Näin vaikutimme yrittäjien puolesta 2024

Keski-Suomen Yrittäjät tavoittelee sitä, että Keski-Suomi kuuluu Suomen parhaiden yrittäjyysmaakuntien kärkijoukkoon. Vuoden 2024 Kuntabarometrissa yrittäjät arvioivat Keski-Suomen kunnat maan kolmanneksi parhaiksi paikoiksi yrittää. Maakunnan yrityspalvelut arvioitiin maan parhaiksi. Huipulla pysyminen vaatii tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen sekä päättäjien kesken. Seuraavassa tiivistettynä vaikuttamisyhteistyötämme vuonna 2024.

Vauhtia elinvoimaan – Keski-Suomen elinvoimalupaus toimii vaikuttamisen raamina

2023 solmitussa Keski-Suomen elinvoimalupauksessa on sovittu, että edistämme yhteistyöllä toimivaa vuoropuhelua, kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuutta, rahoitusprosessien sujuvuutta, yrittäjämyönteisiä hankintoja, osaavan työvoiman saatavuutta, jatkuvaa oppimista ja polkuja yrittäjäksi, yritysvaikutusten arviointia, yrittäjyyteen kannustamista, yhteisiä maakunnan edunvalvontatavoitteita sekä vaikuttavuuteen tähtäävää yhteistyötä TKI-toiminnassa. Lupaus toimii maakunnallisen vaikuttamistyömme raamina. Monissa kunnissa on solmittu lisäksi omia kuntakohtaisia elinvoimalupauksia ja toteutettu sekä päivitetty aiemmin solmittujen sopimusten sisältöjä.

Elinvoimalupaukseen liittyvänä Keski-Suomen Yrittäjien omana elinvoimatekona käynnistimme yritysvaikutusten arvioinnin kehittämisprosessin Keski-Suomen kunnissa. Mukaan lähti kahdeksan kuntaa. Prosessi etenee vuonna 2025.

Hyvinvointialue

Keski-Suomessa toimii yli 800 sote-alan yritystä. Olimme mukana hyvinvointialueen päätöksenteon valmistelutyössä Palveluntuottajien vaikuttamistoimielimessä, TKKI-neuvottelukunnassa, yrittäjäfoorumeissa sekä tiiviissä yhteistyössä viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja palveluntuottajien verkostoissa. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota oman tuotannon yksikkökustannusten vertailukelpoiseen laskentaan sekä pienten yritysten mahdollisuuksiin toimia palveluntuottajina.

Keski-Suomen liiton rahoittama OsmoKS-hanke (AKKE) yhteistyössä Jamkin kanssa kokosi yrittäjiä TKI-kehittämistyön äärelle sekä monituottajamallin pilotteja rakentamaan. Tuloksia piloteista sekä TKI-työn haasteista ja mahdollisuuksista sotepalvelu-yrityksissä saadaan alkuvuodesta 2025.

Teimme lausunnon monikanavaisen palveluverkon uudistuksiin liittyen ja puolustimme palvelujen säilyttämistä maantieteellisesti kattavasti huomioiden väistämättömät säästöpaineet ja digitalisaation mahdollisuudet.

Pyrimme edistämään sote-alan yrittäjien verkostoitumista ja toimimme rakentavassa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Tavoitteenamme on yrittäjien ja viranhaltijoiden yhteisen hankintafoorumin muodostuminen hyvinvointialueen hankintojen valmisteluvaiheeseen.

Soteri

Teimme yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa vaikuttamistyötä sen eteen, että sotepalvelutuottajien Soteri-rekisteri-ilmoitusten hyväksymistä ei tarvitsisi odottaa ennen toiminnan aloittamista. Uusi rekisteri ruuhkautui pahoin ja muodostui alan yritysten vakavaksi toiminnan esteeksi. Vaikuttamistyö johti toivottuun tulokseen itsenäisten ammatinharjoittajien ja heihin rinnastettavien palveluntuottajien osalta.

YEL

Olemme yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa tuoneet esille yrittäjien vakavan huolen YEL-järjestelmän nykytilasta sekä luottamuksen rapautumisesta järjestelmää kohtaan. Vaadimme järjestelmän uudelleen arviointia maksujen perusteena olevien yrittäjän tulojen ja eläkemaksujen rahastoinnin osalta sekä sen osalta, mikä on minimitulo, josta tulee tilittää YEL-maksuja. Näemme, että YEL:n tulisi aina kerryttää perusturvaa korkeampaa sosiaaliturvaa ja eläkettä.

Kotitalousvähennys

Otimme kantaa kotitalousvähennyksen supistamista vastaan ja vähennyksen korottamisen puolesta taantuman kurittamissa remonttitöissä.

Julkiset hankinnat ja pk-yritysten osallisuus

Teema pysyy vaikuttamisen kärjessä vuodesta toiseen. Vaikutamme erityisesti siihen, että järkevästi mitoitettuja palveluseteleitä otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti, kokonaisuuksia kilpailutetaan niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua, kilpailutusten kriteerit ovat kohtuullisia ja tarkoituksenmukaisia ja että pienhankinnat kilpailutetaan avoimesti. Hyvinvointialue on yli miljardin kokonaisbudjetillaan kuntien ohessa hyvin suuri toimija julkisten hankintojen kentällä yli toimialarajojen.

Kuntien valtionosuudet

Otimme yhdessä Keski-Suomen kauppakamarin kanssa kantaa tarpeeseen uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Vuonna 2024 Jyväskylän valtionosuus asukasta kohti oli 209 euroa, kun vastaava luku esimerkiksi Oulussa oli 550 euroa ja Lahdessa 634 euroa.

Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät yhtyivät kuntien aiemmin esittämään vakavaan huoleen tulevaisuudesta ja vaativat, että sattumanvaraisesti kuntia kaatava, menneeseen perustuva valtionosuusmalli tulee korvata uudella, kuntien nykyisiin tehtäviin perustuvalla mallilla. Kuntien kehittymisen edellytys on riittävä, ennakoitava ja kannustava rahoitus, jonka avulla kyetään pitkäjänteisesti vastaamaan asukkaiden palvelutarpeeseen ja erityisesti kasvun mukanaan tuomiin ilmiöihin. Kunta ei voi kasvaa ilman kehittämisen mahdollistavaa rahoitusta.

Europarlamenttivaalit

Kampanjoimme kilpailukykyisen Euroopan, pienet ensin -periaatteen, päätösten yritysvaikutusten arvioinnin sekä sääntelyn karsimisen puolesta. EU-lainsäädännön tulisi olla sellaista, että sitä pystytään helposti soveltamaan pienissä yrityksissä. Parasta olisi, kun lainsäädännön lähtökohtana olisivat pienet yritykset ja isoille säädettäisiin tarvittavia poikkeuksia.

Kampanjointiin liittyen järjestimme yhdessä Keski-Suomen kauppakamarin kanssa Elinkeinoelämän eurovaalipaneelin 24.5.

Väylät

Olemme osana Keski-Suomen verkostoa ajaneet tieosuuksien parantamista, lentojen jatkumista Tikkakoskelta sujuvasti maailmalle sekä Jyväskylä-Tampere-raiteen parantamista. Keski-Suomen saavutettavuus teitse on liikahtanut parempaan suuntaan. Kuulumme kaikkien toimialojen kuljetuksissa kolmen tärkeimmän maakunnan joukkoon, mikä on vahvuus ja huomioitava seikka investoinneissa. 2185 km pääteitä ja 450 km rataa ovat kriittisiä koko Suomelle. Vaikutamme myös siihen, että alueen yrityksiä kuullaan ja yritysvaikutusten arviointi tehdään, kun uusia hankkeita suunnitellaan.  

Omistajanvaihdokset

Omistajanvaihdokset ovat kestävän elinvoiman kannalta kriittisen tärkeitä. Yrittäjät ikääntyvät, tilalle tarvitaan uusia tekijöitä. YrityskaupaKS-hanke (ESR+) auttoi sekä ostajia että myyjiä myynti- ja ostokuntokartoituksin, järjesti seminaarin ja business-treffit, koulutti myyntikunnon saralla yrittäjiä ja kytki omistajanvaihdokset kuntien elinvoimatyöhön. Hanke jatkuu toukokuuhun 2026.

Vastuullisuus

Laadimme vuoden aikana Keski-Suomen Yrittäjien vastuullisuusohjelman, joka sisältää ympäristövastuun ja yhteiskuntavastuun sisällöt sekä vastuullisen hallinnon osa-alueet niin järjestön toiminnassa kuin palveluissamme ja viestinnässämme, joita tarjoamme jäsenistöllemme. Vastuullisuusohjelman toteuttaminen on jatkuvaa työtä ja ohjelma päivittyy jatkossa rullaavasti.

KasvuKS – Yrittäjät JTF-hanke auttaa vuonna 2025-26 yrityksiä TKI-työn polulle pääsyssä ja kytkee kehittämistyön vastuullisen toiminnan kehikkoon ja raportointiin yhteistyössä Gradian ja Jamkin kanssa.

Vuoteen 2025

Seuraavaksi suuntaamme kohti vastuullisen kilpailukyvyn edistämisen, yritysten myyntikunnon ja TKI-työn kehittämisen vuotta!

Lisätiedot: Sanna-Mari Jyräkoski, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, p. 050 563 7780, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi