Näin selvität, pyrkiikö asiakkaasi kiertämään pakotteita – Lue asiantuntijan neuvot: ”Mieti, onko hyvässä diilissä koira haudattuna”

Eversheds-asianajotoimiston osakas ja johtava asiantuntija Anu Mattila pitää pakotteita kiertäviä asiakkaita tai yhteistyökumppaneita potentiaalisena riskinä suomalaisyrityksille.

– Yrityksille voi olla vaikea tunnistaa pakotteiden vaikutuksia, koska ne uutisoidaan usein politiikkana, vaikka ovat velvoittavaa lainsäädäntöä. Jokaisen yrityksen, jota pakotteet voivat jollain tavalla koskea, pitää tehdä riskiarvio omasta toiminnastaan. Tämä koskee esimerkiksi maahantuontia tai vientiä harjoittavia yrityksiä.

Erityisen korkea riski liittyy Mattilan mukaan teknologiaan ja raaka-aineisiin keskittyvään liiketoimintaa. Teknologisia komponentteja saattaa päätyä suomalaisyrityksen tietämättä pakotteiden alaisiin maihin tai yrityksiin. Riskit kasvavat, jos yritys tuo maahan teknologiaa esimerkiksi Yhdysvalloista.

– EU-pakotteet koskevat kaikkia, mutta joitain yhtiöitä voivat koskea lisäksi Yhdysvaltain asettamat omat pakotteet. Riskit kasvavat, jos yritys käyttää amerikkalaisia komponentteja valmistuksessa tai myy niitä eteenpäin.

”Pitää tietää, mihin tavara päätyy”

Talouspakotteet käsittävät muun muassa varojen jäädyttämisiä, investointirajoituksia sekä tuonti- ja vientirajoituksia. Tällä hetkellä suomalaisia yrityksiä koskettavat etenkin Venäjään kohdistuvat pakotteet, mutta EU:lla on voimassa myös monia muita pakoteohjelmia.

Mattila kehottaa yrityksiä selvittämään mahdollisimman tarkasti koko toimitusketjun ja sen, kenelle esimerkiksi komponentteja myydään ja mihin ne päätyvät.

– Tietyt maat, joihin kohdistuu rajoituksia, pyrkivät kiertämään pakotteita esimerkiksi varta vasten tätä varten perustetuilla eurooppalaisilla hankintayksiköillä. Tavoitteena on viedä tavaraa ja tuotteita kiertoteitse Euroopasta.

Jos suomalainen yritys ei ole tarkkana, toimituksia voi pahimmillaan päätyä kielletyille markkina-alueille.

– Tämä on ehdottomasti haaste tavalliselle suomalaiselle yritykselle. Pitää tietää, mihin tavara päätyy. Samassa yhteydessä kun tehdään normaali selvitys esimerkiksi luottotiedoista, pitäisi selvittää yrityksen omistustietojen lisäksi tarkemmin, mihin kyseinen yritys hankkii tavaraa. Vienti- ja pakotesäädösten mahdollistamia poikkeuslupia voi tarvittaessa hakea ulkoministeriöltä, Mattila lisää.

Yritys voi hakea Ulkoministeriön sivuilta perustietoa eri pakoteohjelmista.

EU:n verkkopalvelu tarjoaa apua

EU tarjoaa yrityksen avuksi karttatyökalun, josta voi etsiä tietoja maiden lisäksi myös yrityksen tai henkilön nimellä. Sivustolla on myös niin sanottu ”whistle blowing”-ilmiantokanava.

Tuotteisiin kohdistuvien vientirajoitusten osalta voi hyödyntää EU:n Taric-palvelua. Saatavilla on lisäksi kaupallisia yritystietopalveluja sekä vienti- ja tuontirekistereihin perustuvia palveluja, joita voi käyttää esimerkiksi sen selvittämiseksi, onko sopimuskumppanilla vientiä/tuontia Venäjälle.

– Jos näyttäisi käyneen niin, että vientirajoituksen alaista tavaraa on päätynyt Venäjälle, on selvitettävä, koska toimitus on tehty ja kenelle erä on myyty. Samalla kannattaa selvittää, onko ostaja tietoinen toimitusten päätymisestä pakotteiden alaiseen maahan. Jos kyseessä on pitkäaikainen asiakas, jolle on toimitettu vuosikausia ja toimitusehdoissa on huomioitu vientirajoitusten noudattaminen eikä asiakas ole ollut itse tietoinen, sopimussuhteen jatkoa voi harkita tiukemmalla kontrollilla, mutta asiakasta on hyvä valistaa ja kouluttaa pakotteiden noudattamisesta, Mattila kertoo.

”Jos hyvä diili, koira voi olla haudattuna”

Mattila kehottaa yrityksiä välttämään esimerkiksi uusia asiakasyrityksiä, jotka ovat vastikään tulleet toimialalle ja jotka tekevät yllättävän isoja hankintoja.

– Kannattaa välttää kaikkea sellaista, joka vaikuttaa poikkeukselliselta omalla toimialalla. Jos tarjolla on erityisen hyvä diili, pitää miettiä, mikä koira tähän on haudattuna. Vaikka tekisin yhteisökauppaa EU:ssa, olisin tällä hetkellä aika tarkka kumppaneista.

Etenkään pienen yrityksen voi olla vaikea tunnistaa eurooppalaisia bulvaaneja, joilla on yhteyksiä esimerkiksi Venäjälle tai Kiinaan. Erityistä huolellisuutta on Mattilan mukaan noudatettava uusilla markkina-alueilla, muun muassa Keski-Aasiassa ja Lähi-Idässä.

EU:n uudistettu säännöstö pyrkii ehkäisemään pakotteiden kiertämistä. Mattilan mukaan pakotteita voidaan kohdistaa pakotteita kiertäviä kohtaan, vaikka nämä eivät olisi eurooppalaisia yrityksiä. Jos esimerkiksi kiinalainen yritys jää kiinni pakotteiden kiertämisestä, se voidaan lisätä varojenjäädytyslistalle.