Näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

Vuosi 2018 tuo mukaan useita verotusmuutoksia.

Ansiotulon tulorajoja korotetaan noin 1,5 prosenttia (pyöristetään täyteen euroon). Syynä korotukseen on inflaatio.

Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennetaan. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyy nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin lisätään säännös siitä, että työnantajan työntekijälle kustantama koulutus on verovapaudesta työntekijän verotuksessa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata on ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovelletaan myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Keskeistä on se, että koulutus tukee työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä voimassa olevan työ- tai virkasuhteen aikana. Työnantajan on lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Koulutukseen liittyvät matkat voi korvata kuten työmatkasta aiheutuvat kustannukset. Veronalaista tuloa ovat kuitenkin matkakustannuksen korvaukset matkoista, jotka johtuvat peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittamisesta.

Kustannusten verovapaus ei koske toiminimiyrittäjiä.

Suomen Yrittäjät kannatti ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Tilapäisen työskentelyn aikaraja pitenee

Komennusmiesten tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa aikarajaa pidennetään kahdesta kolmeen vuoteen. Näin ollen työskentelyn tilapäisyyden aikaraja olisi kaikissa tapauksissa jatkossa kolme vuotta. Muutos koskisi esimerkiksi päivärahojen maksamista tilanteissa, joissa työntekijän katsotaan työskentelevän erityisellä työntekemispaikalla. Lakia sovelletaan myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Suomen Yrittäjät kannatti muutosta, sillä se mahdollistaa työvoiman joustavamman käytön ja edistää työvoiman liikkuvuutta.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia muutettiin siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja arvonlisäverotus muuttuvat

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tuo muutoksia toiminnan rahoitukseen ja arvonlisäverotukseen. Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä asetetaan tasavertaiseen asemaan kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa, kun on kyse kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvasta arvonlisäverokustannuksesta.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2018

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill