Näin vaikutimme 2024

Lue tiivistelmä siitä, miten vaikutimme varsinaissuomalaisten yrittäjien puolesta vuonna 2024.

Vaikuttamistyömme pohjaa tutkimukseen ja tietoon: Maakuntaennuste ja Pk-yritysbarometri

Toimintamme yhtenä tavoitteena on varmistaa, että Varsinais-Suomen yritykset voivat toimia kilpailukykyisessä ja yritysmyönteisessä ympäristössä. Maakuntaennuste ja Pk-yritysbarometrit ovat tärkeitä työkaluja, joiden pohjalta voimme kohdistaa ja esittää toimenpiteitä ja edistää osaltamme alueen kestävää kasvua. Molemmat saavat myös laajaa mediahuomiota, jolloin yrittäjien viesti näkyy ja kuuluu.

Tammikuun alkupäivinä julkaistun vuoden 2024 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulosten perustella näytti, että varsinaissuomalaiset yrittäjät odottivat alkaneesta vuodesta vain hieman vuotta 2023 parempaa. Vaikka talouden kasvuodotukset olivat viime vuoteen verrattuna edelleen maltillisia tai jopa laskeneet, oli ilmassa hieman vähemmän pessimistisiä kasvuodotuksia. Tuloksissa ilahduttivat aiempaa paremmat arviot yrittäjyysilmapiiristä sekä kunnan ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä.

Maakuntaennusteen mukaan paras seutukunta yrittäjyysilmapiiriltään ja kunnan ja yritysten välisessä yhteistyössä oli Loimaan seutu
Lieto arvioitiin parhaaksi sekä yrittäjyysilmapiirin että kunnan ja yritysten välisen yhteistyön osalta

Kevään pk-yritysbarometrin tulokset osoittivat edelleen mollivoittoisia tunnelmia. Tämän johdosta esitimme seuraavia toimenpiteitä yritystoiminnan tukemiseksi:

Yritysten verotuksen kiristämistä tulee välttää.
Hallituksen on pidettävä kiinni kasvua tukevista toimista ja työmarkkinauudistuksista.
EU:n rakennerahoitusta tulee suunnata alueille, joilla on aitoa kasvupotentiaalia.

Syksyn pk-yritysbarometri kertoi, että kaksi vuotta jatkunut alavireisyys oli taittumassa. Tässä yhteydessä esitimme konkreettisesti seuraavaa:

Kasvua tukevat hallituksen toimet on saatava viipymättä liikkeelle maakunnassa.

Kohti entistä yrittäjäystävällisempiä varsinaissuomalaisia kuntia

Varsinais-Suomen Yrittäjät tekee kuntayhteistyötä, jotta voimme edistää yrittäjien ja kuntien välistä vuoropuhelua, rakentaa yhdessä kuntien kanssa elinvoimaista toimintaympäristöä sekä lisätä paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kuntien hankintoihin. Kuntayhteistyöllä pyritään parantamaan yrittäjyyden edellytyksiä ja sitä kautta vahvistamaan alueellista elinvoimaa.

Kuntien ja yrittäjäjärjestön välinen yhteistyö jatkui hyvänä vuonna 2024. Varsinais-Suomen Yrittäjät osallistui kuntien elinvoimaohjelmien valmisteluun ja kannusti kuntia erityisesti seuraaviin konkreettisiin toimiin:

Ostolaskudatan avaaminen
Yritysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen
Vuoropuhelu kuntien hankintoihin liittyen

Vuonna 2024 kunnissa on tehty ennätysmäärä elinvoimalupauksia, jotka vahvistavat kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Elinvoimalupauksia solmittiin ainakin Turussa, Loimaalla, Kaarinassa, Paimiossa, Raisiossa, Taivassalossa, Maskussa ja Vehmaalla.

Palkinnot ja tunnustukset:

Vuoden paikallisyhdistyksenä palkittiin Auran Yrittäjät sen esimerkillisestä ja tiiviistä yhteistyöstä kunnan kanssa edunvalvonnassa ja tapahtumatarjonnassa
Vuoden elinvoiman edistäjänä palkittiin Taivassalon kunnanjohtaja Sanna Häkli

Kunnallisjohdon seminaari Turussa

Yli 1000 henkeä kokoontui toukokuussa Turkuun Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaariin. Mukana oli kunnan- ja kaupunginjohtajia, kuntien ja maakuntaliittojen elinkeinoväkeä sekä yrittäjäjärjestön aktiiveja kaikilta toiminnan kolmelta portaalta. Kunnallisjohdon seminaarissa julkaistiin joka toinen vuosi toteutettavan Kuntabarometrin tulokset.

Varsinais-Suomi säilytti sijoituksensa maakuntien pronssisijalla
Lieto oli viidennen kerran kokoluokkansa yrittäjäystävällisin kunta
Maakunnan yrittäjäystävällisimpänä kuntana palkittiin vuonna 2024 Oripää.
Myös Naantali, Raisio ja Aura menestyivät erinomaisesti ja sijoittuivat kokoluokissaan valtakunnalliseen top 10 -kärkeen

Ostolaskudata

Varsinais-Suomessa on eniten ostolaskudatansa avanneita julkissektorin toimijoita: yhteensä 27, joista kuntia 24. Lisäksi ostolaskudatansa ovat ensimmäisinä oman toimialansa julkisista toimijoista avanneet Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu.

Selvitimme kuntien ostolaskudataa analysoimalla alueen kuntien ostoja yksityisiltä ja oman alueen toimijoilta. Varsinaissuomalaiset kunnat ostivat vuonna 2023 tavaroita ja palveluja yksityisiltä toimijoilta yhteensä 1,5 miljardilla eurolla, mutta vain noin kolmannes kokonaispotista ostettiin varsinaissuomalaisilta toimijoilta. Eniten oman kunnan yrityksiltä osti Salo (40 prosenttia kaikista yksityisiltä tehdyistä ostoista). Varsinaissuomalaisilta yksityisiltä toimijoilta eniten osti Raisio (48 prosenttia ostoista), toisena Salo ja kolmantena Paimio.

Hallitusohjelman toimeenpano ja päättäjäyhteistyö

Maaliskuussa Varsinais-Suomi Kasvuun 2024-seminaarissamme olivat koolla alueemme yritysvaikuttajat, kuntaväki ja päättäjät. Työministeri Arto Satonen avasi kuulijoille ajankohtaista työmarkkinatilannetta.

Ammattiyhdistysliike vastusti erityisesti alkuvuodesta laajoilla poliittisella lakkoliikkeillä Orpon hallituksen uudistuksia, joille alueemme yrittäjät antoivat Maakuntaennusteessa vahvan tuen. Varsinais-Suomen Yrittäjät tuki hallituksen työmarkkinauudistuksia ja aluejärjestön toimihenkilöt ja hallituksen jäsenet muun muassa tarjoutuivat jäsenyritysten avuksi lakkopäivinä.

Lisäksi kommentoimme asiaa mediassa useampaan kertaan ja nostimme esiin muun muassa lakkojen suorat ja välilliset euromääräiset vaikutukset alueen yrityksiin, muistutimme että järjestäytymisen vapaus on perustuslaillinen oikeus, korjasimme lakkokeskustelujen keskellä ay-liikkeen harhaanjohtavia väitteitä sekä tuimme ja kiritimme hallituksen toimia paikallisen sopimisen edistämiseksi ja kritisoimme ay-liikkeen toimintaa demokraattisesti valitun hallituksen painostamisena.

Kommentoimme kehysriihessä tehdyn alv-päätöksen ongelmallisuutta ja nopealla aikataululla voimaantulevia alv-korotuksia, jotka aiheuttavat tiukalla aikataulullaan yrittäjille kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja epävarmuutta. Pidimme esillä myös vuodenvaihteen alempien alv-korotusten haasteita.

Tapasimme keväällä alueemme kansanedustajia Salossa IoT-kampuksella ja keskustelimme kasvusta, kansainvälistymisestä ja EU-vaaleista. Mukana olivat myös kansanedustajien nimikkoyrittäjät ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Oman yritystarinansa ja evästykset päättäjille jakoi Varsinais-Suomen vuoden 2023 yritys Vetcare Oy.

Ilma yrityksiä Varha ei onnistu – hyvinvointialuevaikuttaminen

Maakuntaennusteen 2024 perusteella moni varsinaissuomalainen yritys ei tunnistanut Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhaa yhteistyökumppanina ja yrittäjistä 10 prosenttia kuvasi Varhan toiminnan käynnistymisen vaikeuttaneen yrityksensä toimintaa. Järjestimme tämän vuoksi yhteistyössä Varhan asiantuntijoiden kanssa jäsentilaisuuden, jossa asiantuntijat avasivat hyvinvointialueen tulevia palvelu- ja tavarahankintoja ja esittelivät muun muassa palvelusetelikokonaisuutta.

Edistimme tavoitettamme saada lisää pk-yrityksiä palveluntuottajiksi palvelusetelein ja toivoimme panostusta hankintoihin niin, että myös pk-yrityksillä on aito mahdollisuus osallistua. Vaadimme myös viestinnän ja yhteistyön kehittämistä, kumppanisivuston avaamista yrittäjille sekä hankintakalenterin julkaisua tiedonkulun ja informaation parantamiseksi. Aloitteemme otettiin vakavasti. Pidimme esillä Varhan talouden tasapainottamisen kriittisyyttä.

Osallistuimme Varhan hankintapolitiikan linjausten valmisteluun ja lausuimme niistä. Huhtikuussa hyväksytyn hankintapoliittisen linjapaperin sisältö oli yrittäjien kannalta pääosin positiivinen, mutta keskeinen viestimme oli, että sen hyvät tavoitteet on jalkautettava Varhan organisaatioon ja hankintayksikön osaamista kasvatettava. Tapasimme Varhan keskeisiä päättäjiä pitkin vuotta ja viestimme aluevaltuutetuille yrittäjille tärkeistä teemoista. Neuvoimme yrittäjiä hankinnoissa ja viestimme vaikeuksista eteenpäin Varhalle. Viestimme jäsenyrittäjille Varhan kumppanitilaisuuksista ja hankintainfoista ja olimme mukana kumppaneille suunnatussa seminaarissa syksyllä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue avasi ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa oman ostolaskudatansa Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukaisesti. Ostolaskudatasta kävi ilmi, että Varha on Varsinais-Suomen suurin julkinen ostaja, joka tekee yhteensä yli puolet Varsinais-Suomen alueen julkisista ostoista. Kritisoimme sitä, että Varha ostaa paljon muilta julkisilta toimijoilta sekä inhouse-yhtiöiltä. Vaadimme Varhaa hankkimaan toiminnan tukipalvelut avoimesti markkinoilta avoimilla kilpailutuksilla. Pidimme eri yhteyksissä esillä inhouse-kehitystä ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä. Onnistuneesti vaadimme, että Varhan oman tuotannon kustannukset tulee laskea ja avata. Tästä tehtiin päätös aluevaltuustossa joulukuussa.

Olimme jäseninä Varhan Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunnassa.

Vaalit

Kevään 2024 eurovaaleissa nostimme esiin, että elinvoimaisella ja saavutettavalla Varsinais-Suomella on suuri merkitys myös koko Suomen talouden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Julkaisimme omat maakunnalliset vaalitavoitteet liittyen siihen, miten Varsinais-Suomen elinvoimaa tuetaan EU:n kautta. Esitimme muun muassa että:

Nykyistä enemmän EU-rahoitusta liikenneinfrahankkeisiin, erityisesti raiteisin ja tiestöön.
Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää vahvistaa Varsinais-Suomen logistisia yhteyksiä länteen ja hyödyntää tässä EU-instrumentteja.
Saaristomme elinvoimaa on tuettava muun muassa ohjaamalla kehityshankkeisiin EU:n eri rahoitusinstrumenttien varoja. 
EU-rahoitus tulee kytkeä kilpailukykyä ja uudistamista lisääviin toimiin erityisesti kasvualueille, kuten Varsinais-Suomeen.

Esitimme myös, että EU-rahoituksella tulisi tukea talouden kestävää uudistumista sekä investointeja, jotka parantavat kilpailukykyä ja lisätä EU-innovaatiohankkeiden saavutettavuutta pk-yrityksille. Haluamme myös eroon EU:n ylisääntelystä ja helpottaa osaavan työvoiman liikkumista Euroopan unionissa.

Järjestimme Raision Myllyssä ajankohtaisen eurovaalikeskustelun yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa ja evästimme maakunnasta valittuja europarlamentaarikkoja Ville Niinistöä ja Li Anderssonia tavoitteistamme elinvoimaisen Varsinais-Suomen edistämiseksi.

Aloitimme valmistautumisen kevään 2025 kunta- ja aluevaaleihin osallistumalla aktiivisesti Suomen Yrittäjien vaaliohjelmien valmisteluun sekä valmistelemalla omat alueelliset vaalitavoitteemme. Tapasimme syksyn aikana alueemme puolueiden edustajia ja kannustimme eri yhteyksissä yrittäjiä lähtemään ehdolle kunta- ja aluevaaleissa. Muistutimme yhdessä alueen elinkeinoelämän edunvalvojien kanssa, että hyvinvointialue vaikuttaa merkittävästi alueen elinvoimaan sekä julkisten palveluiden laadun että palveluiden ostamisen ja tuottamisen kautta. Tästä syystä haluamme nostaa Varsinais-Suomen elinvoiman aluevaalikeskustelun keskiöön.

Koulutus, osaaminen ja työllisyysalueuudistus

Esitimme ratkaisuja, joilla voisimme vastata erityisesti pienten yritysten osaamishaasteisiin entistä tehokkaammin ja yrittäjälähtöisemmin. Rakensimme yhteistyössä Rasekon kanssa Osaamisen ensiapua yrittäjille -hankkeessa eri toimijoiden yhteistyölle mallin, joka perustuu yhteisen tavoitteen ympärille rakentuvan alueellisen osaamisen ekosysteemin toimintaan. Mallin kehittämistyöhön osallistui hankkeen aikana yli 200 varsinaissuomalaista asiantuntijaa sekä yrittäjiä.

Hankkeessa luodut mallinnukset osoittautuivat hyödylliseksi käynnissä olevan TE-palvelujen uudistuksen toteuttamisen suunnittelutyölle Varsinais-Suomessa. Osallistuimmekin aktiivisesti erityisesti Turun työllisyysalueen valmisteluun yritysyhteistyön näkökulmasta. Keskeinen viestimme on, että uudistuksen myötä työttömyyden hoidosta on siirryttävä työllisyyden hoitoon. Lisäsimme vuoropuhelua ja kasvatimme yhteistyötä myös Salon työllisyysalueen edustajien kanssa. Tavoitteenamme on varmistaa, että 1.1.2025 voimaan astuvan uudistuksen myötä työllisyyspalvelut palvelevat yrittäjiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisäksi Varsinais-Suomen Yrittäjät osallistui jatkuvan oppimisen visio- ja strategiatyötä rakentavaan maakunnalliseen laajaan yhteistyöryhmään ja näin tuki aktiivisesti yrittäjien ja muun alueen väestön osaamisen vahvistamista.

Marraskuussa julkaisimme Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Valtakunnallisen YES ry:n rakentaman uuden mallin ja työkalut, joilla kunta voi kehittää yrittäjyyskasvatusta tavoitteellisesti ja strategisesti. Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -hankkeessa rakennettu uusi malli kehitettiin yhteistyössä kahden varsinaissuomalaisen pilottikunnan, Naantalin ja Paraisten, kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämispalkinto myönnettiin Mynämäen Yrittäjille.

Kumppanuudet

Laajensimme neuvontakumppaniverkostoamme palvelemaan yhä laajemmin yrittäjien tarpeita. Uusiksi kumppaneiksi saimme myynnin ja markkinoinnin asiantuntijat Tagomo Digital Oy:stä sekä yrityksien myyntikunnon kehittämiseen, kassavirran parantamiseen ja kasvun tukemiseen erikoistunut Airuet Oy:n. Pidimme edelleen myös vahvasti esillä yritysten omistajanvaihdosteemaa niin tapahtumissa, kumppaniyhteistyössä kuin kuntien kanssa käytävissä keskusteluissa elinvoiman varmistamiseksi.

Suomen Yrittäjien kumppanit Elo, Fennia ja Finnvera palkitsivat Vaikuttajafoorumissa vuoden aluejärjestökumppanina Varsinais-Suomen Yrittäjät. Panostamme yhteistyössämme kumppanuuden selkeyteen ja molemmin puoliseen lisäarvoon. Kaiken lähtökohtana on, että kumppaniyhteistyömme on eduksi jäsenistöllemme.

Syvensimme vuonna 2024 yhteistyötä vaikuttavammaksi niin Turun Kauppakamarin kuin kumppanuuden juhlavuotta viettävän Varsinais-Suomen liiton kanssa. Olimme jäseninä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) koulutusjaostossa, joka on osaamiseen ja koulutukseen liittyvän maakunnallisen yhteistyön keskeinen toimija. Koulutusjaosto valmistelee, koordinoi ja neuvoo erityisesti maakunnan toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta koskevissa asioissa.

Muuta:

Lähdimme jalkauttamaan Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäohjelmaa ja perustimme maakuntaan yksinyrittäjien toimikunnan ja järjestimme muun muassa suositun yksinyrittäjäristeilyn.
Varsinais-Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä muun muassa koulujen aloituksen myöhentämistä, lentoaseman ympärivuorokautisuuden varmistamista, matkailu- ja ravitsemisalan sesonkiyrittäjien pulaa osaavasta työvoimasta, EU-rahan suuntaamista saariston matkailusesongin ympärivuotisuuden tukemiseksi sekä saaristomatkailun nostamista kansalliseksi matkailun kärjeksi.
Olemme pitäneet esillä yrityslähestymiskiellon valmistelun tärkeyttä, myös esimerkiksi yhdessä Keskon kanssa.
Nostimme esiin vastuullisuusteemaa: jaoimme esimerkillisiä yritystarinoita, informoimme jäsenistöämme ESG-raportoinnin vaikutuksista, osallistuimme Varsinais-Suomen Ilmastovastuujaoston työskentelyyn sekä järjestimme Vastuullisuuden askeleet-tapahtuman.
Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Stina Siikonen valittiin Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle Seinäjoen liittokokouksessa. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana kaksi kautta toiminut Jyrki Hakkarainen tavoitteli lokakuun liittokokouksessa Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtajuutta.
Pidimme eri kokoisten ja eri toimialojen yrittäjyyden merkitystä esillä järjestämällä loppuunmyydyt ja upeat Yrittäjän päivän juhlan ja Yrittäjägaalan. Yrittäjägaalassa vuoden yrityksenä Varsinais-Suomessa palkittiin naantalilainen Kaune Oy, Vuoden nuori yrittäjä Varsinais-Suomessa oli Arttu Sainio (Sähköpalvelu Sainio Oy) ja Vuoden nuori yrittäjä Varsinais-Suomessa sekä niin ikään valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon saanut Sebastian Westberg (Sebfmx Events Oy), Media raportoi laajasti hienoista yrittäjätarinoista ja yrittäjyydesta positiivisessa valossa.
Viestimme vaikuttamistavoitteistamme ja -työstämme sekä Suomen Yrittäjien tavoitteista aktiivisesti eri kanavissa ja eri kohderyhmille. Pidimme jäsenyrittäjät, median ja sidosryhmät ajan tasalla tavoitteistamme ja maakunnan yrittäjien tilanteesta muun muassa mediatiedottein, tapaamisin, sosiaalisen median sisällöissä ja uutiskirjein. Toimme yrittäjätarinoin esiin muun muassa yksinyrittäjäohjelman tavoitteita, alv-korotuksen vaikutuksia, osaajapulaa matkailu- ja ravintola-alalla, pk-yrittäjän vastuullisuustoimia ja yrittäjyyden arkea eri kokoisissa jäsenyrityksissä.