampi suomalainen pk-yritys ymmärtäisi hallituksen merkityksen.

– On rohkeaa yrittäjyyttä uskoa siihen, että pystyn tekemään kaiken itse, mutta on viisautta ymmärtää, että ei pysty. Sellainen yrittäjä menestyy, jolla on kyky hyödyntää toisten ihmisten osaamista, Forsgård sanoo.

Hänen mielestään pk-yritysten hallituksissa käytetään liian vähän ulkopuolista osaamista. Monessa pienessä yrityksessä hallitus ja yhtiökokous ovat sama asia. Yrittäjä saattaa ajatella, että ulkopuolisten hallituksen jäsenten houkuttelemiseksi tarvitaan isoja summia rahaa. Tämä ei Forsgårdin mukaan pidä paikkaansa.

– Usein ei puhuta isoista summista. On myös mahdollista järjestää palkitseminen optio-ohjelmalla, jolloin kompensaatio tulee optioiden kautta. Silloin yrityksen kasvu täytyy toki näyttäytyä tulevana arvona, jotta optioilla on merkitystä.

– Uskon, että pienissä yrityksissä oleellista on ymmärtää, että ihmiset eivät tule hallituksiin rahan vuoksi vaan siksi, että siellä on innostava yrittäjä, jolla on kyky hyödyntää toisten osaamista ja jakaa sitä eteenpäin. Tähän vaikuttaa yhteinen innostava päämäärä. Kokeneiden suomalaisten yritysammattilaisten halu auttaa toisia yrityksiä on paljon suurempi kuin mitä monet yrittäjät kuvittelevat.

Vaihtoehto hallituksen laajentamiselle voi olla neuvontajaryhmä, jolla ei ole juridista vastuuta. Neuvonantajalta voi tällöin pyytää apua esimerkiksi tietyn ajan joka kuukausi.

Näin kokoat asiantuntevan hallituksen

1. Tilannekuvan kirkastaminen

Hallituksella on yhtiölainsäädännön mukaan useita juridisia velvollisuuksia ja niiden kautta vastuu päätösten vaikutuksista.

– Hallituksen tehtävänä yleisesti ottaen on tuoda ulkopuolinen näkemys yritykseen ja muodostaa tilannekuva yrityksen toimintaympäristöstä. Strategiaa ei tehdä tyhjiöön vaan markkinaan ja tilannekuvaan, Forsgård huomauttaa.

– Ei ole ihmistä, joka voi uskottavasti väittää, että omin silmin nähty tilannekuva on täydellinen. Se on harhaista ajattelua. Kenenkään ihmisen tilannekuva ei ole täydellinen, ja siksi on hyödynnettävä toisten ihmisten osaamista ja näkökulmia.

– Kaikessa kilpaillaan. Kilpailussa menestyminen vaatii, että yrityksellä on ajantasainen tilannekuva siitä, mitä toimijoita alueella on, jotta ymmärretään, voiko yrityksellä tulevina vuosina edes olla bisnestä.

2. Apua ja virtaa arkeen

– Älä pety, jos joku kieltäytyy kutsusta yrityksen hallitukseen. Sitten vaan eteenpäin kuin mummo lumessa, Forsgård neuvoo.

Hän kannustaa yrittäjiä kysymään rohkeasti apua ja perustelemaan avunpyyntönsä. Apua voidaan tarvita esimerkiksi yrityksen sukupolvenvaihdokseen, uusiin liiketoiminta-alueisiin tai pelkästään piristysruiskeeksi nykyiseen toimintaan.

– Jos virta loppuu, liiketoiminta loppuu. Virtaa ja arvoa syntyy vuorovaikutuksessa.

3. Syvällisempi ymmärrys toimialasta

– Kaikilla hallituksen jäsenillä on oltava ymmärrystä ja mielellään kokemusta toimialasta, jolla yritys toimii. Silloin he ymmärtävät yrityksen toimintaympäristön realiteetit ja mahdollisuudet, Forsgård sanoo.

Toimialaosaamiseen on hyvä liittää monipuolista näkökulmaa liiketoiminnalle tärkeistä osaamisalueista, kuten esimerkiksi strategia, rahoitus, talous, brändi, markkinointiviestintä, henkilöstöhallinto, kansainvälistyminen ja sopimusjuridiikka.

4. Riskien hallinta

Taloudellisten riskien ohella yrityksen on otettava huomioon myös esimerkiksi maineriski. Forsgårdin mukaan hallitukseen kannattaa pyrkiä saamaan talousosaamista. 

– Aina välillä minua ihmetyttää, miten heikoissa kantimissa ymmärrys kassavirrasta ja liiketoiminnan perusteista on, esimerkiksi sen suhteen mistä raha tulee ja miten kassavirtaa ennustetaan. Monta konkurssia olisi vältetty paremmalla liiketaloudellisella osaamisella. Moni yrittäjä on innoissaan työstä mitä tekee. Siksi hän saattaa unohtaa, että työstä pitää tulla myös riittävästi rahaa. Oman työn palvelumuotoilussa, myymisessä ja kannattavassa hinnoittelussa on erittäin vaikea onnistua yksin.

Maineriski sen sijaan vaanii jokaista yritystä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Ei ole niin pientä yritystä, joka ei voisi joutua merkittävän maineriskin uhriksi ja siksi vaikeuksiin. Sen jälkeen liiketoiminta on tuhoon tuomittu. Maine voidaan pilata nopeammin kuin yrittäjä ymmärtää. Hallituksen on hyvä arvioida myös maineriskit ja niiden ehkäisy.

5. Potkua markkinointiin ja viestintään

Hallituksesta voi saada oikeiden ihmisten kautta lisää virtaa markkinointiviestintään. Forsgård nostaa erityisen tärkeänä digitaalisen markkinoinnin.

– Asiakkaita ei ole, jos heitä ei tavoita ja sitouteta. On tärkeää ymmärtää asiakaskokemuksen merkitys, se miten liiketoiminta resonoi asiakkaissa. Jatkuvassa paineessa pienyrittäjä käpertyy helposti itseensä ja unohtaa, että hän tuottaa palveluja tai tuotteita asiakkaalle. Hallitus voi tuoda ymmärrystä siihen, mitä yritys voi oppia asiakkaistaan. Myynti, markkinointi ja viestintä tuottavat asiakaskokemuksia, joista pitää oppia.

6. Digitaalisuus haltuun

Forsgårdin mukaan kaikessa liiketoiminnassa pitää olla kyky hyödyntää digitaalisia työkaluja. 

– Kaikkien perustoimintojen kuten yhteistyön, kassa- ja maksujärjestelmien, kirjanpidon, rahoituksen, pankkiasioiden ja markkinointiviestinnän on oltava digitaalisia. Hallitus voi tuoda käytännön neuvoja ja tarvittaessa jopa näyttää yrittäjälle, miten yritysten digitaalisia pilvipalveluita käytetään tehokkaasti. Pk-yrittäjän hallitus on aktiivinen ja käytännönläheinen osaamissampo. Oikein hyödynnettynä sen arvo näkyy suoraan liiketoiminnassa.