Korona-ajassa suoraa tukea yksinyrittäjille ja työnantajayrittäjille

Koronapandemia pitkittyi ja vaikutti vahvasti vuoteen 2021. Valtio tuki pienten ja keskisuurten yritysten selviämistä jakamalla kustannustukea neljällä tukikierroksella. Yrittäjät vaikutti kunkin kustannustuen kriteereihin ja osallistui kunkin kierroksen kehittämiseen.

Esityksemme yksinyrittäjien tukemiseksi toteutettiin toisella jakokierroksella. Tällöin tukea ryhdyttiin maksamaan vähintään 2 000 euroa, vaikka yrityksen tuki olisi laskennallisesti jäänyt alle kyseisen summan.

Esityksestämme niille yrityksille, joiden toimitilat oli pidettävä lain tai viranomaismääräyksen johdosta suljettuina koronavirusepidemian vuoksi, luotiin erillinen korvausjärjestelmä. Ensimmäiseksi järjestelmä rakennettiin pienille yrityksille. Viimevaiheessa eduskunta vielä kuunteli Yrittäjiä ja ehdotuksemme mukaisesti poisti laista 14 vuorokauden karenssiajan, joka olisi voinut johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.

Kesän lähestyessä tapahtuma-alan pk-yritysten asema oli niin epävarma, että tilannetta helpottamaan luotiin tapahtumatakuu, joka turvasi osittain kesätapahtumat. Vaatimuksestamme takuu saatiin laajennettua koskemaan myös varsinaisten tapahtumajärjestäjien alihankkijoita siinä tapauksessa, että tapahtumajärjestäjä ei olisi kyennyt huolehtimaan velvoitteistaan alihankkijaa kohtaan.

Rahoituksen saatavuutta turvattiin

Pk-yritysbarometri osoittaa, että onnistuimme turvaamaan pk-yritysten rahoituksen saannin pandemian aikana. Barometri kertoo, että rahoituksen saamista kyettiin jopa vähän parantamaan väliaikaisten tukitoimien ansiosta. Ylläpidimme pk-yritysten rahoituksen saatavuutta esimerkiksi tekemällä kiinteää yhteistyötä rahoittajien, takaajien ja valvojien kanssa.

Yrittäjän työmarkkinatuen jatko

Toimeentulonsa menettäneillä yrittäjillä on ollut oikeus työmarkkinatukeen ilman yritystoiminnan lopettamisvaatimusta keväästä 2020 marraskuuhun 2021. Yrittäjän työmarkkinatuki oli Suomen Yrittäjien vaikuttamistyön tulosta. Yrittäjät on esittänyt työmarkkinatuen jatkamista edelleen pandemian pitkittyessä. Etuus on päättynyt nyt ainakin toistaiseksi.

Koronapassi vaihtoehdoksi rajoituksille

Vuoden 2021 pidimme elinkeinovapauden puolta. Vastustimme jyrkästi hallituksen suunnitelmia ulkonaliikkumiskielloksi, joka olisi ollut täyskatastrofi kaupan ja palvelualan yrityksille. Asiointikielto yrityksissä olisi tosiasiallisesti tarkoittanut elinkeinovapauden rajoittamista.

Ehdotimme elinkeinotoimintaa estävien ja sitä vahingoittavien rajoituksien vaihtoehdoksi koronapassia. Tällä hetkellä yritys- ja elinkeinotoiminta voidaan pitää auki siitä huolimatta, että koronarajoituksia on käytössä.

Huojennettu maksujärjestely 2

Pitkittyneen koronatilanteen vuoksi vaadimme Verohallintoa ottamaan uudestaan käyttöön helpotetut maksujärjestelyehdot ja että eduskunta väliaikaisesti alentaisi huojennettuun maksujärjestelyyn sisällytettyjen verojen korkotasoa 7 prosentista 2,5 prosenttiin. Huojennetun maksujärjestelyn toinen kierros toteutuikin kesällä 2021. Esityksemme toteutuivat.

Apua vaikeimmassa asemassa oleville yrittäjille

Ehdotuksemme mukaisesti maksukyvyttömyyslainsäädäntöä muutettiin pandemian takia.

Konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti siten, että velkojan ei ollut mahdollista hakea yritystä konkurssiin lyhytaikaisista maksuviiveistä.

Perintälakia muutettiin väliaikaisesti siten, että velallisyrityksen perintäkuluja pienennettiin ja trattaperinnän mahdollisuutta rajoitettiin.

Ulosottoon sai helpotuksia, jos yrityksen maksukyky oli heikentynyt pandemiasta johtuvista syistä.

Yrittäjille korvauksia suojaimista aiheutuvista kustannuksista

Pitkän vaikuttamistyön tuloksena sosiaali- ja terveysministeriö suositteli sote-palveluiden järjestäjiä korvaamaan alan yrittäjille ne kustannukset, jotka aiheutuivat suojavälinehankinnoista. Kunnat ja sairaanhoitopiirit korvasivat palveluntuottajilleen aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita aiheutui esimerkiksi maskien ja käsidesin lisääntyneestä kulutuksesta.

Muutakin kuin koronaa: lainsäädännöllä parannuksia yrittäjien arkeen

Perintäkuluja alennetaan

Hallitus on esittänyt yritysten perintäkuluja alennettavaksi merkittävästi aikaisemmasta. Kuluille asetetaan enimmäiseuromäärät. Varovaisen arviomme mukaan uudistus tuo helpotusta 30 000–45 000 yritykselle ja yrittäjälle vuodessa. Eduskunta käsittelee lakimuutosta vuoden 2022 alkupuolella. Suomen Yrittäjillä on ollut merkittävä vaikutus siihen, että hallitus antoi asiasta eduskunnalle esityksen.

Trattaperintää järkeistetään

Trattaperintä on tehokas keino saada saatavansa perittyä yritysten välisissä sopimussuhteissa. Tratalla voidaan silti aiheuttaa yrittäjälle ja yritykselle maksuhäiriömerkintä lyhyessäkin ajassa. Vaikutimme siihen, että tratan käytön edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että velallinen saa aikaisempaa enemmän maksuaikaa ennen kuin tratta voidaan protestoida.

Maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat lyhenevät

Maksuhäiriömerkintöjä on kaikkiaan yli 400 000 henkilöllä, yrittäjällä ja yrityksellä. Yrittäjät on vaikuttanut vahvasti siihen, että sääntelyä asiasta järkevöitetään. Eduskunnassa on käsiteltävänä esitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnöistä pääsisi eroon maksamalla niihin liittyvät velat. Asia on erittäin tärkeä, koska merkintä voi estää pankkitilin avaamisen ja tietoliikenneyhteyksien saamisen. Tämä saattaa estää yritystoiminnan aloittamisen tai jatkamisen.

Yritysten väliset maksuajat

Lain mukaan yritysten välillä maksuaika saa olla enintään 30 päivää, elleivät yritykset ole nimenomaisesti sopineet tätä pidemmästä maksuajasta. Erityisesti suuret yritykset rikkovat lakia ja sanelevat yksipuolisesti itselleen edullisia maksuaikoja suhteessa pk-sektorin sopimuskumppaneihinsa. Yrittäjät on pitänyt aihetta vahvasti julkisuudessa. Olemme myös vaikuttaneet siihen, että oikeusministeriössä selvitetään aiheeseen liittyviä lakimuutoksia. Jäsenyrityksiä autetaan käymällä maksuaikoja venyttävien suuryritysten kanssa neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi.

Elinkeinonharjoittajat velkajärjestelyyn lopettamatta liiketoimintaa

Maksuvaikeuksissa olevilla elinkeinoharjoittajilla on jatkossa mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn lopettamatta yritystoimintaansa. Aiemmin edellytykset on asetettu niin tiukoiksi, että järjestelyyn ei ole hakeutunut tai päässyt kovin moni yritys.

Yrittäjät on vaikuttanut siihen, että jatkossa lähes kaikilla lain edellyttämät kriteerit täyttävillä toiminimiyrittäjillä on mahdollista päästä velkajärjestelyyn riippumatta siitä, minkä laajuista toiminta on tai työllistääkö yritystoiminta muutaman henkilön.

Konkurssiin ajautunut yrittäjä nopeammin velkajärjestelyyn

Yrittäjien esityksestä jatkossa entiset yrittäjät pääsevät helpommin ja nopeammin yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Näin yrittäjä voi päästä nopeammin irti vanhoista liiketoimintaveloistaan ja se auttaa mahdollisen uuden alun luomisessa.

Yrityssaneeraukseen pääsyä pyritään viimein helpottamaan

Yrityssaneeraus on erityisen kallis ja raskas prosessi pienemmille yrityksille. Yksityiset elinkeinonharjoittajat voivat hakeutua elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn, mutta esimerkiksi pienemmille osakeyhtiöille ainoa mahdollisuus on hakeutua kalliiseen saneeraukseen.

Yrittäjät on vaikuttanut siihen, että valtioneuvostossa etsitään ratkaisuja tähän ongelmaan. Tavoitteena on, että pienemmille yrityksille voidaan jatkossa taata kohtuuhintainen saneerausmenettely.         

Autoimme huijausten uhreja

Lähes puolet suomalaisista yrityksistä on joutunut huijausten tai sen yrityksen kohteeksi. Suomen Yrittäjät on jo vuosien ajan tiedottanut yrittäjiä huijauksista sekä auttanut huijatuksi tulleita jäseniään. Tämän lisäksi olemme pitäneet asiaa esillä julkisuudessa sekä rikoksentorjuntatyöryhmissä.

Parempaa yrityssääntelyä – vähemmän sääntelystä tulevia kustannuksia

Usein yrityksiin kohdistuva lainsäädäntö tarkoittaa erityisesti pienille yrityksille byrokratiaa ja kustannuksia. Olemme vaikuttaneet siihen, että sekä kansallinen että EU:sta tuleva yrityssääntely kevenee. Eri ministeriöt Suomessa sekä Euroopan komissio ovat ottaneet käyttöönsä työkalun, jonka tarkoituksena on vähentää yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. SY on ollut ajamassa työkalun käyttöönottoa.

Pakkaajien tuottajavastuuvelvoitteiden ulottaminen pienyrittäjiin estettiin

Pakkausten tuottajavastuuvelvoitteet säilyvät kuluttajapakkauksia liikkeelle laskevilla yrityksillä, joiden liikevaihto on yli miljoona euroa vuodessa.

Ympäristöministeriö ehti suunnitella pakkausten tuottajavastuusääntelyn ulottamista kaikenkokoisiin yrityksiin. Jos esitys olisi toteutunut, se olisi varovaistenkin arvioiden mukaan tuonut kustannuksia ja hallinnollista taakkaa 20 000 yritykselle.

Yrittäjällä parempi mahdollisuus perhevapaisiin, kausityöntekijän palkkaus helpottui

Ulkomaisen kausityöntekijän palkkaaminen helpottui

EU:n ulkopuolista kausityövoimasääntelyä on nyt muutettu niin, että työnantajan hallinnollinen taakka on keventynyt. Työnantaja voi toimittaa kaikkia kausityöntekijöitä käsittelevät tiedot viranomaiselle yhdellä ilmoituksella. Työntekijäkohtainen ilmoittaminen ole enää tarpeen. Lisäksi kausityöntekijän ei tarvitse esittää kaikkia selvityksiä, jos hän on jo aiemmin toiminut saman työnantajan palveluksessa kausityöntekijänä.

Yrittäjän mahdollisuus perhevapaisiin paranee

Yrittäjien vaikuttamistyön tuloksena yrittäjä voi jatkossa pitää vanhempainrahapäiviä joustavasti haluamallaan tavalla siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahakauden voi myös aloittaa vasta 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Joustot mahdollistavat yrittäjille entistä paremmin perhevapaiden pitämisen, yrittämisen ja perheen yhdistämisen. Joustojen käyttöä helpottaa se, että oikeus kotihoidon tukeen syntyy, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2022.

Kotimaiseen omistajuuteen vahvistusta

Ex-pääministeri Juha Sipilän johtamaan suomalaisen omistajuuden ohjelmaan saatiin läpi useita Suomen Yrittäjien esityksiä. Raportin toimenpide-esityksistä viisi kirjattiin suoraan hallituksen puoliväliriihen päätöksiksi. Esitykset vauhdittavat omistajanvaihdoksia mahdollistavat omistajanvaihdosneuvonnan tukemisen jatkuvalla rahoituksella.

Kotitalousvähennykseen korotus, kulttuurietu laajeni

Kotitalousvähennystä korotetaan

Yrittäjät on järjestelmällisesti vaatinut kotitalousvähennyksen korottamista. Kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta vuosille 2022–2027 nykyisestä 2 250 eurosta 3 500 euroon ja työkorvausten korvausprosentti nousee 40:stä 60:een. Palkkojen osalta korvausprosentti nousee 15:sta 30:een.

Lisäksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan samoin kuin edellä vuosille 2022–2023.

T&k-verokannuste kolminkertaistuu

Suomen Yrittäjät on esittänyt pysyvää tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinmallia, jonka tulisi kannustaa kaikenkokoisia yrityksiä lisäämään panostuksia niin sisäiseen t&k-toimintaan kuin tutkimus- ja kehittämisorganisaatioilta hankittaviin t&k-palveluihin.

Nykyistä t&k-toiminnan verokannustimen lisävähennysprosenttia korotetaan 50:stä 150:een vuosille 2022–2027. Vähennysoikeus koskee oman elinkeinotoiminnan tai maatalouden tutkimus- ja kehitystoimintaa, ja lisävähennys myönnetään yhdessä tutkimusorganisaation kanssa tehdystä t&k-toiminnasta. 

Kulttuuriedun käyttömahdollisuudet laajenivat

Vaikutimme virtuaalitapahtumia koskevan laajennuksen yhteydessä siihen, että myös urheilu- ja kulttuurialan messut tulivat kulttuuriedun piiriin. Esitimme myös kulttuuritoiminnan käsitteen päivittämistä, ja hallituksen budjettiriihessä päätettiinkin käynnistää selvitys kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttöalan laajentamiseksi muuhun harrastus- ja virkistystoimintaan.

Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottoa lykättiin

Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto on merkittävä muutos. Tämän vuoksi olemme ehdottaneet, että verovelvollisille tulee varata riittävästi aikaa muutokseen. Tässä tukena on oltava Verohallinnon perusteellinen ohjeistus. Vaikutimme siihen, että käsitettä koskevan sääntelyn käyttöönotto lykättiin vuoden 2023 alkuun.

Taloudellisen työnantajan käsitteellä tarkoitetaan sitä, että työnantajana pidetään verolainsäädännössä ja verosopimusmielessä tahoa, jonka johdon ja valvonnan alaisuudessa työtä tosiasiassa tehdään, vaikka ulkomainen työntekijä ei ole työsuhteessa taloudelliseen työnantajaan.

Vahvaa EU-vaikuttamista, puheenjohtaja Salminen EU-kattojärjestön johtoon

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen valittiin joulukuussa eurooppalaisen pk-yrittäjien kattojärjestön SMEunitedin johtoon. Salmisen valinta on tärkeä Suomelle ja sen pk-yrityksillä. Suomalainen ei ole koskaan johtanut SMEunitedia tai sen edeltäjiä. Äänemme kuuluu nyt vahvasti EU:ssa ja Euroopan kentillä. Salmisen puheenjohtajakausi alkaa vuonna 2022.

Vahvaa vaikuttamista Brysselin-toimistolla

Yrittäjät vaikutti Euroopan kattojärjestönsä SMEunitedin kanssa esimerkiksi energia- ja ilmastopakettiin, palkka-avoimuusdirektiiviin ja digitaalisten palvelulakiin. Vaikuttamisen tuloksena säädöksiin on saatu kevennyksiä esimerkiksi yritysten raportointivelvollisuuksiin.

EU-elvytyspaketin valmistelussa tavoitteenamme on ollut, että kansalliset elvytysohjelmat olisivat oikeasti eurooppalaisten talouksia uudistavia ja että pk-yritykset pääsisivät aidosti toteuttamaan elvytysohjelmia. Komissio otti pk-yritysten pääsyn ohjelmien toteuttamiseen tosissaan. Se valmistelee nyt selvitystä pk-yritysten roolista elvytysohjelmissa.

Yrittäjät edisti pääomien saantia pandemiasta elpyville pk-yrityksille. Rahoitusvälinemarkkinadirektiiviin hyväksyttiin muutoksia, jotka helpottavat yrityksiä kriisistä toipumisessa. Muutoksilla helpotetaan pk-yritysten näkyvyyttä sijoittajille.

Yrittäjien huoli pitkistä maksuajoista on noteerattu EU:ssa. Komissio on vuoden 2021 aikana valmistellut uusia toimenpiteitä pitkien maksuaikojen kitkemiseksi EU:ssa, joista maksuaikojen valvontaan keskittyvä uusi elin, maksuaikaobservatorio, on tästä konkreettinen esimerkki.

Yrityksille hyödyllistä brexit-tiedotusta

Iso-Britannia erosi Euroopan unionista 1.1.2021. Britanniasta tuli kolmas maa suhteessa unioniin. Yritykset joutuivat uuteen tilanteeseen joutuessaan oppimaan uusia sääntöjä. Teimme yhteistyötä valtioneuvoston ja Tullin kanssa ja vaikutimme siihen, että koulutus, tiedotus ja neuvonta vastasivat yritysten tarpeisiin.

Kilpailukykyisten kuljetusten puolestapuhuja EU:ssa ja kotimaassa

Olemme vaikuttaneet aktiivisesti niin kansallisella kuin EU-tasolla siihen, että kuljetuskustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti päästövähennysten ja fiskaalisten paineiden myötä. Samalla Yrittäjät on esittänyt ratkaisuja liikenteen päästövähennysten kirittämiseksi kilpailukyky huomioiden.

Tehokas kansainvälistymisen palvelupolku

Teams Finland -verkoston johtoryhmässä Yrittäjät varmisti, että myös pienyrityksille on tarjolla monipuoliset tasokkaat neuvonta-, ohjelma- ja rahoituspalvelut.

Uusi vientikauppa -koulutuskokonaisuus käyntiin

Järjestön vientikauppakoulutus keräsi useamman kymmenen viennistä kiinnostuneen yrittäjän yhteen. Koulutuksessa käytiin läpi viiden päivän aikana viennin asiakirjoja, brändäystä, markkinointia, myyntiä sekä rahoitusta. Yrittäjät saivat oppia, eväitä, kannustusta ja mentorointia viennin aloittamiseen. Koulutus oli järjestön kasvuyritysverkoston ideoima.

Opintotuen tulorajoja korotetaan, yrittäjien osaamista pidetty näkyvillä

Oppisopimuskoulutus kehittyy

Vaikutimme siihen, että valtioneuvosto käynnisti kokeilun nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi koulutuskorvauksia korottamalla.

Ammatillisen koulutuksen viestintähanke jatkui, mikä merkitsee aktiivista viestintää yrityksille uudistuneen oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen mahdollisuuksista.

Opintotuen tulorajoja korotetaan

Esitimme opintotuen tulorajojen korottamista, jotta se parantaisi opiskelijoiden mahdollisuutta tehdä työtä opintojen ohessa ja yrityksiä työvoimapulassa. Hallitus esittää nyt opiskelijan tulorajoja korotettavaksi määräaikaisesti 25 prosentilla ensi vuoden ajaksi.

Yrittäjät sai työelämäpalkinnon, vahvistimme opettajien yrittäjyysosaamista

Stadin Ammattiopisto myönsi työelämäpalkinnon Suomen Yrittäjille sillä perustein, että Yrittäjät on aktiivisesti ja sitoutuneesti osallistunut yrittäjyyskasvatuksen toiminnan kehittämiseen ja toimintaan.

Lisäksi järjestimme lähes 1000 opettajille koulutusta yrittäjyysopetuksen tueksi. Koulutukset mahdollisti Sakari Alhopuron säätiö.

Yrittäjyyden ammattitutkintoon sisällytettiin omistajanvaihdososaamista

Osallistuimme aktiivisesti yrittäjyyden ammattitutkinnon opetusssuunnitelmatyöhön. Saimme siihen lisätyksi mm. omistajanvaihdosasiaa. 

IPR-kummista tukipalvelu yrityksille, digituki huomioi nyt myös yrittäjät

Ideoimme pk-yritysten tarpeisiin tukipalvelun aineettomien oikeuksien hallintaan ja kaupallistamiseen. Niin kutsuttu IPR-kummi on osa Suomen tulevaa aineettomien oikeuksien strategiaa, johon koottiin konkreettisia toimenpiteitä suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

Digi- ja väestötietovirasto kehitti aiemmin kansalaisille suunnattua digituen toimintamallia vastaamaan paremmin yritysten ja yrittäjien tarpeita. Tämä on tärkeää, koska selvitystemme mukaan noin 15 prosenttia yrittäjistä arvioi digiosaamisensa huonoksi.

Digibarometri paljasti kehityskohteet, hallitus otti digiasioissa ryhtiliikkeen

Digibarometrimme osoittaa, että suomalaisyritysten lähtökohdat uuden teknologian hyödyntämiseen ovat maailmanluokkaa, mutta yritykset eivät ole saaneet digitalisaatiosta riittävästi hyötyjä irti. Esitämme EK:n kanssa kuutta toimenpidettä, joihin tarttumalla Suomi hyötyisi nykyistä enemmän uudesta teknologiasta ja sen tuomasta kilpailukyvystä.

Tavoitteemme digipolitiikan koordinoinnin ja johtamisen terävöittämisestä eteni, kun hallitus päätti perustaa digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmän. Ensitöikseen ministeriryhmä käynnisti kansallisen digitaalisen kompassin valmistelun, joka vastaa tavoitteeseemme kansallisen digitalisaatiostrategian laadinnasta.

Teollisten pk-yritysten kilpailukykyä edistetään

Saimme puheenjohtajuuden ministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelman työryhmässä, joka etsii toimenpiteitä edistääkseen teollisen pk-sektorin kilpailukykyä nopeasti muuttuvilla markkinoilla.

Väärinkäytösten ilmoittamisessa pk-yritykset huomioitiin

Varmistimme, että väärinkäytösten ilmoittamista koskevassa sääntelyssä huomioidaan pienet yritykset. Sääntelyn edellyttämän sisäisen ilmoituskanavan ei tarvitse olla tekninen, vaan ilmoituskanava voi olla esimerkiksi lukollinen postilaatikko. Pidimme myös huolta siitä, ettei sääntelyllä luotaisi rinnakkaisia velvoitteita sellaisiin yrityksiin, joissa ilmoituskanava on jo rahanpesulainsäädännön nojalla.

Vaikutimme myös siihen, että toiminimiyritykset jäävät sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Kyse on EU:n direktiiviin perustuvasta väärinkäytöksistä ilmoittajan suojelusta, johon liittyy velvollisuuksia työnantajalle. Valmistelu on vielä osittain kesken.

Ei kuntaa ilman yrityksiä: Läsnä yrittäjän arjessa koko Suomessa

Erinomainen tulos: 23 prosenttia valtuutetuista

Yrittäjät menestyivät kuntavaaleissa erinomaisesti: 23 prosenttia valtuutetuista on yrittäjiä. Tämä tarkoittaa, että kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin valittiin yli 2 000 yrittäjää.

Suomen Yrittäjät kampanjoi kuntavaaleissa teemalla Ei kuntaa ilman yrityksiä. Kampanjassamme viestimme paikallisten yritysten ja niiden työpaikkojen merkityksestä alueen elinvoimalle. Tuimme kaikkien puolueiden ja ryhmien yrittäjätaustaisia ehdokkaita koulutuksilla, näkyvyydellä ja materiaalilla. Valituille päättäjille on järjestetty koulutuksia ja tuotettu materiaalia.

Osa jätekuljetuksista voidaan jatkossakin toteuttaa yrittäjävetoisesti

Vaikutimme merkittävällä panoksella siihen, että Suomessa saa edelleen osa asukasjätteiden kuljetuksista hoitaa yrittäjävetoisesti ja avoimilla markkinoilla. Toisin sanoen kuntapäättäjät saavat edelleen jatkossakin päättää, miten sekajäte- ja lietekuljetukset sekä taajama-alueen ulkopuoliset bio- ja pakkausjätteiden kuljetukset hoidetaan jatkossa: markkinaehtoisesti vai kunnan järjestämänä.

Parempaa hoitoa yritysten osaamisella

Vaikutamme tulevissa hyvinvointialuevaaleissa. Olemme tukeneet kaikkien puolueiden ja ryhmien yrittäjätaustaisia ehdokkaita koulutuksilla ja materiaalilla. Sote-vaalit ovat yrittäjille tärkeät, koska Suomessa on 18 200 sote-yritystä ja 80 prosenttia näistä yrityksistä on enintään neljän henkilön pienyrityksiä. Lisäksi sote-alueet ovat merkittäviä julkisia hankintojen toteuttajia.

Tärkeitä teemoja yrittäjille ovat esimerkiksi avoin kilpailu ja läpinäkyvä kustannuslaskenta, julkisten hankintojen jakamisen osiin, asiakkaan vapaus valita ja palvelusetelien laaja käyttöönotto.

Järjestimme sote-kiertueen kahdeksalla paikkakunnalla keväällä 2021. Kiertueella vaikutimme alueiden kansanedustajiin ja silloin eduskunnassa käsiteltäviin sote-lakien sisältöihin. Saimme osan tavoitteista läpi viime hetkillä, kuten esimerkiksi mahdollisuuden tuottaa neuvolapalvelut yksityisen yrityksen toimesta.

Palvelusetelit liikkeelle jonojen lyhentämiseksi

Laadimme kattavan selvityksen siitä, kuinka laajasti palveluseteliä käytetään koko maassa ja millä perustein. Julkinen sektori totesi setelin parantavan palveluiden saatavuutta ja asiakkaan vapautta valita.

Yrittäjien tavoitteena on, että hyvinvointialueet ottavat setelin laajasti käyttöön, koska se on kustannustehokas ja jonoja lyhentävä ratkaisu. Palveluseteli on käytännössä julkisen sektorin maksusitoumus, jota asiakas voi käyttää yksityisellä sote-palveluiden tuottajalla.

Kuntajohtajille lanseerattiin uusi koulutus

Lanseerasimme kunnanjohtajille koulutusohjelman, jonka tavoitteena on yritysmyönteisen kuntapolitiikan edistäminen ja yrittäjyyden ymmärtäminen kunnan johtamisessa. Koulutukseen kutsutaan kunnanjohtajia eri puolilta Suomea. Ensimmäinen kurssiryhmä aloitti syksyllä.

Hankintaneuvontaa yrityksille, kuntapäättäjille hankintaopas

Yrittäjät tarjosi maksutonta hankintaneuvontaa yrityksille koko maassa. Jokaisessa maakunnassa on oma nimetty hankintaneuvoja. Neuvojat järjestävät koulutuksia yrityksille. He auttavat yrittäjiä henkilökohtaisella neuvonnalla pääsemään alkuun julkisten kilpailutusten kanssa.

Suomen Yrittäjät julkaisi syksyllä 2021 kuntien valtuutetuille oppaan, jonka tarkoitus on auttaa pienyritystä pärjäämään kunnan kilpailutuksissa.

Rahanarvoista neuvontaa ja koulutusta yrittäjille

Rahanarvoiset jäsenedut Suomen Yrittäjien jäsenille

Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenyrittäjilleen rahanarvoisia jäsenetuja, joita kehitetään jatkuvasti. Yrittäjien jäseneduista suosituin on jäsenyrittäjille maksuton lakineuvonta.

Konkreettisia koulutuksia, Yrittäjät-akatemia uusi palvelu

Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenyrittäjilleen jäsenhintaan paljon erilaisia koulutuksia, joilla autetaan yrittäjiä menestymään arkityössään. Koronakriisistä selviytymisen tueksi koulutustahtia kiristettiin. Koulutus- ja tietoiskuverkkotilaisuuksiin osallistui 13 266 yrittäjää. Suosituimmat sisällöt käsittelivät taloushallintoa ja markkinointia.

Apua talousvaikeuksiin tarjotaan varhemmin

Laajensimme Yrittäjän talousapu -palvelun aluetasolle. Palvelu kattaa koko maan ja se auttaa yrittäkää varhaisessa vaiheessa selviämään talousvaikeuksistaan. Palvelulla tuhannet yritykset saavat apua vuodessa. Suomen Yrittäjät on ollut hankkeessa mukana yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja ely-keskuksen kanssa.

Yrittäjien viestintä auttaa yrittäjiä pysymään ajan tasalla

Yrittäjät tarvitsivat apua lähes kellon ympäri. Yrittajat.fi/korona-sivustolle on koottu koronatieto. Sivustoa päivitetään edelleen.

Suomen Yrittäjien uutiskirje kertoo jäsenyrittäjälle ajankohtaiset lakimuutokset ja vinkit suoraan yrittäjän sähköpostiin.

Kuluttajia herättelimme Auta pientä -mainoskampanjalla, joka näkyi laajasti tiedotusvälineissä.

Yrittäjä pysyy hyvin kärryillä lainsäädännön muutoksista ja muista yritystoimintaan vaikuttavista uudistuksista seuraamalla Suomen Yrittäjien viestintää: Yrittäjät.fi:n uutisia, Yrittäjän podcastia, jäsenlehti Yrittäjää, uutiskirjeitä ja sosiaalisen median kanavia. Lisäksi yrittäjille tehdään upeaa tilattavaa Yrittäjä Plus -lehteä.

Tilaa Yrittäjä Plus -lehti tästä >>

Mentorisi.fi-palvelussa mukana jo toista sataa mentoria

Jäsenille tarkoitettu mentorisi.fi-palvelussa on mukana jo noin 170 mentoria. Mentoreiden aamukahvit ovat keränneet kahden kuukauden välein ison joukon mentoreita kuulemaan ja jakamaan ajatuksia ajankohtaisista teemoista.

Löydä mentori tai lähde itse mentoriksi >>

Omistajanvaihdoksiin herättämistä ja käytännönläheistä tukea

Suomen Yrittäjät hallinnoi jälleen kuluneen vuoden omistajanvaihdosfoorumia, jonka tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen koko maassa.

Lisäksi yrittäjät käynnisti yhdessä alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa koko Uuttamaata koskevan omistajanvaihdosten edistämishankkeen. Hanke herättää eritoten ikääntyviä yrittäjiä aloittamaan omistajanvaihdoksen suunnittelun. Hanke tarjoaa neuvontaa, webinaareja ja valmennusta yhteistyössä julkisten toimijoiden ja kaupallisten asiantuntijoiden kanssa.

Tietoa tutkimuksilla

Teemme paljon kyselytutkimuksia pitkin vuotta. On arvokasta, että yrittäjät ehtivät vastata kyselyihin. Se auttaa järjestä ajamaan yrittäjien asiaa, kun kehitysehdotuksia voi perustella kyselyillä kerätyllä tiedolla.

Vuonna 2021 kyselyissä korostui koronakriisin vaikutukset, joita seurattiin säännöllisesti Yrittäjägallupilla. Myös perinteinen Pk-yritysbarometri kartoitti kriisin vaikutuksia.

Lisäksi edunvalvonnan tueksi teimme laajan tutkimuksen siitä, kuinka yritykset tahtoisivat yrityspalvelut tulevaisuudessa järjestettävän, jotta palvelut olisivat saatavissa sujuvasti.

Selvitimme yhdessä Verohallinnon ja taloushallintoalan kanssa pienyritysten taloushallinnon digitalisoitumista ja tarpeita. Selvitys paikansi kehittämiskohtia, joihin viranomaisten ja taloushallintoalan on tartuttava, jotta taloudenhoidosta ja sen velvoitteista koituisi pienyrityksille mahdollisimman vähän vaivaa.

Valtakunnalliset tapahtumat avasivat yhteiskuntaa

Syksyllä ehdittiin järjestää kolme tapahtumaa normaaliin tapaan. Näillä suurtapahtumilla yrittäjäjärjestö tahtoi itse olla avaamassa yhteiskuntaa konkreettisin teoin:

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät kokosi Jyväskylään 1 200 yrittäjää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta. Tapahtumassa jaettiin muun muassa Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot ja tavattiin pitkästä aikaa yrittäjäystäviä.

Kunnallisjohdon seminaariin lokakuussa Helsingissä osallistui yli 1 000 kuntapäättäjää, vaikuttajaa ja yrittäjää. Seminaarin keskeinen teema oli yrittäjyyden vahvistaminen kunnissa. Kunnallisjohdon ennakkoseminaaria verkossa seurasi keväällä yli 400 osallistujaa.

Yrittäjäristeily marraskuussa keräsi 240 osallistujaa eri puolilta Suomea. Risteily mahdollisti uudella tavalla osallistujien verkostoitumisen ja tutustumisen kollegoihin. Risteilyn ohjelma nosti esille ajankohtaisia teemoja verotuksesta, taloudesta sekä uudenlaisia näkökulmia johtamiseen. Lisäksi helmikuinen Koulutusjohdon foorumi on merkittävä ja arvostettu yrittäjien ja koulumaailman kohtaamisareena. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna 160 koulutusalan ammattilaista, ja teemana oli yrittäjyyskasvatus.