Näin ulkomaisten poimijoiden asema parani – Marja-ala toivoo, ettei viime vuoden tilanne toistu 

Marja-ala valmistautuu ensi kesän ja syksyn poimintakauteen viime vuotta rauhallisemmissa tunnelmissa.

Viime vuonna thaimaalaisten poimijoiden tulo Suomeen oli vaakalaudalla koko alkukesän, kun Suomen ja Thaimaan viranomaisten keskustelu junnasi paikoillaan. Julkisuudessa kerrottiin, että Thaimaa olisi estänyt poimijoiden lähtöä Suomeen marja-alan ihmiskauppaepäilyjen vuoksi. Keskustelua ovat herättäneet myös esimerkiksi poimijoiden majoitusolot. Olemme aikaisemmin kertoneet yrittäjistä, jotka ovat hoitaneet poimijoiden olot mallikkaasti.

Luonnontuotealan toimialajärjestö kertoo, että lopulta Suomeen saapui Thaimaasta vain noin 800 poimijaa.

– Hekin pääsivät paikalle vasta, kun satokausi oli pitkällä. Lakkakausi ehti mennä ohi, ja myös mustikan keruuaika jäi lyhyeksi, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo alan tiedotteessa.

Ulkoministeriön päätös, jonka mukaan maahan saapuvalta poimijalta edellytetään viisumin sijaan työntekijän oleskelulupa, annettiin vasta maaliskuussa. Näin ollen alan valmistautumisaika uuteen toimintatapaan jäi viime vuonna lyhyeksi.

Työehtosopimus voimassa

Nyt luonnonmarjanpoiminta on muutettu kausityöhön kuuluvaksi, ja alalla sovelletaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työsuhdevaatimus koskee kolmansista maista tulevia poimijoita.

Yritysten tulee jatkossa palkata ulkomaiset marjanpoimijat työsuhteeseen, jotta poimijat saavat tulla Suomeen. Ulkomaisten marjanpoimijoiden kausityölupavelvoite tuli voimaan 17. helmikuuta.

Rinnalla on edelleen niin sanottu marjalaki, joka koskee ulkomaalaisten organisoitua poimintaa. Se koskee ulkomaalaisia, jotka oleskelevat Suomessa jollakin muulla luvalla ja poimivat marjoja jokaisenoikeuksiin perustuen. Marja-alan yritykset voivat organisoida tätä poimintaa esimerkiksi järjestämällä majoitusta, keruuvälineitä tai kuljetuksia. Tämä edellyttää, että yritys hakee luotettavuusarvioinnin ELY-keskuksen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA). 

– Tänä vuonna muutokseen on päästy valmistautumaan paremmin, sillä tilanne on ollut tiedossa hyvissä ajoin. Nyt toivomme, että viranomaisprosessit sujuvat, eikä Thaimaan puolelta tule yllätyksiä, Partanen toteaa tiedotteessa.

Ennen vuotta 2024 thaimaalaiset kausipoimijat olivat keränneet noin 80–90 prosenttia Suomessa kaupallisesti poimituista luonnonmarjoista.

Poimijoiden haettava hoito-oikeutta

Kelan mukaan EU-alueelta tulevien luonnonmarjanpoimijoiden kausityöntekijän status parantaa heidän asemaansa julkisessa terveydenhuollossa. Heidän täytyy hakea kausityöluvan lisäksi myös hoito-oikeutta.

Hoito-oikeuden myötä poimijat saavat tarvitsemansa hoidon julkisessa terveydenhuollossa asiakasmaksun hinnalla, vaikka heillä ei olisi Suomessa kotikuntaa.

Kela huomauttaa, että se ei tarkista kausityöntekijöiden oikeutta sairaanhoitoon automaattisesti, vaan hoito-oikeutta täytyy hakea. Aiemmin turistiviisumilla Suomessa oleskelleet marjanpoimijat olivat oikeutettuja vain kiireelliseen sairaanhoitoon ja joutuivat maksamaan kustannukset itse.

Hoito-oikeutta haetaan täyttämällä Kelan hakemuslomake. Jos poimija haluaa valtuuttaa esimerkiksi työnantajan edustajan hakemaan hoito-oikeuden tai hoitamaan hänen muita etuusasioitaan Kelassa, hänen täytyy antaa työnantajalle valtakirja. 

Poimijoiden palkkiot nousivat

Vuonna 2024 luonnonmarjojen poimijoille maksettu palkkio nousi edellisvuosista. Puolukan keskipoimijahinta nousi 0,86 eurosta (2023) 1,48 euroon kilolta ja mustikan 1,40 eurosta (2023) 2,31 euroon kilolta.

– Marjoista maksettava hinta on tärkeä tekijä kotimaisen keruun lisäämisessä. Toinen kaupallista keräämistä lisäävä seikka on kattava ostoverkosto, joka helpottaa marjojen kuljetusta myyntiin, Partanen sanoo. 

Vuonna 2024 Suomessa kerättiin myyntiin 1,2 miljoonaa kiloa mustikkaa, neljä miljoonaa kiloa puolukkaa ja 30 tonnia lakkaa.