YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Kuva: Getty Images
26.2.2025 klo 17:17
Uutinen

Näin Teknologiateollisuuden palkkaratkaisu näkyy työpaikoilla – ”Kannustamme yrityksiä käymään työpaikkakohtaisesti neuvottelut”

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen mukaisista palkantarkistuksista on tarkoitus sopia jokaisena sopimusvuonna ensisijaisesti paikallisesti.

Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus tuli voimaan 22. helmikuuta ja koskee vuosia 2025, 2026 sekä 2027. Hyväksytty työehtosopimus tuo teknologiateollisuuden työntekijöille kolmen vuoden aikana yhteenlaskettuna 7,8 prosentin palkankorotukset. Sopimuskauden palkkoja korottava vaikutus on yhteensä 8,0 prosenttia. Sopimuskauden aikainen keskimääräinen kustannusvaikutus on 4,6 prosenttia.

Työehtosopimus on voimassa marraskuun 2027 loppuun saakka. Sopimuksen mukaan osapuolet kuitenkin tarkastelevat sen tavoitteiden toteutumista elokuussa 2026, jolloin sopimus on irtisanottavissa.

– Käytännössä kyse on kaksivuotisesta sopimuksesta. Sopimuksen kustannustaso on kohtuullinen, mutta on mahdollista, että sovittu palkkaratkaisu osoittautuu Suomen kilpailukyvyn kannalta liian kalliiksi. Monet yritykset ovat tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, ja ratkaisu osaltaan lisää näiden yritysten kustannuspaineita, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.

Paikallinen ratkaisu ensisijainen

Työehtosopimuksen mukaisista palkantarkistuksista on tarkoitus sopia jokaisena sopimusvuonna ensisijaisesti paikallisesti. Jos paikallista palkkaratkaisua ei synny, palkkoja tarkistetaan työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaisesti. Palkantarkistusten perälauta koostuu yleiskorotuksesta sekä yritys- tai työpaikkakohtaisesta erästä.

– Kannustamme yrityksiä käymään työpaikkakohtaisesti neuvottelut palkkaratkaisun toteuttamisesta. Yritysten tilanteet vaihtelevat ja tärkeää on huomioida tapauskohtaisesti yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Kannustamme siihen, että yrityksissä löydetään yhteisesti kunkin työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 2,1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.4.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Lisäksi työnantajan on käytettävä sopimuksen voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään 1.4.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korottamiseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,4 prosenttia.

Kenen kanssa sovitaan?

Palkkaratkaisua koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä myös järjestäytymättömässä yrityksessä. Työehtosopimuksen mukaan sopimus tehdään ensisijaisesti luottamusmiehen kanssa. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, paikallinen sopimus voidaan tehdä työehtosopimuksen mukaisessa paikallisen sopimisen työryhmässä. Työryhmään nimetään kaksi työnantajan edustajaa, ja lisäksi työntekijöillä on oikeus valita työryhmään keskuudestaan kaksi edustajaa.

– Lisäksi, jos järjestäytymättömässä yrityksessä on valittu luottamusmies, on niillä työntekijöillä, jotka eivät ole työehtosopimukseen sitoutuneen työntekijäyhdistyksen jäseniä, kuitenkin oikeus enemmistöpäätöksin valita keskuudestaan luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä paikallista sopimusta koskevissa kysymyksissä. Tällöin paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun kanssa, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Teksteihin ei isoja muutoksia

Palkkaratkaisun lisäksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen teksteihin ei uudessa sopimuksessa tehty suuria muutoksia. Joitakin muutoksia on tehty esimerkiksi työajan järjestämiseen paikallisesti sopien sekä säännöllisen työajan lisäämisestä tai vähentämisestä sopimiseen.

Työehtosopimusratkaisulla on osaltaan vaikutusta myös käynnissä oleviin työlainsäädännön muutoshankkeisiin. Näitä ovat esimerkiksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen sekä yhteistoimintalain uudistaminen.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Tähän työehtosopimuksen kohtaan ei tehty muutoksia.

Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut hallitusohjelman mukaisia muutoksia irtisanomiskynnyksen madaltamiseksi.

– Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämisen kynnystä ja rohkaisee yrittäjiä palkkamaan työntekijöitä, valmisteilla oleva lainsäädäntömuutos on siksi erittäin tärkeä. Lainsäädännön osalta kyse on asian tarkastelemisesta laajemmin, mukaan lukien esimerkiksi työntekijän varoittamiseen liittyvät käytännöt. On kuitenkin harmillista, että tältä osin työehtosopimuksen kirjaukset on jätetty epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, Yrittäjien Rytkönen-Sandberg sanoo.

Työehtosopimuksen kirjauksiin ja vaikutuksiin liittyy myös tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä oleva esitys yhteistoimintalain muuttamisesta. Hallituksen esityksen mukaan yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvotteluiden neuvotteluajat lyhenevät puolella 1.7.2025 alkaen. Tämä tarkoittaa, että lain mukaiset 14 päivän tai kuuden viikon vähimmäisneuvotteluajat lyhenevät seitsemään päivään tai kolmeen viikkoon. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa neuvotteluajat kuitenkin pysyvät ennallaan, näiltäkään osin työehtosopimuksen teksteihin ei tehty muutoksia.

– On huomattava, että työehtosopimuksen kirjaukset eivät tältä osin sido järjestäytymättömiä eli työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Näissä yrityksissä lainsäädännön muutokset voidaan tältä osin hyödyntää täysimääräisesti. Järjestäytyneiden yritysten osalta tämä ratkaisu valitettavasti vesittää lainsäädäntöön esitetyt muutokset, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien osalta työehtosopimukseen ei tehty juurikaan muutoksia. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2025 alusta voimaan tulleiden paikallista sopimista koskevien lainsäädäntömuutosten jälkeen myös järjestäytymättömät yritykset voivat täysimääräisesti hyödyntää työehtosopimuksen mahdollistamia joustoja.

– Vaikka sopimismahdollisuudet eivät juurikaan laajentuneet, näyttää siltä, että uhkaukset paikallisen sopimisen mahdollisuuksien vähentämisestä eivät ratkaisussa toteutuneet. On erittäin tärkeää, että jatkossa myös järjestäytymättömät yritykset pystyvät yhdenvertaisella tavalla käyttämään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Lue myös tarkempi ohjeistus teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkaratkaisusta sekä paikallisen sopimisen mahdollisuuksista.

Vinkkaa meille juttuaihe!

Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus saa olla minuun yhteydessä mahdollista haastattelua varten
Toimitus
Toimitus