Näin paikallinen sopiminen muuttui vuodenvaihteessa – 10 vastausta yleisimpiin kysymyksiin

1. Mikä muuttui?

Lukuisiin lakeihin tuli muutoksia, jotka antavat lisää mahdollisuuksia sopia paikallisesti eli yritys- tai työpaikkatasolla. Muutoksia tehtiin muun muassa työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Näissä laeissa olevat niin sanotut sopimisen kiellot kumottiin. Kiellot ovat estäneet järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista asioista paikallisesti.

Lisäksi uuden sääntelyn myötä yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia samoista joustoista kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Lakiin ei tullut myöskään niin sanottua luottamusmiespakkoa, vaan sopiminen on tietyin edellytyksin mahdollista myös henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun kanssa.

2. Mikä on laissa olevan siirtymäsäännöksen merkitys? 

Siirtymäsäännös koskee mahdollisuutta tehdä paikallinen sopimus työehtosopimuksesta poiketen luottamusvaltuutetun kanssa silloin, kun työehtosopimus edellyttää sopijaosapuoleksi luottamusmiestä. Sopimus voidaan tehdä uuden sääntelyn mukaan luottamusvaltuutetun kanssa silloin, jos työehtosopimus, johon paikallisen sopimisen kelpuutus perustuu, on solmittu lain voimaantulon jälkeen. Toisin sanoen uusi sääntely koskee täysimääräisesti vain niitä työehtosopimuksia, jotka tehdään vuodesta 2025 eteenpäin.

3. Voidaanko paikallisesti sopia jatkossa myös työehtosopimuksesta poiketen?

Ei voida, ellei työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä mahdollista. Toisin sanoen paikallinen sopiminen perustuu aina työehtosopimuksen määräykseen ja tapahtuu työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. 

4. Meillä on tehty yrityskohtainen työehtosopimus ammattiliiton kanssa. Vaikuttaako lainsäädäntömuutos tällaisessa tilanteessa?

Voimassa olevaan yrityskohtaiseen työehtosopimukseen muutos ei suoranaisesti vaikuta eli työehtosopimusta noudatetaan kuten ennenkin. Kuitenkin myöhemmin tehtäviin, uusiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin muutos vaikuttaa siten, että niihin voidaan sisällyttää samoja joustoja kuin mitä aiemmin on voitu sisällyttää vain valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten (siis esimerkiksi Kaupan liiton ja PAM:n) välillä tehtyihin työehtosopimuksiin. Siten esimerkiksi työajoista, niihin liittyvistä korvauksista tai vaikkapa vuosilomista voidaan yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa sopia jatkossa joustavammin.

5. Yrityksemme ei ole velvollinen noudattamaan mitään työehtosopimusta. Miten lainsäädäntömuutos vaikuttaa meihin?

Muutos ei vaikuta mitenkään. Uudistus koskee ainoastaan tilanteita, joissa yritys on tavalla tai toisella velvollinen noudattamaan työehtosopimusta. 

6. Mikä on luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun asema paikallista sopimusta tehtäessä?

Jos yrityksessä on luottamusmies, hän edustaa uuden sääntelyn mukaisessa paikallisessa sopimisessa lähtökohtaisesti kaikkia niitä työntekijöitä, joihin kyseistä työehtosopimusta sovelletaan. Kuitenkin työnantajaliittoon kuulumattomassa yrityksessä niillä työntekijöillä, jotka eivät ole työehtosopimuksen tehneen ammattiliiton jäseniä, on oikeus valita keskuudestaan luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä paikallista sopimusta koskevissa kysymyksissä. Tällöin paikallinen sopimus on tehtävä luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun kanssa. 

7. Yrityksessämme ei ole luottamusmiestä. Pääsemmekö ollenkaan sopimaan paikallisesti?

On varsin tyypillinen tilanne, että yrityksessä ei ole luottamusmiestä. Uusi lainsäädäntö ottaa tämän tilanteen huomioon ja antaa mahdollisuuden hyödyntää työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksia myös silloin, kun yrityksessä ei ole luottamusmiestä. Jos luottamusmiestä ei ole, katsotaan, onko työehtosopimuksessa jokin vaihtoehtoinen sopimismalli, jolla on varauduttu luottamusmiehen puuttumiseen. Jos tällainen vaihtoehtoinen sopimismalli on, sovitaan sen mukaisesti. Jos vaihtoehtoista sopimismallia ei ole tai sitä ei käytännössä voi noudattaa, voidaan sopia luottamusvaltuutetun kanssa.

8. Yrityksessämme ei ole luottamusmiestä eikä luottamusvaltuutettua. Voimmeko sopia yhdessä koko henkilöstön kanssa?

Vastaus kysymykseen riippuu ensinnäkin siitä, salliiko työehtosopimus sopimisen yhdessä koko henkilöstön kanssa ja toiseksi siitä, minkä tyyppisestä asiasta on kysymys. Jos työehtosopimuksen paikallista sopimista koskeva määräys sallii sopijaosapuoleksi koko henkilöstön, ei estettä sopimiselle ole. Sen sijaan, jos työehtosopimus edellyttää sopijaosapuoleksi luottamusmiestä, henkilöstön kanssa yhdessä sopiminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista.

Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollistava määräys koskee säännöllisen työajan järjestelyjä (esim. työajan tasoittumisjakson pituutta). Säännöllisen työajan järjestelyistä on mahdollista sopia myös koko henkilöstön kanssa, vaikka työehtosopimus edellyttäisi sopijaosapuoleksi luottamusmiestä. Edellytyksenä tällöin on se, ettei yrityksessä ole luottamusmiestä eikä luottamusvaltuutettua.

9. Miten paikallinen sopimus käytännössä tehdään ja keitä sopimus sitoo?

Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus tehdään työehtosopimuksen sallimissa rajoissa noudattaen työehtosopimuksen osapuolia ja menettelytapoja koskevia määräyksiä. Jos työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä sopijaosapuoleksi, mutta tällaista ei ole valittu, eikä työehtosopimukseen sisälly tasapuolisia sopimisedellytyksiä turvaavia määräyksiä siitä, kuinka menetellään luottamusmiehen puuttuessa, voidaan paikallinen sopimus työehtosopimuksen estämättä tehdä luottamusvaltuutetun kanssa. Jollei toisin sovita, sopimus sitoo kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä. Paikallinen sopimus sitoo siten myös niitä työntekijöitä, jotka tulevat yrityksen palvelukseen vasta paikallisen sopimuksen solmimisen jälkeen. Sopimus on sen kestosta riippumatta puolin ja toisin irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jollei työehtosopimuksesta muuta johdu tai paikallisessa sopimuksessa ole sovittu lyhyemmästä irtisanomisajasta.  

10. Onko paikallinen sopimus tehtävä tietyssä muodossa ja mitä muita velvoitteita työnantajalla mahdollisesti on?

Paikallinen sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti, ja työnantajan on toimitettava se työsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä. Yksittäisen työntekijän kanssa tehtäviä sopimuksia ei tarvitse toimittaa työsuojeluviranomaiselle. Toimitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä seuraamusmaksu. Yrityksen kannattaa seurata työsuojeluhallinnon verkkopalvelua, johon tulevat tarkemmat ohjeet siitä, miten käytännössä sopimukset viranomaiselle toimitetaan. (https://tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoehtosopimus/paikallinen-sopimus). Yrityksen kannattaa myös muistaa, että viranomaiselle toimitettavat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten jos yritys katsoo, että paikallinen sopimus sisältää liikesalaisuuksia, tästä on tärkeä ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle.